Jouluviikkoa!

Maanantai 22.12.2008 klo 9.23 - Helena T-T

Tänään on päivän valoisuutta enemmän kuin eilen. Faktaa, mutta huomaamatonta, vaikke eilen olikin talvipäivänseisaus. Onneksi maa on peittynyt valkoiseen lumipeitteeseen, joten vuorokauden pimeys ja hämäryys taittuu valoisammaksi kuin vesisateisessa päivässä.

Jouluvalmistelut ovat pitkällä ja ensimmäinen kinkku jo melkeinpä kokonaan kaluttu. Isäntä saikin tänään ostoslistalleen tärkeän tehtävän, sillä meillä täytyy tuoda uusi kinkku. Kuulostaa tietenkin melko massiiviselta, että yksi kinkku on jo syöty, mutta eipä se nyt järin iso ollut alunperinkään. Sika oli uomalaista ja mureaksi haudutetu ja se vain oli niin maukas, ettei se suostunut pysymään jääkaapissa yksinään, vaan on päätynyt herkuttelijoiden suuhun. Meidän perheessähän onkin näitä suita useampia.

Talossa on hääritty suorastaan hullunlailla. Joulusiivoja on tehty viimeisen päälle, sillä lasten kämpistä on kaikki lelulaatikotkin lajiteltu; pienet ja isommat legot, autot, dinosaurukset, pehmolelut jne ovat löytäneet paikkansa eri laatikoista eivätkä ole iloisessa sekamelskassa missä sattuu. Lisäksi, kun perheellä on tämä kahden asunnon "loukku", on joulua saanut valmistella liki pitäen tuplana. Molemmissa kodeissa on koristelut tehty, sillä meni kumpaan tahansa; pitää joulun tunnelma olla läsnä. Lisäksi nyt olen vääntänyt joulukuntoon vuokramökkimmekin, sillä "turistit" saapuvat huomenna ja pitäähän heillekin saada jouluntunnelma tervetuloa toivotuksena. Kuusikin on heille jo etsitty, saavat sen itse hakea ja rämpiä lumessa, jos haluavat....

Jouluun valmistautuminen on aivan mukavaa, mutta kyllä aika-ajoin melko stressaavaa. On omat  perinteet ja muiden perinteet saatava taas sopimaan keskenään ilman törmäyksiä. Lisäksi silloin tällöin pitää muistuttaa itselleen, että kalenterissa on päiviä joulun jälkeenkin.

Joulun jälkeen onneksi pääsee todella lomalle, sillä matkaamme Ylläkselle Markuksen kummien kanssa. Minäkin ilmeisesti joudun nyt rinteeseen, sillä tähän saakka velvollisuuteni on ollut vetää  Ernon pulkkaa, kun muut laskettelevat. Nyt kuitenkin alkaa olla Ernonkin siirtyä slalomeille. 

Toivotan kaikille "palstani" seuraajille iloista ja ihanaa joulunaikaa.

Olen vielä päättämätön sen suhteen, jatkanko tätä sivun ylläpitoa vielä vuoden vaihteen jälkeen.... Pitänee tehdä päästös ihan lähitunteina tai sitten visut sulkeutuvat 1.1.2009.  

 

Perhe ja työ

Keskiviikko 17.12.2008 klo 14.40 - Helena T-T

Opetusministeri Sari Sarkomaa jätti viime viikolla salkkunsa Henna Virkkuselle. Syynä paluuksi tavalliselle kansanedustajan paikalle oli, että Sarkomaa päätti laittaa pienet lapsensa etusijalle. Ministerin työssä on vallalla varmasti jotain ihan muuta kuin tavallisen työläisen 8-16 aikataulu sekä siihen uppoutuminen vaati koko panoksen, joka ihmisestä pystytään irtiottamaan. Mutta asiassa voi esittää myös yleisluonteisen kysymyksen kaikkien äitien ja isien puolesta: onko sellaista työpaikkaa, johon ei vaatittaisi 110 %:n panosta? Sarkomaan päätös nosti ainakin lyhyeksi ajaksi keskusteluun tämän kesto-ongelman nuorissa perheissä.

Väestöliitto julkaisi 11.12. perheparometrin 2008, jossa paneuduttiin syihin lastenhankkimispäätöksen siirtämiseen. Syinä olivat toki venyvät opinnot tai sopivan kumppanin puute, mutta erityisesti taloudelliset syyt ja työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat. Lisäksi nuoret naiset pelkäävät lapsen tulon heikentävän mahdollisuuksiaan työelämässä ja urakehityksessä. 

Lapsissa on tulevaisuus ja silti vanhemmuuden kustannukset kohdistuvat voimakkaasti äitien työnantajille. Sellaista yksinkertaista järjestelmää ei näköjään saada kehitettyä, joissa kustannukset äitiyslomasta ja sijaisuuksista jne vanhemmuuden järjestelyistä pystyttäisiin tasaamaan tasapuolisemmin sekä isien että äitien työnantajille. Mielestäni ongelma on ratkaistavissa hyvinkin yksinkertaisesti, jos tahtoa on. Sehän on lopulta lähes pelkkää matematiikkaa.

 

 

Karhunpoika sairastaa

Perjantai 12.12.2008 klo 10.15 - Helena T-T

Alkutalvi on aikaa, jolloin pöpöt pyristelevät koloistaan ja vaeltavat lapsiperheisiin, joissa nämä uudisasukkaat ilmenevät niiskutuksena, yskänä ja kuumeena. Meidänkin perheessä on parhaillaan menossa kuumeaalto. Ensimmäinen kerta tänä talvena ja veikkaan myös, että viimeinen; sen verran vähän tässä talossa ollaan sairaina.

Meillä ensin kuumeili keskimmäinen poika sopivasta itsenäisyyspäivän viikonlopun aikana, joten työ- tai koulupoissaoloja ei kertynyt. Nyt on vuorossa juniori. Varmasti lähipäivinä vielä esikoinen sairastuu.

Lapsiperheen työnantajat joutuvat myötäelämään pienimpien sairastuessa, sillä vanhemmista jomman kumman täytyy yleensä jäädä kotiin. Useimmiten se on äiti, vaikka kieltämättä kunniaa saa myös antaa isille, jotka voivat myös hoitaa lapsiaan työkiireiden sen mahdollistaessa.

Monet voivat ja saavat myös turvauduttua isovanhempien apuun, mutta aina se ei ole pitkien etäisyyksien vuoksi mahdollista. Taannoin eräs mumma mainitsi vain tyttärensä perheen muutosta takaisin Helsinkiin, että nyt on hoitoon hälytykset hieman helpottuneet, kun ei Brysseliin asti tarvitse sännätä muutaman tunnin varoitusajalla. Tämä esimerkki nyt siitä, että isovanhemmat ovat uskomaton voimavara yhteiskunnassamme!

 

 

 

Itsenäisyyspäivänä 2008

Lauantai 6.12.2008 klo 0.37 - Helena T-T

Aina tullessani kotiini, siihen keltaisen tupaa Kortesluomantiellä, minua tervehtii sotiemme sankari: nuoren pojan valokuva olohuoneeni seinällä. Talon pojasta piti tulla isäntä tilalle, mutta hän kaatui heinäkuussa 1941 taistelussa Isänmaan vapauden ja kaiken sen puolesta, mitä meille on pyhää ja kallista. Mannerheimin allekirjoituksella vahvistettu osanoton toivotus ja sen tuolloin tuoma vähäinenkin lohdutus koristaa huonettani kehystettynä. Perhe antoi Suomelle kalleimman uhrin.

Itsenäisyyspäivää olen oppinut kunnioittamaan vankan, mutta korostumattoman hartauden keinoin. Äitini isä oli sotaveteraani ja isäni isä kuoli sodassa saamiinsa vammoihin.

Näistä omaa historiaani koskettaneista henkilöistä kaipaan erityisesti  juuri itsenäisyyspäivänä Ylistaron paappaa, eli äitini isää.  Hänet sain tuntea ja pitää aikuisuuteen saakka, joten on luonnollista että hänestä tuli minulle hyvin läheinen.

Itsenäisyyspäivä on siis minulle myös päivä, jona Suomen itsenäisyyden kunnioittamisen kaipaa vanhaa pappaa, kuten me aloimme paappaa kutsumaan lastenlapsien syntymän myötä. Sytytän hänen muistolleen sinivalkoisen kynttilän, kiittäen samalla siitä suurenmoisesta työstä ,jota hänen sukupolvensa on vapaan Suomen eteen tehnyt. Ja hän tietää sen.

Tänä itsenäisyyspäivänä en voi myöskään olla muistamatta viime vuoden itsenäisyyspäivää. Sitä kunnassamme juhlittiin Ylipään nuorisoseuralla korsuvalssi -esityksellä. Minulla on suuri kunnia tilaisuuden aluksi lausua kunnan tervehdys ja äitini oli seuraamassa tilaisuutta. Se oli hänelle viimeinen hetki olla mukana jossain tilaisuudessa ja ylipäätään kuulla minua "virallisesti". Muistan yhä kipeästi hänen kosteat silmänsä, kun kuin hänen oman isänsä sanoja tallennettuna tekemääni kirjoituskilpailuun 1980 -luvulla:

”Näiden kovien aikojen miehet, sankarivainajat ja sotaveteraanit, antoivat tuleville sukupolville sen kuvan lujasta halusta säilyttää vapaus, itsenäisyys ja itsemääräämisen oikeus, mikä meillä nyt on. Näiden sotilaiden ansiosta siniristilippu liehuu saloissa merkkinä vapaasta isänmaasta.

Jumala varjelkoon isänmaatamme tulevinakin aikoina.”

”Kallis on meille tämä maa. Meillä ei ole puutetta, saamme syödä jokapäiväisen leipämme ja laulaa siniristilipusta, jolle valan vannomme sydämin, jonka puolesta elää ja kuolla on halumme korkehin.”

 

Itsenäisyyspäivän muistoja on meillä jokaisella monin eri tavoin. Juhlikaamme tätä päivää hartaudella ja kunnioituksella, sillä kaikki se mitä ympärillämme on ei ole istestäänselvää.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Hidas elämä

Keskiviikko 3.12.2008 klo 19.02 - Helen T-T

Muistatteko vielä aikaa, jolloin puhelimella pystyi soittamaan vain kotona puhelinpöydän ääressä aloillaan istuen? Tai mitä se oli, kun tv:n kanavaa sai vaihdettua noustuaan ensin ylös sohvalta ja käveltyään television luo? Hatarasti voi muistaa myös aikaa ennen väritelevisiota tai sitä, kun se mustavalkoinen iso laatikko piti saada lämpeämään ennenkuin kuva ruudulle ilmestyi. Tuolloin televisiokanaviakin oli vain kaksi ja toimeen tultiin.

Listaan voisi melkeinpä jo lisätä kysymyksen; muistaako enää aikaa, jolloin modeemi oli hidas eikä laajakaistasta osannut haaveillakaan???

Olen itse venyttänyt kärsivällisyyttäni kaksi päivää. Laajakaista lakkasi toimimasta (kiitos vaasan läänin puhelimen mallikkaan asiakaspalvelun YRITTÄJÄasiakkaalle!) ja turvautua piti modeemiin. Siinä, kun odotti sähköpostinsa aukenemista, ehti aivan vaivattomasti käydä vaikkapa jääkaapilla eikä menettänyt mitään. Kaikki muu jäi tekemättä, mitä olisi pitänyt, koska kärsivällisyys ei riittänyt surffailemiseen pelkällä modeemille. Nyt VIHDOINKIN olen sitten paikkaillut tätä murhetta ja tuskaa sekä nopeasti saanut etsittyä tarvitsemiani tietoja sekä ladattua tutkimusaineisto pdf:ä luettavaakseen, kun liittymä taas pelittää kuin ajatus. 

Osaan siis taas arvostaa "kiireistä elämää", sillä mikään muuhan ei voi selittää sitä, miksi tuskastuu, jos joku ei tapahdu nopeasti. Kuitenkin; tämän päivän Ykköset lehdessä oli Tom Lundbergin kolumni otsikolla Aikasi ei ole rahaa. Jos tuo lehti on sinulla vielä tallella, niin luehan teksti.

* * *

Olisiko survival -pelin ainesta palata ajassa takaisin pari -kolme vuosikymmentä? Kenenkä hermo kestäisi kauemman? Ilmeisen seurattua on ollut BB ohjelma, jossa väki suljetaan ulkoelämältä jonnekin keskenään kuhisemaan. Itse en tuon sarjan kiehtovuutta pysty arvostelemaan, sillä en ole suostunut sitä katsomaan minuuttiakaan, mutta se jokin siihen on ilmeisesti vangittu, jos sitä kannattaa vuosi vuoden jälkeen tuottaa.

Mutta tulisiko uusi katsojalukuja ennätystahtiin rikkova ohjelmaformaatti siitä, että meidät nykypäivän hoppuilijat palautettaisiin pariksi viikoksi entiseen aikaa? Toteaisimmeko mekin, että etanat ovat sittenkin oikeassa....

Pelasta eläin -tapa kana?

Perjantai 28.11.2008 klo 16.09 - Helena T-T

Nimitin joskus vuosia sitten turkistarhoille hävitystä tekemään sääntäävät joukot turkistarhaterroristeiksi. Termi jäi puhekieleen NKL:n kannanotosta ja on yhä voimissaan. Nyt ovat liikkeellä olleet kanalaan iskeneet terroristit.

Ilmeisesti EVR:n nimikirjaimia tekopaikalle maalaava ryhmä on iskenyt rautakankensa Närpiöläiseen munituskanalan sähkölaitteisiin. Vahingonteko on tehty perjantaita vasten yöllä ja tuhansia kanoja on menehtynyt. Pohjalaisen nettilehden tietojen mukaan öiseen aikaan häärineet tekijät särkivät sähköjärjestelmää niin, etteivät kanojen tuuletus, syöttölaitteet eivätkä lämmityslaitteet lainkaan toimineet. Kanalassa on ollut peräti 26000 eläintä.

Tänään siis jotkut aikoivat viettää oikeutta eläimille järjestön vuosipäivää näinkin kyseenalaisin keinoin. Voi vain kysyä, onko tekijöiden korvien välissä ihan oikeasti mitään tietoa siitä, mitä eläimet tarvitsevat elääkseen? Tekikö tämä oikeutta eläimille?

Laillisten elinkeinojen kimppuun on hyökätty usein. Kuitenkin ihmiset tarvitsevat elääkseen ruokaa, ja ellei sitä joku tuota, niin jokaisen olisi siis elettävä luontaistaloudessa. Se ei ole niin hemaiseva ja helppo asia kuin äkkipäältä voisi kuvitella. Lisäksi pienen pieni eläinten ja kasvimaan kanssa näpertely on hiukan luonnonvaroja haaskaavaakin. Etenkin, kun pysähtyy miettimään kotitarvemaiden lannoittamista. Isoilla viljelyksillä vaaditaan maanäyteanalyysit ja tarkat laskelmat lannoitteiden käytöstä, ettei vesistöt saastu ja samaan aikaan puutarhassa saa präiskiä apulantoja mielinmäärin ympäriinsä. Ympäristövastuu ei aina mene puheista tekoihin.

 

Toivottavasti nämä kanalaan kohdistuneet ilkivallantekijät saadaan kiinni ja vastuuseen teostaan; teosta eläimille ja niiden omistajille. 

Budjettipäivä

Tiistai 25.11.2008 klo 21.20 - Helena T-T

Monen päivän budjettiasioiden ja valmistautumisen jälkeen voisi melko rehellisesti väittää olevansa täynnä numeraalisia ajatuksia. Erilaiset asiat käydään läpi ei vain asioina, vaan myös taloudellisina vaikutuksina.

Tänään olin aamu yhdeksästä lähtien kunnantalolla kunnanhallituksen kokouksessa, jossa käsiteltiin kunnan ensi vuoden talousarviota ja -suunnitelmaa. Toki jouduin lähtemään hieman ennen kokouksen loppua, kun ei mennytkään poikien hoitojärjestelyt ihan kuten aluksi ajatelin, mutta iltapäivään saakka siinä istuskeltiin tiiviisti.

Ennenkuin kokous varsinaisesti edes käynnistyy, on asioita käynyt läpi jo monta tuntia. Ensin ihan itsekseen ja yksistään budjettikirjan saatuaan. Sen jälkeen vielä omalla ryhmällä useamman tunnin keskustelujen kanssa. Joitakin asioita tarkistaen vielä jostain ja juttelemalla puhelimessa. Sen jälkeen vasta pääsee itse kokoukseen asian kimppuun. Kun lähdin kesken pois; pitää nyt jälkikäteen vielä puhelimitse ottaa selville, onko jotain muutettu kokouksen aikana.  Tämän jälkeen vielä on valtuustoryhmän ilta asian ympärillä ja lopulta valtuuston kokous 10.12. Siinä vaiheessa kaikki taitaa jo olla niin kyllästyneitä budjettikirjaan, että siitä käydään vain yleiskeskustelu ja tehdään mahdollisesti korjaukset/lisäykset ja pamautetaan muuten koko juttu pöytään yhdellä nuijan kopautuksella. Kukaan ei siis halua enää lähteä sivu sivulta sitä selaamaan. Tai ainakin näin on ollut ainakin viimeiset kahdeksan vuotta. Ja tämän kauden viimeinen valtuuston kokous siis lähestyy pikaisesti.

Mutta luvassa on monenmoista asiaa. Ja se täytyy ainakin sanoa, että kyllä tästä on keskusteltu niin paljon, että ei pitkiin aikoihin näin perusteellisesti olekaan jonkin asian ympärillä tullut pohdittua. 

* * * *

Nyt pitäisi kuitenkin vaihtaa budjettikirjan lukemisen muuhun puuhaan. Ystäväni pyysi minua lukemaan gradunsa läpi ennenkuin hän jättää sen esitarkastukseen. Siinäpä minulle nyt puuhaa seuraavaksi. Pääsen varmaankin tänään alkuun ja jatkan huomenna, sillä ei itsemäärämisoikeudesta ja edunvalvonnasta pysty tekemään itselleen romaanin lukemisen sujuvuutta. Ei riitä, että luen liki sata sivuisen kokonaisuuden, vaan minun pitää löytää mahdollisia ajatuskatkoja tai kysymyksiä, joihin haluan täsmennyksen, sillä siten voin jeesata gradun viimeistä hiomista. 

Eli siis oikeusdogmatiikan kimppuun... Toivottavasti opin tässä jotain itsekin. 

 

 

Lasten oikeuksien päivä

Torstai 20.11.2008 klo 8.17 - Helena T-T

Tänään vietetään lasten oikeuksien päivää.

Jo vuonna 1959 YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin ensimmäinen lapsen oikeuksia koskeva asiakirja ”Lapsen oikeuksien julistus” ja Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin 1989. Yleissopimus tunnustaa lapset ihmisiksi ja persooniksi ja heitä pidetään sopimuksessa täysiarvoisina lain suojaamina ihmisinä. Julistus löytyy osoitteessa http://www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_julistus 

 

Suomen perustuslaissa, 2 luvussa ja 6 §:ssä julistetaan ihimisten yhdenvertaisuudesta säätäen, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Yhdenvertaisuus onmmyös syrjinnän kieltoa: Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Kolmannessa momenttina on erityisestä säädetty lasten yhdenvertaisuudesta; "Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti."

Lapset ovat parhaita asiantuntijoita omaa arkeaan koskettavissa asioissa ja meidän "iältään aikuisten" tulee kuunnella ja kunnioittaa lapsia. Vanhemmuuteen kuuluu kuitenkin myös rajojen asettaminen, mutta lapsen arvoa kunnioittaen ja hänen kasvuaan tukien. Tehtävänä on turvata lapsuus, joka luo perustan hyvälle elämälle.

Aina lapsen arki ja kasvaminen ei ole turvallisella ja harmittomalla pohjalla. Esimerkiksi vuonna 2007 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna 16 059 lasta ja nuorta (Stakes, tilastot). Edellisestä vuodesta sijoitettujen lasten ja nuorten määrä kasvoi 285:lla.

Lapsia pyritään suojelemaan yhteiskunnan toimenpitein. Esimerkiksi laki lasten kanssa ytöskentelevien rikostaustan selvittämisestä on säädetty vuonna 2002 ja laki on tullut voimaan 1.1.2003. Sen tarkoitus on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja edistää heidän henkilökohtaista turvallisuuttaan. Laissa säädetään muun muassa menettelystä, jolla alaikäisten kanssa työskentelemään valittavien henkilöiden rikostaustaa selvitetään. Myös televisio-ohjelmien ikäsuosituksia on selkeytetty. Oli minulle yllätys, että kysellessä vanhempien tietoisuutta näistä eri merkinnöistä esimerkiksi tv-ohjelmien yhteydessä, niitä ei aina oltu edes huomioitu, vaikka kuuluttaja ohjelmatiedoissa vielä erikseen mainitsee, että ohjelma saattaa sisältää kohtauksia, jotka ovat haitallisia lapsille. 

Fyysinen rankaiseminen on myös kielltetty. Mm ihmisoikeuksien sopimus kieltää kidutuksen, joka ei aina ole vain fyysistä vaan voi muodostua henkiseksi kidutukseksi ala-arvoisella kohtelulla. Tämäkin kielto yhtä kaikki koskettaa myös lapsia, joten myös fyysisen rangaistuksen kielto pohjautuu kansainväliseen julistukseen.

Lapsen oikeuksien päivä on arvoltaan erityinen. On syytä muistaa, että kaikkien maailman lasten oikeudet eivät ole itsestään selvyyksiä ja monella niitä ei jopa ole lainkaan. Lapsia käytetään orjina, sotilaina, heillä ei ole tarpeeksi ravintoa, ei koulutusta ja heitä voidaan kohdella aikuisten mieltymysten tai jopa sairauden uhreina.

Suomessakin on lapsia, joilla ei ole hyvä olla. Surullista, mutta totta. Paikallisten tahojen tehtävänä on puuttua vääryyksiin mm lastensuojelulailla sekä opastaa vanhempia kohtaamaan lapsensa. Lapsien oikeuksia ovat myös oikeus kunnallisiin palveluihin; neuvola, lääkärin tarkastukset, koulu, kouluruokailu sekä harrastusmahdollisuudet. Tästä peruspalvelujen verkostosta huolehtivat kunnat.

 

 

 

 

Allut, Ellut ja aluejaot

Tiistai 18.11.2008 klo 21.10 - Helena T-T

 

Uusi aluehallintovirasto eli Allu on päätetty sijoittaa Vaasaan.  Muut pääpaikat ovat Rovaniemellä, Oulussa, Mikkelissä, Hämeenlinnassa ja Turussa. Ministerityöryhmä on päättänyt asiasta, mutta ministerityöryhmä ei kuitenkaan vielä tehnyt päätöstä elinkeino-,liikenne- ja luonnonvarakeskuksen eli ELLU:n pääpaikasta, jonka vaihtoehtoina ovat olleet Vaasa ja Seinäjoki. Kaupunkit mittelöivät asiassa, joka ratkennee ministerityöryhmässä joulukuussa.

Vaasalaisia on ollut liikkeellä luovuttamassa adressia kuntaministerin erityisavustajalle. Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus otti asiassa kantaa vaatien alueellista tasapainoa, ettei molemmat sekä Ellu ja Allu sijoitu Vaasaan alueellisen tasapainon nimissä. Aika siis näyttää kumpi mittelön voittaa, Vaasa vai Seinäjoki. Itse olen sitä mieltä, että alueellistaminen on hajauttamista, joten Seinäjoen sietäisi saada Ellun, kun Vaasalla on nyt siis jo Allu. -Ja kyseiset viranomaiset järkevämmät lyhenteet, vaikka onhan se kivaa, että on kivat nimilyhenteet. Lastenohjelmiksikin niitä on jo ehditty luulemaan.

Meneillään on siis hallinnon uudistamista ja sen kansanvaltaistamista.

Kokonaisuudessa on tarkoitus täsmentää työnjakoa, poistaa päällekkäisyyksiä ja vähentää hallintoviranomaisten määrää sellaisten aluehallintoviranomaisten kuin lääninhallitus, työvoima- ja elinkeinokeskustan, muiden piirihallintoviranomaisten ja maakuntaliittojen osalta. Samassa rytinässä arvioidaan aluejakoja ja uudelleen organisoidaan nykyisen lääninhallinnon tehtäviä. Kehittämispoliittista toimivaltaa on tarkoitus siirtää nykyistä enemmän kansanvaltaiseen ohjaukseen. Tämä on lisäksi tarkoitus toteuttaa nopeasti eli vuoteen 2010 mennessä.

Allu ja Ellu ovat siis valtion aluehallinnon tehtävien uusi järjestämistapa, joka luo pohjan muillekin uudelleen järjestettäville valtion aluehallinnon tehtäville. Alustavasti kaavaillaan, että Elluja on 15 ja Alluja 6. Koska ne ovat pohja muullekin uudelleen järjestelylle, on sijoittelu nyt erityisen ratkaisevassa vaiheessa.

Hankkeen laajana osana on myös maakuntaliittojen tehtävien uudistaminen ja sen toimivallan lisääminen kehittämisasioissa. Maakuntien liittojen toimintahan pohjautuu kuntien ohjaukseen (teoriassa ainakin) ja kunnallisvaalien pohjalta rakennettuun päätöksentekoon. Maakuntien liitoille kaavaillaan mm vetovastuuta pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden alueellisessa ennakoinnissa ja silloin, kun laaditaan ehdotukset alueellisen koulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämisestä osana valtakunnallista koulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämissuunnittelua.

On hyvä hymyillä vähän kuin jälkiviisaana. Vaasassa 19.10.2005 kuntaliiton ja maakuntaliiton ensimmäisessä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvässä seminaarissa pidin pyydetyn puheenvuoron uudistuksesta ja sen pohjaksi esitetyistä malleista. Mainitsin mm aluekuntamallin kohdalla, että käytännössähän tämä malli merkitsisi myös nykyisen maakuntahallinnon kehittämistä vastaamaan palvelujen tuotannon tehtävistä. Olen ennenkin siunannut, että tälle systeemille tarttis tehdä jotain. Ja toki ajatellut asiaa Pohjanmaan liiton näkökulmastakin käsin, sillä meillähän siellä on teoriassa vain yksi mieli, mutta kaksi kieltä. Käytännössä asia ei nyt vain ole niin yksinkertaista. Onneksi kokonaisuudessa maakuntaliittomallia on lähdetty uudistamaan, sillä nykyisellään toiminta maakuntavaltuutettuna on melko tyhjän päiväistä. Jos jossain tuntee olevansa kumileimasin niin maakuntavaltuustossa. Toki siitä syystä, että maakuntahallitus käyttää isoa roolia. Ja rkp:llä on iso valtaa Toivottavasti myös siis päätöksenteko järjestelmääkin uudistetaan, muuten tämä uusi malli ei olisi kansanvaltainen kuten oletetaan.

 !!!!!!

Maanantai iltana valkeni myös toinen uudistus, jota oli ainakin Pohjanmaalla pidetty pimennossa. Kyrönmaata aiotaan viedä osaksi Vaasan seutukuntaan eli Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa yhdistää Kyrönmaan seutukunnan Vaasan seutukuntaan ensi vuoden alussa. Maakuntaliittomme eli Pohjanmaan liitto tehtävänä on hankkia asiassa kuntien lausunnot, eikä se siis ole asiassa mitään hoppua pitänyt, vaikka työ- ja elinkeinoministeriön kirje asiassa on päivätty jo 7.11. Maakuntaliitto siis saa asian liikkeelle vasta 17.11. Parhaiten ennakkotietoa sai taas googlettamalla löytäen materiaalit mm Lapinliiton nettisivuilta. Että sillä lailla.

Seutujakomuutosehdotuksen perusteluina mainitaan, että nykyiseen seutukuntajakoon ehdotettavat muutokset esitetään olettaen, että kaikki tiedossa olevat kuntaliitokset toteutuvat. Esityksessä on käytetty perusteina
• tulevia kuntaliitoksia,
• kuntien työssäkäyntialueita,
• kuntien yhteistoiminta-alueita,
Lisäksi on pyritty siihen, että esitetyn seutukunnan koko on yli 20 000 henkeä. Kyrönmaa on väkiluvultaan noin 17500 asukkaan seutukunta. Taas tilastollisesti pieni, mutta alueelliselta sijainniltaan ihan sopiva pysymään omana seutukuntanaan.

Isonkyrön, joka on siis osa Kyrönmaan seutukuntaa, osalta ongelma on yhteistoiminta-alueiden erilaisuus Isokyrö/Vähäkyrö-Laihia. Mutta seutukuntajako on erityisen vahvasti tilastollinen, joten häivymmekö tässä mahdollisessa sulauttamisessa Vaasan seutukunnan sisälle, niin ettei tilastoilla olekaan yhtään mitään merkitystä kehityksen mittareina? Erityisen huolestuttavaa on tämä mahdollinen muutos siksi, että EU-tukien perustana on myös seutukunta ja sen tilastotiedot. Eli kysyä pitää; vaikuttaako tämä sulauttaminen tukiin, joita alueellemme voitaisiin kohdistaa? Vaasanseutukunnalla menee paremmin muin Kyrönmaalla.

Meneillään on nyt pikaisesti seutukuntajaon uudistuksessa lakisääteinen kuntien ja maakuntaliiton kuulemisvaihe ja asiasta heitä kuultuaan vahvistaa seutukuntajaon sisäministeriö. Uudistus on tarkoitus toteuttaa jo 1.1.2009. (Niin, nyt eletään jo marraskuun puoliväliä vuonna 2008.)

Tuleepa kuntien kuulemisesta mieleen taannoinen käräjäoikeuksien uudistus, jossa kuuleminen oli vielä enemmän teatteria. Päätös oli tehty jo käytännössä, kun muistettiin kuntia kuulla. Nupuutin moisesta menettelystä keskustan puheenjohtajalle kesän puoluekokouksessa, ettei tämä ole fiksutapa hallituksen alaisilta ministeriöiltä ja ei myöskään valtioneuvostolta. Sama siis lähes jatkuu. Vaikka nyt toki on edes 43 päivää aikaa kuulemisessa ja ministeriön mietteissä, ennen kuin uudistus oli tarkoitus olla käytäntöä. Vielä on aikaa vaikuttaa, -onneksi, vaikka kiirettä pitää.

Jos vertaat ALKU -projekti tavoitetta uudistaa aluehallintoa kansanvaltaisemmaksi, voi vain ihmetellä sitä, että jos kansanvallan paikallisyksikkö eli kunta on seutukuntajaon uudistamisessa vain kuulemisen kohde eikä sen mielipiteitä huomioida. Etenkin jos on vahvat perusteet olla oma seutukuntansa kuten Kyrönmaalla on. Asialla on erityisen iso merkitys aluekehittämisrahoille!!!!

* * * * * * * *

 

ELLU JA ALLLU PÄHKINÄN KUORESSA:

ELLU:

-          vastaa valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävistä alueilla.

-          kootaan luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen ja infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin sekä osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä

-          ”Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia” on enintään 15.

-          Ne toimivat yhdeksällä toiminta-alueella, jossa toimivat kaikki kolme päävastuualueen tehtäväkokonaisuutta, ja enintään kuudella toiminta-alueella, jossa on elinkeino-, työvoima- ja osaamisen päävastuualueen tehtävät sekä tarvittavaa muiden vastuualueiden palveluja järjestävää henkilöstöä. Näin viranomaisen aluejaoksi tulee enintään viisitoista.

ALLU

-          vastaa lainsäädännön toimeenpanosta, toimeenpanon ohjauksesta ja lainsäädännön toteutumisen valvonnasta sekä vastaa eräiltä osin oikeusturvasta alueilla

-          kootaan peruspalvelujen toteutumiseen, oikeusturvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen ja maahanmuuttoon, ympäristölupiin liittyvät tehtävät sekä työsuojelun valvonta

-          toimii Manner-Suomessa kuudella toiminta-alueella. Kuuden päätoimipaikan lisäksi virastolla on enintään kolme sivutoimipaikkaa.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus eli ELLU toimii kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa ja Aluehallintoviraston (ALLU) keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat kunnat ja valtion paikallishallinto.

(Allun ja Ellun tietojen LÄHDE: Valtiosihteeri Timo Reina, kuntapäivät 2008)

 

 

Talvea odotellessa

Lauantai 15.11.2008 klo 14.34 - Helena T-T

Ulkona sataa vettä, joka paikassa on kuravelliä ja rapa lentää. Joulunavajaisia kuitenkin jo vietetään pitäjillä ja kaupoissa erittäin kaupallisissa tunnelmissa. Kauppojen hyllyt täyttyvät joulukrääsästä ja leluista. 

Joulupukin kirjeitä on kirjoitettu meidänkin perheessä jo useampia. Ne ovat yön pimeinä tunteina kadonneet jonnekin, -varmasti tonttu on ne hakenut....

Lasten toivelista olisi kohtuuton, ellei heille jo tässä vaiheessa tympeä äiti kehota harkitsemaan, mitä ja miten paljon oikein voi toivoa ja mitä se voisi maksaa. Menkööt sitten vaikka joulumieli pilalle, mutta en voi olla kommentoimatta lelulehtien ahkeria lukijoita siitä, että katsokaa nyt hintaa! Joulupukkihan tekisi konkurssin, jos tuollaisia kaikille pitäisi tuoda. Onneksi poikien linja on pitänyt; he valkkaavat kolme asiaa, joita toivovat tietoisena siitä, että joulupukki kuitenkin voi vielä löytää jotain korvaavaa tilalle, jos jotain ei olekaan valmiina jossain tai toive meni yli budjetin.

Mielestäni on meidän vanhempien vastuulla se, millaista rahan käyttöä tenaville opetaan. Ylipäätään se, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kyllä maailma on pullollaan kaikkeen tympiintyneitä nuoria, joille vanhempien rakkaus ja ajanpuute on korvattu satasen seteleillä. Nykyistä ja entistä valuuttaa. 

Lisäksi ainakin meidän osoitteissa on ihan tarpeeksi krääsää. Monen sukupolven aikaansaannoksena vieläpä, joten kaikkea ei voi surutta kantaa kirppikselle. Tunnearvojakin on monella kapistuksella jo niin paljon, että siitä ei voisi luopua. Mutta nykyään melkein repii ohimosta, kun meille aikuisille tuodaan turhanpäitten jotain, josta ei pääse syömällä tai kuihduttamalla eroon. Kippoja ja kappoja en kerää, ja silti niitä on kaapit täynnä ja osa niistä ei pahimmassa tapauksessa parhaalla mielikuvituksellakaan soinnu keskenään. Samanlaisia ongelmia on varmasti useammalla naisihmisellä tässä maassa.

Tänäkin jouluna muistelen olevani jossain muualla, mutta takaisin omaan lapsuuden jouluun ei pääse enää. Monet niiden joulujen läheisistä on poisnukkunut ja vuorossa on kynttilöiden vienti haudoille.  Lisäksi jokainen joulu on erilainen, ja etenkin se joulu on raskas, jolloin jouluun ja perheeseen vahvasti liittynyt läheinen on ensi kertaa poissa.

Siellä kaukaisuudessa -lapsuudessa- ovat ne parhaimmat ja erityisimmät joulumuistot varmasti jokaisella. Minullakin, vaikka nyt uusia ihania muistoja syntyy omien lapsien jouluriemusta. Eikä joulu olekaan joulu ilman lapsien joulupukin uskoa. Nyt parhaillaan on menossa ajanjakso, jolloin saattaa nähdä vilahduksia tontuista , joten parempi olla kiltisti.... 

 

 

Prosentit vahvistui vuodelle 2009

Torstai 13.11.2008 klo 22.07 - Helena T-T

Isonkyrön kunnanvaltuusto kokoontui tänään. Kokouksen esityslista ei ollut pitkä, eikä myöskään kokous. Rutiinijuttujen (nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjantarkistajat) ohelle listalla oli neljä asiaa ja yksi valtuustoaloitekin jätettiin. Aikaa kului taas vain 22 minuuttia.

Yleisöä kokouksella oli sitäkin runsaammin. Monet, tai itse asiassa lähes kaikki, ensi vuoden alussa valtuustossa aloittavat uudet valtuutetut olivat saapuneet seuraamaan kokousta. Ei ilmeisesti tarvitse jännittää puheenvuorojen pitämistä, jos tämä linja jatkuu, että hyvin valmiiksi ryhmissä sekä muissa toimielimissä pureksittuja asioita ei enää valtuustossa puhuta halki. Tai sitten alkaa puheensorinalla sali täyttyä aivan toisenlaiseen tahtiin. -kunhan esityslistalla ja asioissa pysytään, sillä muutahan valtuustosalissa ei periaatteessa saisikaankäsitellä kokouksen aikana.

Tällä kertaa kokouksen jälkeen juodun kahvittelun päätteeksi kävin läpi valtuustokauden 2005-2008 arvioinnin, jotka valtuutetut ovat tehneet. Teetin vastaavan kyselyn jo kauden alussa. Ja samalla kaavalla "kiusasin myös kauden 2001-2004 valtuutettuja.

Ilta venähti muutenkin myöhäisemmäksi, kun puolueiden välillä käytiin vielä keskusteluja, miten lautakuntien puheenjohtajuudet tulevissa paikkajaoissa menee. (Aiemminhan on sovittu jo muita asioita; pääsääntönä että paikat jaetaan fifty-fifty kahden ryhmittymän välillä). Lautakuntien puheenjohtajuuksiin on vaihdoksia tulossa, ja se ei ole iso yllätys.  Isoin asia lautakunnissa on se, että Keskusta ei aseta perusturvalautakunnan puheenjohtajaa, vaan paikka on ryhmittymältä (eli Kok, Sdp, KD ja Ps). Mutta pääsääntönä voi sanoa, että melko samanlaisella pohjalla jatketaan kuin tähänkin saakka. 

 

 

Opettajasta opiskelijaksi

Tiistai 11.11.2008 klo 11.28 - Helena T-T

Vaihtelen rooliani melko sujuvasti. Eilen oli opettaja ja tänään opiskelija.

Aloitin uuden kurssin kanssa kahlaamaan läpi työelämän lainsäädäntöä ja kaikkea mahdollista työelämään liittyvää asiaa. Nuorisoasteen ja aikuisten opiskelijoiden eron huomaa aina. Aikuisryhmässä on paljon helpompaa saada aikaan keskustelua lähes aiheesta kuin aiheesta. Nuorisoryhmälle pitää esittää todella raflaavia kysymyksiä, että ajatus kirpoaa. Samaa aihepiiriä käsitellessä kurssista toiseen huomaa itsekin kokoajan, mitä pitää muuttaa ja mistä pitää etsiä lisää tietoa. Siksi opettaminen onkin mielenkiintoista; ei ole samankaltaisia ryhmiä eikä tyhmiä kysymyksiä.

Eilen esimerkiksi jouduimme yhdessä selvittämään, mikä on maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä ja heidän työllistymisensä. Työttömyysprosentti maahanmuuttajien keskuudessa on selkeästi korkeampi kuin suomalaisilla yleensä: jopa 28-29 % eri lähteistä hakien. Laman aikana oli maahanmuuttajien työttömyysprosentti jopa 31.  Työikäisiä maahanmuuttajia lie noin 2/3 ja akateemisesti koulutettuja 14 %. Ulkomaalaisia on Suomessa joka tapauksessa yli 110 000 henkilöä, suurin osa heistä on Venäläisiä.

Hankaluudeksi huomaa aina tietoa etsiessä sen, että osa lähteistä on vanhoja ja osa epäluotettavia, eikä mitään selkeää ajantasaista kokonaisuutta nopeasti netistäkään edes löydä. En ainakaan minä löytänyt, vaikka miten eri hakusanoilla pengon... erilaisia projekteja on tälläkin saralla pilvin pimein, mutta kattavaa tietopaketta en löydä siitä, miten maahanmuuttajat oikeasti työllistyvät. Joten pitänee soittaa työ- ja elinkeinoministeriöön, että nyt tarvitsen tietoa kiitos...

Tänään vaihdoin opettajuuden opiskeluun. Minulla on pyörinyt pian puolen vuoden ajan keskeneräisenä eräs kurssi, jonka lopputehtävä on siirtynyt aina eteenpäin ja eteenpäin kaiken tärkeämmän edellä. Kaikki maastossa tehdyt gps -mittaukset ym tehtävät on tehty ja pelkkä essee puuttuu. Aina, kun olen sitä puuttuvaa esseetä aloittanut, on pitänyt lopettaa se keskeneräisenä - ja taas ajatus katkeaa. Aikaa on kulunut hukkaan tällä taktiikalla kymmeniä tunteja, joten tehokkuus ei ole ollut huipussaan paneutuessani täsmäviljelytekniikkaan. Mutta kun en ole tekniikan ihmelapsi enkä siitä järin kiinnostunutkaan, joten asiaa on helppoa siirtää tekemättömien töiden nippuun. Tänään sen teen pois vaivoista ja sillä hyvä. Olen siksi jopa poissa ansiotöistä, joten valmista on tultava. 

 

* * * * 

Poliittisella saralla on meneillään rauhallinen aika. Puolueiden väliset neuvottelut ovat tietyllä tavalla melko valmiita. Viime viikot olivatkin sellaista huutia niille, jotka ovat paikallisten puolueiden vetureita. Näin ankaraa kaupankäyntiä ja pyöritystä en ole koskaan nähnyt. Ja lopputulos olikin se, että aivan puhtaista pisteitä en ansioita jaa.

Keskusta oli ajettu neuvottelujen kähmintävaiheessa jo selkeästi sivuun ja kokoomus sekä Sdp pelasi yhteiseen pussiin. Kuten aina, sanoo useammat vaaliväännöt nähnyt konkari. Mutta lopputulos oli keskustan ja vasemmiston tekniselle liitolle parempi kuin odotettiin: toisten peli aiheutti sen, että me hyödyimme tahtomattammekin. Jotenkin hupaisaa, sillä olin aivan varma siitä, että paikkajaot sovitaan yhteisen pöydän ääressä peilaten vaalien kannatustuloksia lopputulokseen.

Lisäksi merkillinen piirre on tuo aatemaailma. Mekin annoimme perussuomalaisille täysin samanveroiset mahdollisuudet liittoutua keskustan kanssa aivan samoilla ehdoilla kuin sdp ja kok. Mutta ei kelvannut, vaan pienet pitivät yhtä piirisihteerin neuvosta - joten Ps seurasi KD:n liikettä ja tilanne on suhteellisesti 14-13. Tämä tuo 50%-50% paikkajaon lautakuntiin, johtokuntiin ja kunnanhallitukseen. Lisäksi nyt esimerkiksi perussuomalaisia äänestäneet henkilöt tahtomattaankin mahdollistavat sen, että valtuuston 2 vpj:n paikka on demareilla. Kiva nähdä miten tyytyväisiä he ovat, sillä jos olen oikein ymmärtänyt ovat heidän ajatusmaailmansa melko kaukana toisistaan. Eikä sillä, valtuuston puheenjohtajistolla on lähinnä kosmeettinen merkitys, vaikka hierarkisesti valtuuston puheenjohtaja onkin kunnan luottamushenkilönä ykkönen. Valtuuston puheenjohtajisto istuu kunnanhallituksen pöydän ympärillä puhe- ja läsnäolo-oikeutettuna sekä joku heistä heiluttelee valtuuston kokouksissa nuijaa. Muuta painoarvo tehtävälle tuo kaikki näkymätön työ, mitä tekee jos tekee.

Mutta vielä on sarkaa kynnettävänä, sillä eri puolueiden paikoille pitää istuttaa miehiä ja naisia eri puolilta pitäjää. Että kaikki nimet ja tehtävät ovat kohdillaan, vaaditaan useampia kokouksia jokaisessa ryhmässä. Lisäksi tehtäväkseni olen itselleni asettanut vahtia, että nuoret pääsevät tositoimiin ja naisiakin sijoitetaan merkittäviin tehtäviin. Ajat, jolloin politiikka oli vain ryppyotsaisten miesten hommia, ovat takanapäin. Emmekä asu enää kivikaudella muutenkaan. 

 

Isäinpäivän aattona

Lauantai 8.11.2008 klo 20.26 - Helena T-T

Isänpäivällä on lyhyempi historia kuin äitienpäivällä. Äitienpäivää on meillä Suomessakin vietetty ensimmäisen kerran jo vuonna 1918, kun taas isänpäivän perinne on alkanut joskus 1949-50 vuosien paikkeilla.

Kaupallisuus on tullut jäädäkseen näiden liputuspäivien viettoon. Ja taisi isänpäivä tullakin pohjoismaiseen perinteeseen nimenomaan kappiaiden esityksestä.

Lähes pakko on jotain ostaa omalle isälleen ja vielä lasteni isällekin, vaikka pojat jo itse askartelevat koulussa ja hoidossa isälle suuret aarteet. Itsekin muistan värkänneeni kersana kaikenlaista isälle ja myös lahjaksi äidille. Kyllä niitä lapsuuden taideteoksia on yhä kaapissa tallessa. Mutta lie ainoa todella käyttökelpoinen itsetekoinen lahja ollut itse kokoon tinaamani peltinen öljytratti. Ainakin isä sitä käyttää yhä. Täytyi olla siis lahjalla tosi hyvä tekijä, kun saumat on vuosikaudet pitäneet trönön kasas...

Ainakin meidän osoitteessa aamuja isänpäivään on laskettu ja huomista odotetaan innolla. Tein itse tänään hyvän ostoksen. Nimittäin varta vasiten ajelin hankkimaan miehelleni Härmä -seuran juuri teettämän Härmän isännän viirin. Saa ukko huomen aamulla kiskaista sen lipputankoon mikäli huvittaa. Oma isäni saa nyt tyytyä pipoon sekä meidän rauhalliseen seuraamme, joka toki on kultaakin arvokkaampaa ;-)

Isänpäivä osuu ajoitukseltaan hyvään kohtaan kalenterivuotta. Ainakin minulle toukokuun ensimmäinen sunnuntai on huomattavasti kiireisempää ajankohtaa kuin pimeä sateinen marraskuu toinen sunnuntai. Itse olen monena äitienpäivänä huhkinut peltohommissa enkä ole muka joutanut koko päivää laiskottelemaan. Mutta tänä keväänä päätin, että vaikka sataas äkehiä en mee pellolle. 

Isänpäivän aaton ohjelmaamme mahtui taas lentopallo, kun pojat osallistuivat järjestyksessä toiseen E-poikien otteluunsa. Kisa oli nyt Alahärmässä.  Päivään toi lievää jännitystä se, että kuopuksemme irrotti renkailla kiikkuessaan otteensa ja mätkähti korvalleen pelikenttään ennen otteluiden alkua. Lääkärikeikkahan se siitä lopulta tuli, kun olo näytti pojalla olevan tavanomaisesta poikkeavaa. Nyt sitten pitää poikaa herätellä yöllä kerran tai pari tarkkaillakseen, että hän toipuu aivotärähdyksestä normaalisti. 

* * * * 

Aiemmin aamupäivällä tein ilmeisen uroteon: löysin vesisangon ja harjan avulla vaalean harmaan auton tummanruskean kuorrutuksen alta. Syksyt ovat ihan liian pitkiä nykyään ainakin kaikesta edestakaisin vellovasta ravasta päätellen. Sitä oli kertynyt autonhelmoihinkin paksu kerros. Mattojakin olen jo virutellut muutamia, kun alkaa kynnysmatot olla näöltään sitä luokkaa, ettei lattialla kehtaa pitää.

Tulis jo talvi tai alkaas se kesä!

 

Made in U.S.A.

Keskiviikko 5.11.2008 klo 8.26 - Helena T-T

Kävi kuten aavisteltiin: pohjoismaiden ja eurooppalaisten suosikki Yhdysvaltain presidentiksi voitti vaalit.

Ei ole maailmassa montaakaan valtiota , jonka presidentinvaaleja saisimme seurata näin perusteellisesti kuin nyt Amerikan mantereella käytyä taistoa. Valittavalla henkilöllä on iso rooli ja siksi tapahtumia on seurattu aktiivisesti. Mutta muuttuuko maailmassa jotain oleellisista, on toki meille täysi arvoitus ja kysymykseen vastaa aika.

Amerikkalainen vaalikampanjointi on jotain hyvin erilaista kuin mihin olemme tottuneet täällä siveässä Suomessa. Loka lentää ja rapa roiskuu. Kampanjat ovat äärimmäisen kalliita ja esimerkiksi vastaehdokkaana olleen varapresidentti kokelaan (perheineen) stailaukseen käytettiin sievoisia summia rutikuivia dollareita. Kampanjoissa osataan liikutella suuria ihmismassoja ja suuria tunteita, mutta se maksaa. Demokratialla on hintansa.

Kampanjointi-ilmiö on syntynyt Yhdysvalloissa ja leviää maailmalle onneksi melko maltillisesti. Suuren vapauden ja toivon maassa, johon tehtiin unelmoivia merimatkoja näiltäkin lakeuksilta viime vuosituhannen vaihteessa, on omalta osaltaan esimerkki myös erittäin suuresta kahtiajaosta. Jako köyhiin ja rikkaisiin on todella raju. Joka onnistuu tahkoamaan rahaa, tekee sitä surutta. Jolla on ruoka vähissä, näkee nälkää 110 prosenttisesti. Missään yhteydessä ei voida puhua Pohjoismaisesta hyvinvointimallista. Mielikuvanani yhdysvalloista on myös hivenen synkkä. Pidän heitä enemmän tai vähemmän itsekeskeisinä, joilla ei ole oikeaa käsitystä siitä, mitä heidän valtionsa ja yhteisönsä rajojen ulkopuolella tapahtuu, ellei yhteyttä ole pidetty vaikkapa kaukaisiin verisukulaisiin muualla maailmassa. Maa onkin kansalaisuuksien sekametelisoppa. 

Pahin piirre amerikkalaisuudessa on mielestäni alkuperäiskansojen totaalinen alistaminen ja hävittäminen. Intiaaneja asutetaan reservaatteihin kuin eläimiä. Sama valtio, joka eriarvoistavat kansalaisiaan, pyrkii maailman herruuteen. Ihmiset, jotka julistavat vapautta ja itsenäisyyttä, eivät huolehdi kansastaan tasapuolisesti. Tässä on uskomaton ristiriita, jota ei saisi unohtaa. Mutta on toki ristiriitaista toimintamallia muissakin suurvalloissa kuten Venäjällä ja Kiinassa.

Obama voitti. Onko hänen sukujuurillaan sellaista vaikutusta hänen ja esikuntansa toimintaan, joka todella muuttaa Yhdysvaltaista sisäpolitiikkaa ja ulkopolitiikkaa, jää nähtäväksi. Se vaikutelma, joka olen hänestä median avulla tulluti kuitenkin antaa aiheen sanoa, että mielestäni paras ehdokas voitti.  

 

 

 

 

 

Hyvä Irene

Tiistai 4.11.2008 klo 8.02 - Helena T-T

Seinäjoella, kuten muissakin kunnissa, tehdään parhaillaan vääntöjä luottamuspaikkojen jaosta. Uutisissa on heti vaalien jälkeen ollut, että Seinäjoen kokoomus ja keskusta löysivät toisensa. Viime päivänä julkaistiin uutinen, että valtuuston puheenjohtajaksi ehdotetaan Ristilää (kok) ja hallituksen puheenjohtajaksi Tureniusta (kesk). Myös kaupunginhallitukseen ehdolla olevien nimet olivat jo luettavissa Ilkassa. Ylistarokin näyttää saavaan yhden hallituspaikan.

Hattua saa nostaa Irene Tureniukselle, joka rohkeasti on astumassa ehdolle vaativaan kaupunginhallituksen  puheenjohtajan pestiin. On myös upeaa se, että toinen kärkipaikoista on  naisen hallussa, sillä onhan naissukupuoli kuitenkin määrällisesti puolet asukkaista. Politiikka on perinteisesti nähty miesten harrastukseksi, jossa ei ole naisille ollut joko sijaa tai sitten naiset eivät ole rohkaistuneet ottamaan merkittäviä tehtäviä hoitaakseen. Ei ole myöskään mitätöntä se, että yleensä pienten lasten äidillä on suuret velvollisuudet kotona hoidettavana, joten ajankäytön organisointi vaatii aivan erilaisia ratkaisuja kuin isiltä.  Näin se vain on, sanokoot mitä sanovat. Irenelläkin varmasti on tukiverkoston oltava kunnossa, että pienten lasten äitinä pystyy itsensä laittamaan likoon.

Seinäjoella on myös nähtävissä hieman erilaista tyyliä kuin esimerkiksi meillä Isossakyrössä, jossa etenemme aavistuksen verran hitaammin. Isossakyrössä on vasta neuvottelut aluillaan ja puolueet lienevät vasta valitsemassa omia neuvottelijoitaan ratkomaan, mitä tehtäviä kenelläkin on, jonka jälkeen vasta keskustellaan nimistä. Lisäksi meillä on nyt ollut jo useamman vuoden sama ilmiö: Kokoomus ja Sdp pelaavat samaan pussiin. Miten härskiksi peli menee tällä kertaa, jää vielä nähtäväksi, mutta ilmassa on selkeästi keskustan kyykytystä, -joka sinänsä ei ole yllätys. 

Totuus on kuitenkin se, että Isossakyrössä keskusta menetti kaksi valtuustopaikkaa eli valtuustossa on 12 keskustalaista 1.1.2009 alkaen nykyisen14 sijaan. Vaikka joskus aiemmin 13sta valtuutetullakin puolueemme sai nimittää sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajat, nyt asia ei todellakaan ole yksinkertainen. Vaihtuvuutta on tulossa, mutta millaista: tästä on siis vielä neuvoteltava. Mutta totuus on myös se, että Isossakyrössä keskusta on edelleen suurin ryhmä: 12 valtuutettua. Kokoomuksella on seitsemän valtuutettua ja SDP:llä neljä, Kristillisdemokraateilla kaksi ja Vasemmistolla sekä Perussuomalaisilla molemmilla yksi.

Se, miten hyvin kaikki osapuolet kunnioittavat vaalien tulosta, on aivan ajankohtainen kysymys. Lisäksi nuoret ja naiset on erikseen huomioitava tehtäviä jaettaessa, ettemme palaa kunnallispolitiikassamme kivikaudelle!

 

* * * *

Henkilökohtaisesti olen ollut todella kiireinen muutamina viime päivinä, eikä aikaa ole jäänyt yhtään mihinkään ylimääräiseen loikoiluun. Eilen oli jälleen superpäivä, jolloin olin lähes yhtäjaksoisesti töissä tai kokouksissa 14 tuntia. Onneksi näitä päiviä osuu harvoin kohdalle, mutta melkoisesti joutuu automatkoillakin hoitamaan asioitaan puhelimitse. Tänään on onneksi löysempi ohjelma, vaikka mahtuu siihenkin muutama lyhyt kokous, joten kotona ehtii ollakin taas melko normaalisti. 

Huomiseksi pitää vielä laatia tenttikysymykset opiskelijoille. Aloitin sitä tehtävää jo tässä aiemmin. Joudun toteamaan, että onpas vaikeaa keksiäluentoalueesta kysymyksiä, joissa opiskelija joutuu osaamisensa osoittamaan, mutta joilla on edes jonkinlainen todennäköisyys päästä tentistä läpi. 

Lunta ja räntää

Perjantai 31.10.2008 klo 19.37 - Helena T-T

Kuten ennustettu, se tapahtui. Maa alkoi peittyi valkoiseen märkään lumeen jo aamusta. Oli varsin ilahduttavaa ajaa töihin kesärenkailla. Tässä vaiheessa päivää on kuitenkin jo renkaat vaihdettu ja heti oli tukevampi ote tiestä, kun oli säänmukainen varustus.

Samaa ei voi sanoa rouvan kengistä. Kas kun en varvaskengillä aamulla lähtenyt! Jossakin ne talvikengätkin ovat, mutta vielä ei tullut vastaan. Tämä on tätä kahdessa pitäjässä varusteitaan pitävän arkea: aina etsimäsi onkin jossain muualla. Niin myös nytkin. Nokian pitkävartiset koipiin ja menoksi.

Työpäivässä oli perjantain tuntua. Aamu alkoi kapinoivan nelivuotiaan  rytmissä. Itkua ja hammasten kiristelyä, -ensiksi mainittua auton takapenkillä.  "Äiti, minä en enää rakasta sinua, jos viet minut hoitoon. Haluan paapan työ. Haluan mumman työ. Käänny takaisin!" Päättäväisenä oli pakko pysyä ja en suostunut asiasta antamaan tuumaakaan periksi. Lieventävien asian haarojen selittämiseenkin sai vain tuiman vastaukset: "Ole hiljaa."  Joten, jos annat uhmalle periksi kerran, niin se vie auktoriteessi myöhemmissäkin neuvotteluissa. Rakas perheen kuopus kainaloon ja lapsi kannettiin hoitajalle. Huuto oli loppunut samantien, kun lähdin ja jälleen päivä meni upeasti, kuten aiemminkin siellä ollessa. Niinpä niin, pitipä vain testata äitin hermot.

Lisäksi päivän aikana en saanut asiakkaita kiinni samaan tahtiin kuin eilen. Lopetin työpäivän sitten tuntia aikaisemmin ja ajattelin olevani enemmän hyödyksi jossain muualla. Minua jurppii tehottomuus, sillä sormien pyörittely ei sovi luontooni. Ilman työaikaa on onneksi vapaa tulemaan ja menemään suht koht sujuvasti.

Nyt sitten pitää pakkailla reppuja huomiseksi. Lähdemme Vaasaan E-poikien lentopallo-otteluun katsomaan, miten juniorit pärjäävät. Ettei päivä olisi yksinkertainen olisi vielä mahdollisuus käydä Kauhavalla jäähallilla kiekkoilemassa. Saapa nähdä ehtiikö ja jaksaako sitä ajella sinnekin. Eipä nuo välimatkatkaan ole ihan mitättömiä.

Huomenna on pyhäinmiesten päivä ja illaksi suunnistan Isonkyrön ja Ylistaron hautausmaalle sytyttämään kynttilät rakkaimpieni haudoille. Illalla on myös iltakirkko Isonkyrön kirkossa.

Toivotan rentouttavaa viikonloppua... Ainakin meille näyttää kuitenkin olevan tulossa lauantaille minuuttiaikataulu. 

 

Koiramiehet ja lapset

Keskiviikko 29.10.2008 klo 21.59

"Alahärmän koulukeskus tyhjättiin turhaan" kirkuu otsikko maakuntalehden nettisivuilla.  Koulun läheisyyteen sytytettyjen opastusulkotulien vuoksi. Hyvä koiramiehet. Oisko ollut tarpeen laittaa kyltti mukaan?

Mitä muuta poliisi olisi voinut tehdä, kuin opastaa huolestuneen soittajan pitämään koululaiset ja opiskelijat luokissa, kunnes tilanne on selvitetty? Parasta oli tarkistaa tilanne, mutta koulukeskus tyhjättiin joka tapauksessa.

Havaittavissa on ollut muutenkin, että lasten ja isompien koululaisten sekä lukiolaisten ajatukset sekä pelko omasta koulun turvallisuudesta on saanut paljon pohdittavaa Kauhajoen tragediasta. Soitin tutulle alahärmäläiselle lukiolaiselle ja he olivat saaneet nopeasti tiedon väärinkäsityksestä, - ja osa nuorista ja lapsista oli pelästynyt ihan reippaasti. Pikku pojatkin olivat täysin vakuuttuneita, että pommiuhka. Siinä sitä vanhemmmilla sitten selittämistä, miksi varotoimenpiteisiin oli päädytty.

Johtopäätöksenä voi sanoa, etteivät yksittäiset kynttilät eivät kuulu koulujen pihoihin (kuten on aiemmin kiellettykin!), eikä näköjään myös lähialueen risteyksiin, sillä niitä ihmetellään ja tehdään johtopäätöksiä. Näin se homma nyt vain toimii: koulujen turvallisuuden tunne on saanut ison kolauksen. Jotain hyvääkin on toimenpiteestä haettava: varmasti se oli enemmän kuin hyvä harjoitus todellisen vaaran varalle, jota toivottavasti ei koskaan yhdessäkään koulussa tapahdu. Mutta voihan koululla syttyä vaikkapa tulipalo, ja evakuointi pitää olla hanskassa!

* * *

Minä porhallan huomenna taas töihin sekä ihmettelen, että tuleeko pian lunta vai ei. Kesärenkaat tuntuivat ainakin erittäin epäluotettavilta, kun tuolla iltamyöhäisellä kurvaili, muttei ihan vielä tekisi mieli kesäkummeja poiskaan vaihtaa. 

Pääsin tänään lisäksi mielipuuhaani; systematisoimaan ja tulkitsemaan lakia aivan oikeasssa tapauksessa. Huh, miten ihanaa tajuta, että on oppinut jotain opiskeluissaan ja että tulosta syntyi.... jes!

Lisäksi sain Lestijärveltä postia ja todistusjäljennökseni takaisin. Oli perunamies vastaanottanut viran, jota hain taannoin. Lestijärvellä ei mene muutenkaan hyvin: Kuntahan on maan kärkipaikoilla muuttotappiossa ja ainut iso työllistäjäkin päätti lähteä muualle; ei siis mikään iloinen työkenttä olisi ollut, vaikka tähän asti onkin taloustilanne ollut uskomattoman hyvä. Mutta haasteita ei olisi pelännyt pohjanmaan nainen! Katsotaan nyt miten äijän siellä käy: ilman kunnallisalan kokemusta. Kokoomuskin oli saanut sinne yhden valtuutetun aiemman nollatilanteen sijaan. Vitsailin keväällä Pukkisen Jaakolle haastatteluun mennessäni, että Lestijärvellä on yksi todella hyvä piirre: ei kokoomusta valtuustossa lainkaan.... Mutta joka tietää minun huumorintajuni, ymmärtää vitsin ja tietää, että minunkin suvussani virtaa sen verran paljon kokoomusverta, että se tekee nöyräksi ;-)

Lisäksi koen, että on ihan yksi lysti, mikä puoluejäsenyys valtuutetulla on, jos puhalletaan yhteen hiileen. Meillä Isossakyrössä ainakin on upea porukka ollut aina valtuustotyöskentelyssä mukana eikä puolueilla ole ollut merkitystä. Saa nähdä nyt, tuoko perussuomalainen valtuutettu tähän jotain muutosta, -tuskinpa sentään. Yhden ihmisen ryhmässä ei yksinkertaisesti pysty vaikuttamaan ilman yhteistyökykyä, joten aika näyttää mitä tapahtuu tai jää tapahtumatta.

Onnea kaikille  valtuustoon valituille!

 

 

 

tiputiistai

Tiistai 28.10.2008 klo 8.22 - Helena T-T

Keskimmäinen poikani usein hokee lorua; mansikkamaanantai, tiputiistai, kengurukeskiviikko, tomaattitorstai, perhonenperjantai, lammaslauantai ja suklaasunnuntai. Tuosta hokemasta nyt tuli otsikko tälle "päivälle", kun eipä tullut muutakaan mieleeni.

* * *  

Päivän Ilkan kansikuva Isonkyrön nuorista valtuutetuista on ehdottomasti iloinen ja heidän haastattelunsa myönteinen. Olisi ollutkin hienoa, jos kuvaan olisi ehtinyt myös Tony. Vielä huomiseen saakka saamme olla epätietoisia siitä, onko valtuustossa viisi vai kuusi nuorta.

Isollakyröllä on nyt todella tuhannen taalan paikka näyttää maailmalle, että kunta on tulevaisuuden kunta. Sijainti on erinomainen, koulut ovat kunnossa, upeat maastot ja maisemat, joki jne edesauttavat menestymistä, joka on kuitenkin meistä ihmisistä itsestään kiinni. Erittäin pitkäjänteistä työtä menestyminen vaatii koko porukalta.

Mielestäni pitkäjänteisen työn tulos on sekin, että nuoria nousi valtuustoon näin huomattavasti. Pitäisi varmaan ottaa siitä sulka myös omaan hattuun, sillä meitä nuoria (iän myötä jo vanhentuneita, vaikeki parasta ennen päiväystä olekaan ylitetty), jotka valtuustoon ovat historian saaton aikana kivunnut, on varmasti katsottu tarkasti. Ilmiselvästi me ja he ovat onnistuneet vakuuttamaan asioiden hoitamisen taidollaan, kun jälleen uusi sukupolvi saa esiin rynnistää.

Eilisen päivän sai vastaanottaa puheluita ja onnitteluja. Spelulaatiot eri asioista näyttää myös alkaneen vimmatusti. Minua suorastaan hymyilyttää, sillä itse en ole pyrkinyt tähänkään pj-hommaan, vaan järjestöväki minut nosti. Neljä vuotta sitten eivät halunneet kuullakaan muita vaihtoehtoja, etten jatkaisi. Myöskään nyt en aloita vinkumistani yhtään mihinkään, vaan haaveilen siitä, että saisin valtuustossakin käyttää puheenvuoroja. Alkaa sapettaa tämä seinäruusuna oleminen, sillä minun mielestäni valtuuston puheenjohtajuus on valtuuston kokouksien johtamista eikä juuri muuta. NO, se lie kärjistettyäkin, sillä saahan sitä istua läsnä mm kunnanhallituksessa ja kyllä siinäkin pystyy vaikuttamaan todella paljon. Mutta silti kaipaisin uutta ja tavallisempaa roolia. Aikuisten oikeasti.

* * *

Tämä tiistai lähtee minulla käyntiin kirjallisissa töissä: pitää laskuttaa erä mökkivarauksia, laatia yksi hakemus ja tarkistaa palautettu etätehtävä. Lisäksi pitäisi piipahtaa vanhempain vartissa, keskustelemassa yhdestä hommasta, johon taas lupauduin sekä ajella Vaasaan tutkijatiimin työskentelyyn tutustumassa. Jossain vaiheessa vielä jatkan eilen kesken jäänyttä huushollin siivousta. Elämä on jatkuva projekti. Varsinkin siivous....

 

 

 

 

 

 

 

Uudet tuulet osa 2

Sunnuntai 26.10.2008 klo 23.58 - Helena T-T

Vaali-ilta on jo ehtinyt myöhälle ennenkuin ehdin kotisivujeni kimppuun ja saan sen taas ajantasalle. Kävijätilasto näyttää tälle päivälle todella huimia lukuja, joten olette jo varmaan ihmetelleetkin ja odottaneetkin, etteikö täällä tapahdu mitään....

Meni vain aikaa, kun surffailin netissä katsomassa eri kuntien tuloksia ja miten ovat tutut ääniä saaneet. Nyt siis olen päässyt taas tälle sektorille, vaikka pitäisi jo mennä nukkumaan. Kello soi huomenaamullakin yhtä aikaisin kuin ennenkin;-)

Istuimme joukolla odottamasssa tuloksia MakuMariassa. Vaikka olimme koolla samalla tontilla keskusvaalilautakunnan kanssa -he kunnantalon virastossa yläkerrassa ja me alakerrassa-, saimme tulokset yle.fi/vaalit verkkopalvelusta nopeasti, kun äänien tuojan piti kävellä rappuset alas.

Ennakkoäänten perusteella jo näki, että keskusta menettää yhden valtuustopaikan.  Toinenkin paikka meni vielä loppumetreillä, kun uupumaan jäi ilmeisesti vain kaksi ääntä. Tätä yhden paikan menetystä osasin aavistella, mutta minä ainakin olin yllättynyt toisenkin paikan häviöön. Tarkistuslaskenta on vielä tekemättä, joten vielä voi tilanne muuttua, vaikka se onkin epätodennäköistä. Uusi lista vaalissa mukana, eli perussuomalaiset, saivat valtakunnallisen kannatuksen kerättyä itselleen, ja vasemmisto otti takaisin Hannu Lehtiölle valtuustopaikan, jonka se menetti neljä vuotta sitten. Kuvittelin aiemmin vasemmiston ja sdp:n kisaavan samalla kentällä, mutta paikka lähti sitten keskustalta. 

Voi siis sanoa jo tästäkin, että uudet tuulet puhalsivat valtuustossa, vaikka Isonkyrön poliittinen päätöksenteko kulttuuri on ollut hyvin yhteistyökykyistä ja rakentavaa. Uudistuksia tulee aika-ajoin ja sillä hyvä. Kansa on puhunut!

Ennen kaikkea nuorten upeaan valtuustorynnäkköön saa olla tyytyväinen. Ennen tarkistuslaskentaa ja samoilla äänimäärillä olevien ehdokkainen (J Lae ja A-L Raunio) välistä sijalukuarvontaa on valtuustotyöskentelyn aloittamassa peräti kuusi alle kolme kymppistä! HIENOA NUORET !!!!!! Nuoret näyttivät nyt, että äänestämällä nuoria valitaan valtuustoonkin nuoria. Uskon, että nuorten äänestysprosentti nousi.

Itse olen saanut myös valtakirjan jatkaa neljättä kautta valtuutettuna, ja siitä nöyrin kiitos kaikille äänestäjilleni ja niille, jotka olette sivujani seuranneet ja toivottavasti tämä "kanavan" avulla myös löytäneet muita keskustan ehdokkaita. 

On pakko tunnustaa, että olin erittäin varma siitä, että tipahdan valtuustosta. Olen tehnyt niska limassa töitä koko porukan eteen, ja jossain vaiheessa tajusin, että oma henkilökohtainen vaalityöni on ollut aivan liian vähäistä! Aiemmin olen tehnyt suoramainontaa, ja nyt en siihen enää löytänyt aikaa. Tyydyin kolmeen hätäisesti väsyttyyn lehtimainokseen ja ajattelin, että herran haltuun. Lisäksi en vaalien alla kulje Isossakyrössä puhuttamassa oletettuja äänestäjiä ja istumassa kenenkään kotona tai jaa kaffipaketteja/jauhopusseja yms mitä aina ilmenee, joten tällaisella vain julkisella kampanjallakin siis pääsee valtuustoon ;-). Saan siis olla tyytyväinen. 

Uskon myös, että kotikyläni on se, joka minut taas tähän työhön pönkitti. Ja niinhän se tekikin: reilusti yli puolet äänistäni ovat omalta pieneltä kylältäni. Ainahan kunnallisvaaleissa äänestetään erityisesti oman asuinympäristön ihmisiä. Kun selaa ehdokkaiden saamia ääniä äänestysalueittain näkee todella kotialueen merkityksen. Kunnallisvaalissa äänestetään läheisiä ihmisiä: niitä, jotka asuvat lähellä, tunnetaan hyvin ja joiden kanssa tehdään työtä ja asioidaan paljon. Mutta nyt sain ensimmäisen kerran kunnallisvaalissakin Lehmäjoeltakin ääniä. Lehmäjoki on siitä hieno kylä, että siellä jos missä on yhteishenkeä ja he erityisesti äänestävät oman kylänsä kasvatteja: siten myös turvaavat sen, että on edustajia. On siis uskomattoman upeaa, että minuakin sieltä nyt äänestettiin, sillä kyllä valtuutettu on erityisesti koko kunnan alueen valtuutettu.  Tämä Lehmäjokistenkin minulle osoittama luottamus antaa minulle virtaa suunnattomasti! Kiitos! Tervajoella  menetin ääniä aikaisempiin saaliisiini, joten tästä lie kiittäminen myös vaalikoneita, joissa valitsin Seinäjoki vai Vaasa -kysymyksissä Seinäjoen enkä enää jaksa uskoa Kyrönmaan kuntaliitokseenkaan, jota Tervajokiset kuitenkin enemmän kannattavat. Mutta en silti Tervajokea unohda ja toimi vastoin kunnan etua!!! KOKO kunta on valtuutetun toimialuetta!

* * * *

En ole vielä edes ajatellut, mitä tehtävää haluaisin tulevalla valtuustokaudella hoitaa. Se ratkeaa tässä varmasti talven aikana, sillä se on ollut aistittavissa, että kisaa tulee johtopaikoista olemaan. Vanha valta haluaa takaisin ja tehtäviä jaetaan hieman eri lailla.

Aion jatkaa tätä blogia ainakin vuoden vaihteeseen saakka, johon tämä kotisivupalvelu on maksettu. Kuulette siis minusta koko ajan, mutta ehkä hiukan harvempaan tahtiin kuin nyt viime viikoina.

Nyt minun pitäisi keskittyä tutkimussuunnitelmani kimppuun ja aloittaa väitöskirjaprojektini ihan todenteolla..... Mutta sitä ennen menen nukkumaan hyvin ja teen leipätyötäni ahkerasti.

Kiitos vielä kerran äänestäjilleni, jos jotakuta heistä tämä blogi on tavoittanut! ;)

Nyt nukkumaan, kello on jo yksi..... 

 

 

Uudet tuulet

Sunnuntai 26.10.2008 klo 8.47 - Helena T-T

Lupasivat myrskyisää vaalipäivää. Tuuli onkin koluuttanut kattopellejä ja pihalla lennättänyt yhtä jos toista sijoiltaan. Ettei kaikki sinkoile muille maille, pitäisi laittaa lasten kesälelut ja omat rojut talviteloille. Vielä sitä kuitenkin jaksaa toivoa, että alkaisi sellainen lämmin syksy ja ulkona voisi vaikka istuskella pihatuolilla ihailemassa auringonvaloa. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.

Tänäänkin tuli herättyä ihan liian varhain. Ei sisäinen kelloni ollutkaan pysähtynyt kello neljältä tunniksi, vaan herätessäni piti ihan itse siirtää keittönkelloa tunnin taaksepäin. Hukkaa tuntia aamulla, niin saat metsästää sitä koko päivän -sanonta kääntyy tänään voitoksi, kun päivään tuli tunti lisää aikaa.

Jossain vaiheessa käyn Valtaalan koululla kirjoittamassa äänestyslippuun numeron 41. Minulla on kyllä hupaisa tapa vielä äänestyskopissa tarkistaa siellä seinällä olevasta yhteenvedosta äänestysnumero.

Kello 19.30 kokoonnumme MakuMariaan jännittämään vaalien tulosta. Ennakkoäänien tiedot saadaan heti klo 20. Ainakin minua jännittää jo nyt aivan valtavasti.

Se, että on asettunut ehdokkaaksi huipentuu tänään tietoon siitä, tuleeko valituksi. Kaikki on mahdollista, sillä ei edes istuvalla valtuutetulla ole ääniä valmiiksi missään, vaan kaikki ehdokkaat ovat lähtötilanteessa kuitenkin samalla viivalla. Kukaan ei voi olla varma läpimenostaan. - Minä en ainakaan ole, vaikka olen toiminut valtuuston puheenjohtajana, sillä on heitä ennenkin tipahtanut valtuustosta!

Punttaa vähän ja käy äänestämässä!