Share |

Talvea odotellessa

Lauantai 15.11.2008 klo 14.34 - Helena T-T


Ulkona sataa vettä, joka paikassa on kuravelliä ja rapa lentää. Joulunavajaisia kuitenkin jo vietetään pitäjillä ja kaupoissa erittäin kaupallisissa tunnelmissa. Kauppojen hyllyt täyttyvät joulukrääsästä ja leluista. 

Joulupukin kirjeitä on kirjoitettu meidänkin perheessä jo useampia. Ne ovat yön pimeinä tunteina kadonneet jonnekin, -varmasti tonttu on ne hakenut....

Lasten toivelista olisi kohtuuton, ellei heille jo tässä vaiheessa tympeä äiti kehota harkitsemaan, mitä ja miten paljon oikein voi toivoa ja mitä se voisi maksaa. Menkööt sitten vaikka joulumieli pilalle, mutta en voi olla kommentoimatta lelulehtien ahkeria lukijoita siitä, että katsokaa nyt hintaa! Joulupukkihan tekisi konkurssin, jos tuollaisia kaikille pitäisi tuoda. Onneksi poikien linja on pitänyt; he valkkaavat kolme asiaa, joita toivovat tietoisena siitä, että joulupukki kuitenkin voi vielä löytää jotain korvaavaa tilalle, jos jotain ei olekaan valmiina jossain tai toive meni yli budjetin.

Mielestäni on meidän vanhempien vastuulla se, millaista rahan käyttöä tenaville opetaan. Ylipäätään se, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Kyllä maailma on pullollaan kaikkeen tympiintyneitä nuoria, joille vanhempien rakkaus ja ajanpuute on korvattu satasen seteleillä. Nykyistä ja entistä valuuttaa. 

Lisäksi ainakin meidän osoitteissa on ihan tarpeeksi krääsää. Monen sukupolven aikaansaannoksena vieläpä, joten kaikkea ei voi surutta kantaa kirppikselle. Tunnearvojakin on monella kapistuksella jo niin paljon, että siitä ei voisi luopua. Mutta nykyään melkein repii ohimosta, kun meille aikuisille tuodaan turhanpäitten jotain, josta ei pääse syömällä tai kuihduttamalla eroon. Kippoja ja kappoja en kerää, ja silti niitä on kaapit täynnä ja osa niistä ei pahimmassa tapauksessa parhaalla mielikuvituksellakaan soinnu keskenään. Samanlaisia ongelmia on varmasti useammalla naisihmisellä tässä maassa.

Tänäkin jouluna muistelen olevani jossain muualla, mutta takaisin omaan lapsuuden jouluun ei pääse enää. Monet niiden joulujen läheisistä on poisnukkunut ja vuorossa on kynttilöiden vienti haudoille.  Lisäksi jokainen joulu on erilainen, ja etenkin se joulu on raskas, jolloin jouluun ja perheeseen vahvasti liittynyt läheinen on ensi kertaa poissa.

Siellä kaukaisuudessa -lapsuudessa- ovat ne parhaimmat ja erityisimmät joulumuistot varmasti jokaisella. Minullakin, vaikka nyt uusia ihania muistoja syntyy omien lapsien jouluriemusta. Eikä joulu olekaan joulu ilman lapsien joulupukin uskoa. Nyt parhaillaan on menossa ajanjakso, jolloin saattaa nähdä vilahduksia tontuista , joten parempi olla kiltisti.... 

 

 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini