Share |

Hyvinvointialueen kevät

Maanantai 6.6.2022 klo 7:13 - Helena Tuuri-Tammela

Tämä kolumnini on julkaistu
Pohjankyrö -paikallislehdedssä
ma 6.6.22022

Hyvinvointialueen kevät

Tammikuun aluevaalipäivän jälkeen alkoi työntäyteinen uusi arki. Kalenteria täyttivät lukuisat Teams -istunnot ja päättäjäinfot. Sähköpostiin tulvi kutsuja sinne ja tänne. Onneksi olin seurannut valmisteluja jo useita vuosina, joten vauhtiin oli helppo hypätä.

Erityisesti sai olla iloinen äänien keskittämisen tuloksesta. Ilmiö oli vallalla koko maakunnassa, joten harva pystyi haalimaan ääniä kotikunnan ulkopuolelta. Valtuutettuja on kaikista Etelä-Pohjanmaan kunnista, joten se tuo uudistuksen toimeenpanolle loistavan pohjan. Keskustan hyvän tuloksen turvin myös lähipalvelujen näkökulmaa voidaan ylläpitää.

Äänipotilla on muutakin merkitystä kuin päästä läpi valtuustoon. Jos aikoo todella ajaa asioita, pitää olla ytimessä. Kova tuki kotiseudulta mahdollisti sen, että puolueensa kärkisijoilla olevaa ei ohitettu. Eri tehtävien jakamisesta tulee helposti raakaa peliä. Esimerkiksi kuutta keskustan aluehallituspaikkaa tavoitteli 20 henkilöä. Vain teidän tuellanne oli mahdollista saavuttaa vaikuttavin luottamustoimi. Yksittäiset luottamushenkilöt toki eivät ole yksin mitään, joten merkitystä on taidolla saada näkökulmat esiin oman ryhmänkin sisällä.

Aluehallituksen lisäksi  työnsä ovat aloittaneet neljä lautakuntaa. Myös vaikuttamistoimielimet on valittu. Parhaillaan tehdään strategiaa. Lukuisten työpajojen ja ajankohtaisseminaarien ohella pitää lukea kotiläksynsä. Tutkia ja pohtia erilaisten tausta-aineistoja sekä ujuttaa näkökulmia eri asioihin.

Taustatyötä on tehty paljon erilaisissa valmistelevissa jaostoissa. Eri linjauksista tehdään päätöksiä syksyn aikana. Kaikki ei varmasti ole selvää ja helppoa, koska myös päättäjien pohjatiedoissa ja käsityksissä on eroja. Pienoiseduskuntamaisuus tuo esille puolueiden välisiä eroja, politikointiakin. Tällaista ei ole esiintynyt muissa maakunnallisissa luottamustoimissa, joten toivottavasti yhtenäinen linja kuitenkin alkaa hahmottua pian.

Meneillään ovat ensimmäiset rekrytoinnit. Toukokuulla aluevaltuusto valitsi hyvinvointialuejohtajaksi Tero Järvisen. Muita johtajien virkoja täytetään kesäkuulla sekä valtuuston että hallituksen kokouksissa. Kaikki tehtävät ovat olleet sisäisessä haussa, koska alueen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksena  kuntayhtymien ja kuntien sosiaali- ja terveyssektorilta sekä pelastustoimen henkilöstöstä.

Ei uudistusta ilman haasteita. Huolta tulee riittämään työntekijöiden jaksamisesta ja saatavuudesta sekä kokonaisuuden rahoituksen riittävyydestä. Uudistus osuu aikaan, jolloin talouskriisin ainekset ovat jo ilmassa.  Kiinteät kulut vievät ison potin budjetista. Oma mörkönsä on ICT-kustannukset sekä valtava kiinteistömassa, jonka vuokriin kuluu 10 % talouspotista.

Hyvinvointialueen organisointi on kesken, mutta valmistelu etenee aikataulussa. Valtuutetut aloittivat työnsä vasta maaliskuussa, joten kaikki ei vielä voi olla valmiina. Luottamushenkilöt päättävät suurista linjoista ja periaatteista. Reipas puoli vuotta aikaa hetkeen, jolloin yhteenliittyvien organisaatioien tulee toimia saumattomasti samaan suuntaan. Jokainen luottamushenkilön ja työntekijän tulee mahdollistaa  uuden hyvinvointivointialuetta toimivan nimenomaan asukkaiden hyväksi. Kestäväksi ja toimivaksi turvaksi, avuksi ja terveydeksi.

Helena Tuuri-Tammela
Etelä-Pohjanmaan aluevaltuutettu Isostakyröstä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aluevaltuusto, Eteelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Kiitollinen ja nöyrä

Torstai 27.1.2022 klo 20:52 - Helena Tuuri-Tammela

Kiitos! 

Viime sunnuntaina 23. tammikuuta valittiin Suomeen aluevaltuustot hyvinvointialueille, Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Olin ehdokkaana ja tulin valituksi, isoo kiitos kaikille minua äänestäneille lähes tuhannelle eteläpohjalaiselle. 

Miltei jokainen eteläpohjalainen kunta sai aluevaltuustoon vähintään yhden edustajan, vain Isojoen kunnasta ei varsinaiseksi edustajaksi valittu ketään, mutta 1. varavaltuutettu Keskustan 23-jäsenisessä ryhmässä on isojokelainen.

Aluevaltuustossa paikat jakaantuvat seuraavasti (suluissa puolueen kannatus): Keskusta 23 (37,4 %), Kokoomus 16 (25,3 %) Perussuomalaiset 8 (13,7 %), SDP 6 (10,0 %), (KD) 3 (5,2 %), Vasemmistoliitto (Vas.) 1 (2,8 %), Vihreät 1 (2,6 %) ja uusi ryhmittymä VKK 1 (2,4 %).

Oman vaalitulokseni jälkeen ei voi kieltää ensimmäisen tunteen ollen iloinen, nöyrä ja kiitollinen. Valtavan paljon kotiseutuni ihmisiä, joille olin heidän ainokaisen äänensä kohde ja siten luottamuksen arvoinen. Äänisaaliini 954 oli koko hyvinvointialueen yhdeksänneksi suurin ja Keskustan ryhmän kuudenneksi paras. Kotikunnastani sain 40 % kannatuksen ja keskustan äänistä 90 %.  Kyllähän tässä on vielä sulateltavaa. Työmäärä uuden hyvinvointialueen alkaessa on valtava. Onneksi olen asioihin perehtynyt jo useiden vuosien ajan seuratessani sote-uudistuksen valmistelua tiiviisti. 

Nyt alkaa uuden rakentaminen ja kehittäminen, jotta maakunnassa on hyvinvointia ja elinvoimaa sen jokaiseen kolkkaan heijastuen. Edelleen olen Etelä-Pohjanmaan laitapuolustajana matkassa. 

Kiitos_ilm_Pkyro_27.1..png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, demokratia, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, aluevaltuusto

Sunnuntaina äänestetään!

Torstai 20.1.2022 klo 12:27 - Helena Tuuri-Tammela

Sunnuntaina 23.1. on aluevaalien varsinainen vaalipäivä.
Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9-20.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaaleissa äänestävät
seuraavien kuntien äänioikeutetut asukkaat:  
Alajärvi Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö,
Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi,
Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri.

Etelä-Pohjanmaan Keskustan ehdokkaiden numerot ovat 158–230.
Isokyröläinen Keskustan ehdokas
Helena Tuuri-Tammela nro 225

* * * * *

Asuinpaikkasi määrää, minkä hyvinvointialueen ehdokkaita voit äänestää.
kotiosoitteesi määrää myös sen, mille äänestyspaikalle voit mennä.

Se on ilmoitettu sinulle Ilmoitus äänioikeudesta -kirjeessä.

* * * * *

Maakuntaraja on ääniraja! 

Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaaleissa saavat äänestää
VAIN seuraavien kuntien äänioikeutetut asukkaat:
Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Laihia,
Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersören kunta,
Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa ja Vöyri.

Pohjanmaan alueella Keskustan ehdokkaiden numerot ovat 7–22

Käytä äänioikeuttasi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, demokratia, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, aluevaltuusto

Ennakkoäänestys päättyy tänään ti 18.1.

Tiistai 18.1.2022 klo 8:00 - Helena Tuuri-Tammela

Ennakkoon voi äänestää vielä tänään.

Kotiseudullani ennakkoäänestyspaikat ovat
Isossakyrössä kirjastossa klo 14–19 ja
Ylistaron monitoimikirjastossa klo 9–18 sekä
Halkosaaren koulu, Kitinojantie 49.

Ennakkoäänestyksen voi suorittaa missä tahansa virallisessa ennakkoäänestyspaikassa.
Tästä linkistä löytyvät kaikki Suomen ennakkoäänestyspaikat ja niiden aukioloajat:
https://tulospalvelu.vaalit.fi/AV-2022/fi/kuntalista.html

Äänestä viimeistään vaalipäivänä, ensi sunnuntaina 23.1. klo 9–20.

Varsinaisen äänestyspäivän paikka on merkitty ilmoitukseen äänioikeudestasi,
jonka olet saanut postitse vuoden vaihteessa. 
Ota mukaasi asiakirja, jolla voit todistaa henkilöllisyyesi.

#aluevaalit2022 #tuuritammela #laitapuolustaja 
#keskusta #eteläpohjanmaa #eteläpohjanmaanhyvinvointialue

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, ennakkoäänestys

Myös kunnan elinvoimasta on nyt kyse!

Maanantai 17.1.2022 klo 15:54 - Helena Tuuri-Tammela

Vuoden kuluttua aloittaa hyvinvointialue toimintansa täällä Etelä-Pohjamaalla. Sillä hetkellä kuntien vaativasta tehtäväkentästä poistuu sosiaali-, terveys- sekä pelastustoimenpalvelut rahoituksineen, kustannuksineen ja haasteineen hyvinvointialueelle. Kyse on arkipäivämme tärkeistä ja vakavista palveluista, perhesuunnittelusta alkaen ja viimeiselle matkalle päättyen.

Kunnalle jäävät tehtävät ovat yhä tärkeitä!

Kunnalla säilyy itsehallinto ja sen tehtävät tulee hoitaa hyvin. Kunnalle soteuudistus on elinvoima-asia; se joko vie tai tuo vetoa ja pitoa. On tärkeää, että palveluverkostomme täällä maakunnan laidalla on kunnossa ja puolustettavissa. Sen pitää vastata työelämän ja asumisen tarpeisiin maaseudulla.

Johtajien ja esimiesten vastuulla on henkilöstön työhyvinvointi ja toimintojen kehittäminen. Hallinnon työpisteet ovat yhdellä mäellä ja/tai maakunnassa. Osalla jopa ns. liikkuvana. Käsiä tarvitaan auttamiseen, hoivaan ja pelastamiseen; paperinpyöritys ei voi olla Soten ykköstehtävä. Veikkaan, että hallintohenkilöstöä tulee pitkässä juoksussa vähenemään.

Isossakyrössä työnantaja vaihtuu 91 henkilöllä (ml. tukipalvelu), noin kolmasosalla. Koko E-P:n alueella yhteensä noin 9000 työntekijällä (julkinen sektori). Isossakyrössä muutoksessa ovat mukana henkilöt, jotka tekevät näitä palveluja. Hallinnon osuus on hyvin pieni. Jokainen työntekijä on tärkeässä roolissa nyt ja tulevaisuudessa.

Kuntiin jää toimitiloja, joita vuokrataan 3 v (+1 v optio) sopimuksella. Tilojen käyttö tulee vakinaistaa vahvaksi ja palvelujen hyvän tarjonnan tueksi. Kaiken kaikkiaan tilojen, irtaimiston sekä sopimusten siirto on vaativa lenkki.

Vaaliväittelyissä on heitelty rahaa ilmaan. Eli puhetta puoluetuesta, joka on terminä populismia. Nykyinen kuntalaki mahdollistaa tuen valtuustoryhmien toimintaan. Sama pykälä on laissa hyvinvointialueista. Jos rahaa olisi, sillä pitäisi olla järkevä käyttötarkoitus. Esim valtuustoryhmille tietojen hankinta sekä selvitystyöt päätöksenteon tueksi.

Äänestämisen oikeus käyttöön!

Mitä aktiivisemmin pienessä kunnassa äänestetään, sitä paremmat mahdollisuudet saada edustaja aluevaltuustoon. Ei kaupungintorin laidalla asuvilla ole palvelujen läheisyyden kanssa mitään ongelmaa nyt tai tulevaisuudessa. Meillä on. Käytä äänioikeuttasi! 

EP_laitapuolustaja_225_.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit

Meillä on tavoite

Perjantai 14.1.2022 klo 14:16 - Helena Tuuri-Tammela

Sinulla ja minulla on yhteinen tavoite, lähipalvelut.
Hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden,
työikäisten ja Iäkkäiden palvelut sekä erityisryhmien palvelut.
Perhesuunnittelusta alkaen, elämänkaaren edetessä, vaikeinakin hetkinä.
Ja arvokkaassa lopussa, saatossa kohti viimeistä leposijaa.
Lasten, nuorten ja perheiden tukemista, jotta voidaan ennaltaehkäistä ongelmia, pahaa oloa ja lastensuojelun tarvetta. Erityisryhmille tukea kotiin ja jatkuvaa tukea tarvitsevalle paikka läheltä. Myös valintoja, onko ikäihmiselle hoiva lähipalvelua vai toisella puolella maakuntaa. Vapaaehtoistyön ja yrittämisen arvostusta, jotta myös järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat tukevat erilaisissa elämäntilanteissa.
Kyse on myös terveyspalveluista ja pelastustoimesta. 🚑🚒
Sote-uudistus koskee mm. seuraavia palveluja:
✅ sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus
✅ avoterveydenhuollon palvelut (kuten ennaltaehkäisevä neuvolapalvelu)
✅ pelastustoimen palvelut
✅ perusterveydenhuolto
✅ erikoissairaanhoito ja sairaalapalvelut
✅ hammashoito, suun terveydenhoito
✅ mielenterveys- ja päihdepalvelut
✅ koulukuraattorin ja -psykologin sekä terveydenhoidon palvelut
✅ äitiys- ja lastenneuvolat, diabetes- ja muistineuvolat
✅ aikuissosiaalityö
✅ lastensuojelu
✅ vammaispalvelut
✅ ikääntyneiden asumispalvelut
✅ kotihoito
✅ kuntoutus
📝 Käytä äänioikeuttasi! 2️⃣2️⃣5️⃣

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, lähipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi

Aluevaalit: äänestä!

Keskiviikko 12.1.2022 klo 15:17 - Helena Tuuri-Tammela

Aluevaalin aakkosia

Ensimmäiset aluevaalit ovat 23. tammikuuta. Olen ehdokkaana Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hyvinvointialueella tuotetaan vuoden 2023 alusta kaikki sosiaali- ja terveyspalvelumme sekä palo- ja pelastuspalvelut.  Rakenteellisesti muutos on iso.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle valitaan 59 valtuutettua. Sama määrä aluevaltuutettuja valitaan myös Pohjanmaan hyvinvointialueelle, joihin naapurikuntamme Laihia ja Vaasalainen Vähäkyrö kuuluvat. Vaalituloksen myötä valitaan muut aluehallinnon luottamushenkilöt.

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa 12.1. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.

Vaalit toimitetaan suhteellisina, kuten kuntavaalitkin, joten ehdokkaan saama äänimäärä ratkaisee, miten hän sijoittuu eri puolueiden ehdokaslistalla. Mitä enemmän ääniä, sitä suurempi mahdollisuus tulla valituksi aluevaltuustoon.

Äänestäminen aluevaalissa on siis ensiarvoisen tärkeää, että menestymme ja vaikutamme alueemme palvelurakenteeseen. 

Kun Isollekyrölle mahdollistettiin vaihtaa maakuntaa Etelä-Pohjanmaalle, samassa yhteydessä linjattiin terveyspalvelujemme hallintomalli. Isokyrö on osa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuetta, jossa vuoden 2023 alusta kaikki alueemme sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä palo- ja pelastustoiminta järjestetään. Maantieteellisesti sijoitumme Ylistaron selän taakse ja tulemme olemaan vahva kumppani alueen palveluverkosto puolustajina.

Tammikuussa äänestetään siitä, onko palveluillamme laita-alueiden puolustus kunnossa. Meitä jokaista kiinnosta, saako hoitoa ja pääseekö lääkäriin. Meitä kiinnostaa jokaiselle jokapäiväiset asiat.

On kyse siitä, millaisia ja missä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Merkitystä on alueemme lähipalveluilla. Siksi myös minä olen ehdolla.  Parhaillaan rakennan omaa verkostoani vaalityöni tueksi. Olet tervetullut mukaan kampanjaan alueemme lähipalvelujemme puolesta.

Keskustan aluevaalitavoite on vahvat ja toimivat lähipalvelut. Keskustan keskeisin tavoitetta on, että jokaisessa kunnassa on sosiaali- ja terveysasema sekä paloasema, hoitoon pääsee ja apua saa oikea-aikaisesti sekä ihminen on palvelujen keskiössä. Näitä minä olen valmis puolustamaan. Lisäksi nyt, kun hyvinvointialueen hallinnon rakenteet luodaan, tuon laajan kokemuksellisen osaamiseni hallinnosta alueelle. Tavoitteena on ihmisille päätösvaltaa heidän asioissaan. Keskustan linja on vastakohta keskittämisen linjalle, jota ennen muuta ajaa siniset ja punaiset voima.

Aluevaalissa ja hyvinvointialueen kehittämisessä pitää pärjätä.
Siihen tarvitaan jokaista meistä.  
Käytä äänioikeuttasi. 

Helena Tuuri-Tammela nro 225

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, demokratia, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, aluevaltuusto

Etätupailta ti 11.1.2021

Tiistai 11.1.2022 klo 13:54 - Helena Tuuri-Tammela

Tervetuloa etänä Tupailtaan.

Miksi aluevaalit järjestetään?
Mikä on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue?

Mitä palveluja sote-uudistus koskee?
Miksi äänestäminen on tärkeää?

Ohessa Teams linkki: 
https://bit.ly/3FOQwAh

Asiaa avaa ja kysymyksiin vastaa
aluevaaliehdokas Helena Tuuri-Tammela.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue.
Aluevaalit 23. tammikuuta.
Ennakkoäänestys 12.-18.1. kotimaassa 
ja ulkomailla 12.-15.1.

Yleiset ennakkoäänestyspaikat kotimaassa:
https://tulospalvelu.vaalit.fi/AV-2022/fi/kuntalista.html

Isokyro_etatupailta.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, Etelä-Pohjanmaa

Äänestä aluevaaleissa

Maanantai 10.1.2022

Äänestä aluevaaleissa

Terveys- ja sosiaali- sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät kunnan vastuulta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle vuoden kuluttua. Muutos on suuri. Se vaikuttaa kuntalaisten lähipalveluihin, vaikka kunnalle edelleenkin jää muita merkittäviä tehtäviä.

Koemme välttämättömänä, että kotiseudultamme on edes yksi edustaja aluevaltuustossa, puolustamassa meille kaikille tärkeiden lähipalvelujen saatavuutta. Tämä vaatii äänien keskittämistä numerolla 225, Helena Tuuri-Tammelalle.

Me allekirjoittaneet vetoamme Sinuun, käytä äänioikeuttasi.  


Jari Hietaharju, Heli Raunio, Katri Soisalo,
Tommi Laine, Maria Luhtala, Jyrki Ala-Reini,
Teija Hahka, Tiia Huttunen, Miko Heinilä,
Juha Ahoketo, Jouni Mäkynen, Veli-Matti Ojaluoma,
Ville Valtari, Harri Niemi, Tommi Pöytälaakso,
Teija Mielty, Jaakko Renko, Maria Heinonen,
Maria Tirkkonen, Esa Tarkka, Tatu Assinen,
Jukka Hakamaa, Mikko Saikkonen, Hannu Erkkilä,
Pentti Hänninen, Pentti Kauppinen, Väinö Pollari,
Irma Rinta-Jaskari, Juha Annala, Eila Rantala ja Mirva Mäki-Rammo

 

Kommentoi kirjoitusta.

Demokratiasta on huutava pula

Tiistai 4.1.2022 klo 9:55 - Helena Tuuri-Tammela

Tällä hetkellä väliaikainen valmisteluelin (VATE) vastaa hyvinvointialueen valmistelutyön organisoimisesta ja johtamisesta. Se tekee työtä, kunnes aluevaltuusto ottaa ohjakset käsiinsä. Vatella ei ole poliittista valtaa ja tahtoa. Sillä on seurantaryhmä, joka ei kuitenkaan saa osallistua valmisteluun.  

Nykyään kunnallisissa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoiminnan luottamustehtävissä on satoja ihmisiä. He edustavat kuntalaisia, palvelujen käyttäjiä. Vaikuttavat. Määrittävät tavoitteita ja strategiaa. Soteuudistus on valtava päätösvallan siirto kunnilta ja kuntalaisilta pois. Äänestämällä aluevaaleissa otetaan nyt todellakin kantaa lähipalvelujen puolesta.

Demokratian näkökulmasta hyvinvointialue on mitätön, ellei sen organisaatiossa ole lautakuntia. VATE esittää neljää lautakuntaa, joissa jokaisessa olisi 13 jäsentä, -kuten aluehallituksessakin. Neljän lautakunnan mallikin on edes jotain, mutta kovin se on kevyt.  

Lautakunnat eivät olisi muodostumassa palvelualueittain. Ehdotuksessa on neljä poikkihallinnollista lautakuntaa: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä yhdyspintojen lautakunta, Henkilöstö-, tutkimus ja kehittämislautakunta, Talous- ja investointilautakunta sekä Turvallisuuslautakunta.

Valmisteltu lautakuntamalli on rohkea: ulos sektorikohtaisesta ajattelusta (siilo) kohti laajempaa palvelujen läpileikkaavaa näkökulmaa. Onko tässä tarpeeksi?  Ei. 

En ole nähnyt aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa käsiteltävää hallintosäännön luonnosta, jossa määritettäisiin mm. lautakuntien tehtävät. Pelkästään niiden nimien perusteella voi väittää, että palvelujen organisointi ja sijainti on vaarassa, ellei aluevaltuustossa sekä -hallituksessa ole tiukkoja tätejä ja setiä.

Aluevaltuuston rooli on siis erittäin merkittävä. Sen on turvattava palvelujen saatavuus ja niiden kattava verkosto koko maakunnan alueella, etenkin sen laidalla.

Demokratiaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Käytä äänioikeuttasi aluevaaleissa.
Kyse on vakavista asioista!

Helena Tuuri-Tammela
aluevaaliehdokas, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

 

225helena.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, demokratia, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, aluevaltuusto

Vaalikoneiden pariin Etelä-Pohjanmaalla

Tiistai 21.12.2021 klo 9:47 - Helena Tuuri-Tammela

Muutamia vaalikoneita on jo avattu.
Tämän tekstin jälkeen löydät
linkit Iltalehden sekä Helsingin Sanomien sivuille, josta kysymykset löytyvät.
- Kirjoita ensin kotikuntasi, jotta masiina osaa yhdistää sinut äänestysalueellesi eli sinun omalle hyvinvointialueelle.
- Helsinki ja Ahvenanmaa eivät ole aluevaalissa mukana.
Ylen kone avautuu 4.1.
Vastailin sen kysymyksiin tänään.
Eipä ollut senkään ääressä helppoa.
Ylen kysymysten jälkeen oli muutamia vapaaehtoisia vastattavia. Joukossa oli Maaseudun Tulevaisuudella kaksi kysymystä, josta toinen ansaitsee kunniamaininnan: "Aluevaltuustoille tulee antaa oikeus päättää susien kaatoluvista alueellaan." Minä en keskittyisi susien kaatolupiin aluevaltuustossa, vaikka pihapiiriin sudet eivät kuulu.
Vastasin samassa Yle-koneen Faktabaarin kysymykseen Kyllä; "Aluevaalien osalta on levitetty disinformaatiota eli vääristeltyä informaatiota." Aluevaalissa äänestämisellä ei oteta kantaa esimerkiksi polttoaineverotukseen, jos joku niin kuvittelee.
Näiden yllä olevan kahden esimerkin pariin pääset tammikuulla,
mutta nyt aluksi testaa tuuriasi näissä koneissa:

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aluevaalit, Etelä-Pohjanmaa, Hyvinvointialue

Valtuustoaloitteita Isonkyrön Keskustalta

Keskiviikko 15.12.2021 - Helena Tuuri-Tammela

Tämän valtuustokauden ensimmäinen puolivuosi on takana. Kesäkuulla valitun Isonkyrön kunnan valtuuston neljäs kokous oli maanantai-iltana koulukeskuksessa.
Isonkyrön Keskustan luottamushenkilöt toimivat aktiivisesti erilaisissa luottamustoimissa.
Kokouksessa hyväksyttiin hyvinvointisuunnitelma 2021–2025.
Toivomuspontena päätökseen lisättiin ensi vuoden alussa toteutettava vuorovaikutuksellinen suunnitelman toimeenpanon valmistelu.
Valtuusto lisäksi myönsi takauksen kunnan asuntovuokraustytäryhtiön 1,8 miljoonan euron lainalle. Ensi vuonna aloitetaan uusien rivitaloasuntojen rakentaminen Pysäkkitien läheisyyteen. Lisäksi myönnettiin avustus Orismalanjoen yli vievän Katilantien sillan peruskorjaukseen. Kokouksessa merkittiin tiedoksi osavuosiraportteja.
Suhteellisen vaalin lautakuntakin sai töitä. En muistanutkaan, että edellisen valtuustokauden alussakin samaan tehtävään jouduin ja taas kolmen henkilön porukalla homma hoidettiin pikaisesti. Kuntaliiton valtuustokunnan vaalissa annettujen äänien laskemisesta suoriuduttiin muutamassa minuutissa. Äänien sulkemisessa erilliseen kuoreen askarreltiin ehkä kauemman. Ripeitä oltiin Ilkan ja Samin kanssa.
Kokoomuksen ryhmä jätti valtuustoaloitteen kuntalisän maksamisesta.
Samaa aihepiiriä käsitteli Keskustan valtuustoryhmän aloitteista ensimmäisenä luettu.
Keskustan valtuustoryhmä teki siis kokouksessa kaksi valtuustoaloitetta. 
Tiia Huttusen ryhmän puolesta jättämässä valtuustoaloitteessa käsiteltiin ehdotuksia Isonkyrön kunnan lapsiperheiden hyväksi ja kunnan houkuttelevuuden lisäämiseksi. Aloitteessa ehdotettiin selvitystä, jossa mahdollistettaisiin maksuton aamupäivä- ja iltapäivätoiminta, maksuton varhaiskasvatus sekä kuntalisän maksamista. 
Miko Heinilän ryhmän puolesta jättämässä valtuustoaloitteessa korostettiin aikuisten esimerkkiä koulukiusaamisen kitkemisessä. Aloitteessa haastettiin kaikkia kunnan luottamushenkilöitä sitoutumaan TTK:n laatimaan oppaaseen, miten epäasiallista käyttäytymistä käsitellään luottamustoimissa.
Kaikki Keskustan valtuutetut alkekirjoittivat oman sitoumuksensa jo ennen valtuuston kokousta. Oppaan voi ladata tältä sivulta löytyvästä PDF-kuvakkeesta: https://ttk.fi/…/epaasiallisen_kaytoksen_kasitteleminen…
🍀 Jokainen on vastuussa.
Kunnallisessa päätöksenteossa hyvän työskentelyilmapiirin luominen on jokaisen luottamushenkilön vastuulla.

Kommentoi kirjoitusta.

E-P:n maakuntavaltuuston kokouksesta 13.12.2021

Tiistai 14.12.2021 - Helena Tuuri-Tammela

Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuusto kokousti maanantaina 13.12.
Kokouksen aluksi valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola luovutti maakuntaneuvoksen arvonimen maakuntajohtaja Asko Peltolalle.
Onnittelut!
👉 Maakuntavaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelma sekä taloussuunnitelman 2023-2024.
👉 Käsittelyssä oivat myös
maakuntasuunnitelma 2050, maakuntaohjelman 2022-2025 ja sen
ympäristöselostuksen sekä älykkään erikoistumisen strategian 2021-2027
laatiminen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050 vireilletulo.
👉 Sokerina pohjalla oli vielä uuden maakuntajohtajan valinta. Asko Peltola siirtyy eläkkeelle helmikuulla.
🤝 Maakuntajohtajaksi yksimielisesti valittiin Heli Seppelvirta.
👉 Obs! Hyvinvointialueelle eivät maakuntaliittojen tehtävät siirry vuoden 2023 alkaessa.
👉 Isollakyröllä on kaksi edustajaa maakuntavaltuustossa. Olen heistä toinen ja Keskustan nimeämä. Aiemmin olen ollut mm. Pohjanmaan maakuntavaltuutettuna.
👉Isokyrö vaihtoi maakuntaa tämän vuoden alussa, ensisijaisesti kuuluakseen jatkossakin eteläpohjalaisen erikoissairaanhoidon sekä sote-palveluiden palvelualueeseen. Sote-aluehan on maantieteellisesti sama kuin maakunta.
👉 Isonkyrön maakuntavaihdoksessa Keskustalla oli erittäin merkittävä rooli. Myönnän lobanneeni asiaa paljon mm. istumalla samassa pöydässä asiasta päättävien ministereiden ja kansanedustajien kanssa. Syyllinen ja ylpeä siitä.
Tiedote maakuntaliiton valtuuston kokouksesta löytyy täältä:
https://epliitto.fi/tiedotteet/tiedote-maakuntavaltuuston-kokouksesta-13-12-2021/

Kommentoi kirjoitusta.

EP:n soteuudistus rakenteellisesti

Keskiviikko 8.12.2021 klo 12:01 - Helena Tuuri-Tammela

Mitä rakenteellisesti muuttuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyy E-P:n hyvinvointialueelle?
 
Maakunnassamme on 18 kuntaa, joka on nykyään E-P:n erikoissairaanhoitopiirin sekä E-P:n palo- ja pelastuslaitoksen toimialue. Perusterveyden- ja sosiaalihuollon (lähi)palveluilla on nykyään seitsemän eri järjestäjää. Lisäksi Ilmajoki ja Isokyrö järjestävät sosiaalipalvelut omana toimintona. Asukkaita alueella on lähes 200 000.
 
ELI nykyään maakunnassamme on 11 terveyden ja pelastamisen palvelujen järjestäjää. Ne siirtyvät yhden toimijan hallintoon vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueen korkein toimielin, päättäjät, valitaan aluevaaleissa 23. tammikuuta.
 
Hyvinvointialue on maantieteellisesti sama kuin E-P:n maakuntaliitto, jonka aluekehitystehtävät eivät sisälly uudistukseen.
 
Keskustan tavoite on lähipalvelujen vahvistaminen. Jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema sekä paloasema. Parempi työarki ja työpaikka henkilöstölle. Yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon.
 
Säännöllisesti julkaisen aluevaaliasiaa Facebookissa.
https://www.facebook.com/tuuritammela

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Etelä-Pohjanmaan soteuudistus, Aluevaalit, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Aluevaalien aakkosia

Keskiviikko 24.11.2021 klo 11:11 - Helena Tuuri-Tammela

Ensimmäiset aluevaalit ovat 23. tammikuuta. Olen ehdokkaana Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hyvinvointialueella tuotetaan vuoden 2023 alusta kaikki sosiaali- ja terveyspalvelumme sekä palo- ja pelastustoiminta.  Rakenteellisesti muutos on iso.

Tammikuussa valitaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle 59 valtuutettua. Vaalituloksen myötä valitaan muut aluehallinnon luottamushenkilöt. Sama määrä aluevaltuutettuja valitaan myös Pohjanmaan hyvinvointialueelle, joihin naapurikuntamme Laihia ja Vaasalainen Vähäkyrö kuuluvat.

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa 12.1. Vaalien aikataulun asettuessa heti vuoden vaihteeseen aiheuttaa sen, että kampanja-aika osuu epäkiitettävästi joulun ja uuden vuoden läheisyysteen. Esimerkiksi ehdokkaiden äänestysnumerot vahvistetaan 23.12. Mutta totuus lienee se, että ehdokkaana henkilö on tärkeämpi kuin numero.  

Vaalit toimitetaan suhteellisina, kuten kuntavaalitkin, joten ehdokkaan saama äänimäärä ratkaisee sen, miten hän sijoittuu eri puolueiden ehdokaslistalla. Mitä enemmän ääniä, sitä suurempi mahdollisuus tulla valituksi aluevaltuustoon. Äänestäminen aluevaalissa on siis ensiarvoisen tärkeää, että menestymme ja vaikutamme alueemme palvelurakenteeseen. Äänten keskittäminen sekä hänen tunnettavuutensa maakunnassa ratkaisevat pelin.

Kun Isollekyrölle mahdollistettiin vaihtaa maakuntaa eli tulevaisuus osana Etelä-Pohjanmaan maakuntaa, samassa yhteydessä linjattiin terveyspalvelujemme hallintomalli. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella järjestetään vuoden 2023 alusta kaikki sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä palo- ja pelastustoiminta. Maantieteellisesti sijoitumme Ylistaron selän taakse ja tulemme olemaan vahva kumppani alueen palveluverkosto puolustajina.

Tammikuussa äänestetään siitä, onko palveluillamme laita-alueiden puolustus kunnossa. Meitä jokaista kiinnostaa, saako hoitoa ja pääseekö lääkäriin. Meitä kiinnostaa jokaiselle jokapäiväiset asiat. On kyse siitä, millaisia ja missä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ja onko alueellamme lähipalveluita. Siksi myös minä olen ehdolla. 

Parhaillaan rakennan omaa verkostoani vaalityöni tueksi. Olet tervetullut mukaan kampanjaan alueemme lähipalvelujemme puolesta.

Keskustan aluevaalitavoite on vahvat ja toimivat lähipalvelut. Keskustan keskeisin tavoite on, että jokaisessa kunnassa on sosiaali- ja terveysasema sekä paloasema, hoitoon pääsee ja apua saa oikea-aikaisesti sekä ihminen on palvelujen keskiössä. Näitä minä olen valmis puolustamaan. Lisäksi nyt kun hyvinvointialueen hallinnon rakenteet luodaan, tuon laajan kokemukselliseni osaamisen hallinnosta ja vaikuttamisesta. Keskustan linja on vastakohta keskittämisen linjalle, jota ennen muuta ajaa siniset ja punaiset voima.

Aluevaalissa pitää pärjätä. Siihen tarvitaan jokaista meistä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aluevaalit, Etelä-Pohjanmaa, Hyvinvointialue

Valtuustokauden loppusuoralla

Keskiviikko 26.5.2021 klo 9:03 - Helena Tuuri-Tammela

Olen toiminut kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä tällä loppusuoralla olevalla valtuustokaudella. Tänään keskiviikkona on viimeinen valtuuston kokous. - Viimeinen ainakin tällä tietoa. Uusi valtuusto aloittaa kautensa elokuun alussa. Se voinko jatkaa työtäni isokyröläisten eteen, ratkaistaan äänestämällä. Vaikka olen kokenut, en ole niin kutsutusti varma läpimenijä, kuten moni voisi ajattella. Myös minä tarvitsen tukea, ääniä, jotka lasketaan sunnuntai-iltana 13.6.

Valtuusto valitaan kuntavaaleissa. Ennakkoäänestys alkaa tänään keskiviikkona 26.5., jatkuen 8.6. saakka. Peräti kaksi viikkoa kestävä ennakkoäänestys on nykypäivää, koska Covid-19 epidemia muutti tätäkin aikataulua. Terveysturvallisuus tule huomioida äänestyspaikalla. Toivottavasti käytätte maskia ja suojaatte muita äänestäjiä.

Tänä ehtoona kunnanvaltuuston käsittelyssä on vuoden 2020 tilinpäätös. Se on Isonkyrön osalta positiivinen. Merkittävimmän tuloksen toi valtion ns. koronavaltionavustukset. Ilman niitä Isonkyrön tulos olisi plussalla vain 200 000 €.

Isoakyröä on kehitetty määrätietoisesti, vaikka taloudellisia haasteita on riittänyt. Rakenteellisia muutoksia on tehty vuosikymmeniä. Vaikka niillä on isossa kuvassa katsoen pieni vaikutus kuntalaisen arkeen, isosti ne vaikuttavat taloudelliseen toimintakykyyn. Ilman euroja, emme olisi elinvoimainen ja itsenäin.

Valtuustokaudella on erilaisia hankkeita toteutettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Paikallisuus on huomioitu monien arjen palvelujen osalta. Voi sileällä sydämellä sanoa, että keskustalaiset kuntapäättäjät ovat huolehtineet koko kunnasta.   

Ohessa listaus muutamista asioista, joissa olemme onnistuneet kuluneen valtuustokauden aikana.

  • Olemme jälleen eteläpohjalaisia. Keskusta turvasi Isonkyrön tahdon vaihtaa maakuntaa. Isonkyrön perusterveydenhuollon kehittäminen on Sote-uudistuksessa samassa kokonaisuudessa kuin erikoissairaanhoito.
  • Isonkyrön strategiaa on päivitetty ja kunnan markkinointia on kehitetty.
  • Olemme rakentaneet. Uusi liikuntahalli ja voimistelusali vastasivat laajaan tarpeeseen. Uusi vesilaitos turvaa puhdasta vettä. Hulevesien hallintasuunnitelman avulla tavoitellaan rakenteellisia säästöjä. 
  • Uudelle nuorisotilalle avattiin uusi paikka. Nuorisovaltuusto on aktiivinen toimija.
  • Uusia asuin- ja yritystontteja on kaavoitettu. Lapinmäen alueen asemakaava  ja sen infra rakentuu parhaillaan. Kattiharjun tuulivoimapuiston kaavoitus mahdollistaa mm. merkittäviä kiinteistöverotuloja.
  • Kunnan kiinteistöistä “Koteko, Nuppula ja Ikolan koulu” myytiin. Nyt niiden korjaus ja käyttö on uudessa vauhdissa.  
  • Isonkyrön koulupsykologin viran perustamisen ja kotipalvelun lisäresurssit.
  • Kirjaston palvelut ovat laajentuneet avaamalla omatoimikirjasto.
  • Laurinmäellä valmistellut muutoskorjaukset lisäävät mm. Hoivaosaston viihtyisyyttä ja kodinomaisuutta.
  • Varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa on monipuolistettu; yksityinen päiväkoti täydentää lasten päivähoidon valinnanmahdollisuuksia.
  • Isokyrö satsaa lapsiystävällisyyteen ja voimaa vanhuuteen -hankkeisiin.
  • Isonkyrön kunnan tuloveroprosenttia ei ole nostettu. Kauaskantoisilla päätöksillä on mahdollistettu kestävä talous.

Yllä oleva on julkaistu Isonkyrön Keskustan vaalijulkaisusta. Se jaettiin kuntaamme viikonlopun aikana 22.–23. toukokuuta. Lehti jaettiin vain niin postilaatikoihin, joissa ei lue ”ei mainoksia”. Jollet siis saanut omaasi, löydät lehden tästä linkistä:
https://issuu.com/iso…/docs/4-2021_keskusta_isokyro_kv-esite

”Ei mainoksia”. Voisiko lootaan rohkeasti lisätä, että vaalimainokset sallittu? Ei niitä usein tule. Viesteillä on tärkeä tehtävä; herättää äänestämään. Et välttämättä halua tukea juuri sitä listaa tai yksittäistä ehdokasta, joka mainoksen laatikkoosi tuo. Jaksaa tehdä ja vaivautuu sen jakamaan. Jaksaa ja vaivautuu. Eikö ole hieno asia, että toiset tekee ja haluaa tosissaan viestiä olemassaolostaan? Ennen kaikkea siitä, että huhuu, on aika silmäillä ja pohtia, ketä äänestää. Tässä yksi, mutta muitakin on. Käytäthän ääntäsi 😊

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuustokausi, Isokyrö, ennakkoäänestys, tilinpäätös

Demokratialla tehtävää maakunnassa

Tiistai 18.5.2021 klo 13:26 - Helena Tuuri-Tammela

Vuonna 2005 käynnistyi Paras-hanke, jonka jatkumona yhä tavoitellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen (Sote) uudistusta. Paras -hankkeessa väännettiin kuntaliitosselvityksiä, -palvelurakenteiden kehitys jäi vähemmälle. Hävittiin aikaa. Kun hanke siirtyi itse asiaan eli palvelurakenteisiin, ”vaihdettiin nimi”, - Sote ei vaikuta valmistuvan koskaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen lainsäädäntötyö on hidasta ja vaativaa. Se kuvastaa sitä, miten monimutkaisesta ja laajasta asiasta on kyse. Valtakunnallisesti sote-uudistus on kompuroinut myös perustuslaillisiin näkökohtiin. Kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisten turva on perustuslaissa, jonka voima on nähty etenkin koronarajoitusten toteuttamisessa vahvana.

Tällä hetkellä viranhaltijatyönä tehdään paljon sote-valmisteluja ja mietitään palveluketjuja. On iso työ laatia palvelujen prosessit, mutta myös nähdä niiden kehittämisen tarpeet. Tärkeää on palveluiden laatu, vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologisen kehityksen hyötykäyttö. Tärkeää on turvata riittävä taloudellinen ja rakenteellinen perusta laadukkaiden palvelujen tuottamiselle ja järjestämiselle. 

Maakunnassamme uudistuksella on lukuisia työryhmiä ja kaksi ohjausryhmää; strateginen ja poliittinen. Strateginen ryhmä koostuu johtavista viranhaltijoista. Edustajia on kaikista toimijatahoista laaja-alaisesti. Strateginen valmistelu on yksityiskohtaista. Poliittinen ohjausryhmä on maakunnallinen luottamushenkilöjen ryhmä, jonne jäsenet on valittu puolueiden voimasuhteiden mukaisesti. Poliittinen ohjausryhmä kokoontuu kuulemaan valmistelujen tilanteita ja merkitsee ne tiedoksi. Itse odottaisin poliittiselta ohjaukselta voimakkaampaa roolia. Jokaisesta kunnasta ei ole edes varsinaista edustajaa. Tämä on mielestäni valmistelussa puute. Kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta ei voi siis olla tyytyväinen.

Sote-uudistuksen ympärille ei ole muodostunut vahvaa luottamushenkilöverkostoa. Maakuntavaalit pitäisi saada järjestymään ja kuntalaisten vaikuttamisen rakenne voimaan.

Pohjankyrössä 6.5. Esa Tarkka kyseli ehdokkaiden halukkuudesta osallistua maakuntavaaliehdokkaaksi.  Hänen kysymyksessään korostui vaikutelma, että toimiminen maakunnallisessa tehtävässä muodostaisi intressiristiriidan oman kunnan suuntaan. Tätä väitettä en allekirjoita. Isostakyröstäkin pitää valita kuntavaikuttajia myös maakuntavaaleissa. Vain siten heillä on riittävän vahva tietämys kotikunnan palvelujen tarpeesta ja tieto välittyy päättäjille monisuuntaisesti.

Henkilökohtaisesti olen vahvasti kiinnostunut maakunnallisista asioista. Esimerkiksi Sedun valtuusto on ylikunnallinen tehtävä, johon valittavilta vaaditaan myös kunnanvaltuuston jäsenyyttä. Ei ole intressiristiriitaa, että on tietoinen näkökulmista toiminta-alueen eri osissa. Vaikuttaminen on kuntalaisten puolesta tehtävää työtä. Tietoa on hankittava ja hallittava. Jos maakuntavaalit järjestetään lähivuosina, olen ehdokkaana, mikäli keskustaväki niin päättää. En häpeäisi olla erityisesti isokyröläinen edustaja, jos tulisin valittua. Isonkyrön etu on myös maakunnan etu, -eikö vain?

 

Helena Tuuri-Tammela, Isokyrö
kunnanvaltuutettu ja -hallituksen jäsen (kesk)
kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-uudistus, demokratia, Etelä-Pohjanmaa

Etä-Isokyrö hanke etenee, kiitos!

Maanantai 26.4.2021 klo 9:24 - Helena Tuuri-Tammela

Sijainniltaan ja palvelujen laadultaan Isokyrö on Suomen parhaimmistoa. Kahden kaupunkialueen keskellä Isokyrö on ihanteellinen paikka asua ja yrittää. Komeat tontit suovat mahdollisuuden rakentaa kodin. Maaseutu ja kulttuurillisesti jylhä ympäristö on viihtyisä paikka asua.

Viime vuoden keväällä etätyö otti aimo askeleen ja käytäntö harppasi läpi Suomen. Monen koti muuttui myös konttoriksi.  Etätyö on monelle yksinäistä pakertamista, kun sosiaalinen työyhteisö on myös hajallaan eri paikoissa. Myös työergonomia ja työrauha voi olla haasteissa. Muutama päivä menee huonoissakin olosuhteissa, mutta pidemmän päälle kasaantuvat haasteet.

Syksyllä 2020 allekirjoitimme kh:n pj Mirvan kanssa aloitteen, jossa ehdotettiin kuntaan kartoitettavan paikkoja tehdä etätyötä. Näin koti voisi olla enemmän koti ja Etä-Isokyrö olisi työyhteisö. Esimerkiksi Pohjankyrön talon toimitilojen tehostamisessa tulisi olla näkökulma sen mahdollisesta soveltuvuudesta etätyöpaikaksi. Ilolla voi nyt todeta, että aloite on edennyt. Asiaan haetaan ratkaisuja. 

Mikä on Etä-Isokyrö?  Kunnalla olisi tarjota etätyölle paikka, jossa olisi riittävät tietoliikenneyhteydet sekä mm. videoneuvottelumahdollisuudet. Etä-Isostakyröstä saisi vuokrata työpiste, ehkä jopa tietoturvallisine arkistokaappeineen.  Näin muodostuisi yhteinen etätyöyhteisö. Verkostoituneen eri alojen työyhteisö mahdollistaisi vuorovaikutusta ja hyvien työkäytäntöjen siirtoja ja kehittämistä.

Etätyössä niin helposti työ ja vapaa-aika sekoittuu. Työ on kodissasi läsnä 24/7. Ottamalla edes ajoittain pienen etäisyyden koti-työpaikkaan vapauttaa aivokapasiteettia muuhun hyvinvointiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: etätyö, Isokyrö, aloite

Kartalla unelmien Isokyrö

Maanantai 19.4.2021 klo 15:38 - Helena Tuuri-Tammela

Unelmieni Isokyrö rakennetaan väljästi, turvallista liikkumista ja elinkeinotoimintaa mahdollistaen

Isokyröläinen saa unelmoida Isostakyröstä. Päättäjän velvollisuus on tehdä unelmista totta, mutta nähdä itsekin näkyjä. Tavoitella jotain suurempaa, että voi tehdä pieniäkin askelia kohti isooja unelmia.

Kaavoitus on omalla tavallaan unelmointia. Maankäytön suunnittelussa pitää nähdä kauas. Työ on hidasta, siinä on vaiheita ja ihmisiä – kuntalaisia -palvelujen käyttäjiä sekä maanomistajia pitää kuulla. Vuorovaikutusta. Heidän kommenttejaan pitää ottaa todesta. Joskus ne hillitsevät unelmia, mutta toisen tontille ei voi rakentaa edes kaavaa, ellei omistaja ole suopea. Tai naapuri. Visusti toivon, että tulevalla valtuustokaudella saadaan muutaman hankalan liikenneyhteyden ongelmat ratkaistua viisaasti mm Välimäessä ja Ventäläntien sekä Perttiläntien varrella.

Kaavoitus ohjaa rakentamista. Isollakyröllä pitää olla riittävästi laadukkaita ja viihtyisiä asuinalueita. Isossakyrössä tulee voida rakentaa oman näköisensä kodin ja perustaa puutarhan. Viljellä pottuja ja yrttejä. Pitää lemmikkejä. Tarjolla pitää olla myös rakentamispaikkoja asuinliikekiinteistöille ja rivitaloille, mieluiten luhtitaloille.  Mikä sopii pohjalaiseen maisemaan, sen pitää sopia myös kaavoitukseen. JOka on pohjalaista elinkeinotoimintaa, sille tulee olla meilläkin tilansa.

Isossakyrössä on pitkään valmisteltu mm Tervajoen asemakaavaa. Luvattoman pitkään, mutta sen vaiheet ovat isoja ja raskaita. Valtatien liittymät, asukkaiden ja yrityksien tarpeet, rautatien alitus, Peippoosesta  kevyenliikenteen väylä koululle saakka. Pintavesien johdatus oikeisiin paikkoihin ja pohjavesien suojaaminen. Nämä kaikki ovat kaavallisia asioita, osa ympäristöä ja asumista. Viihtymistä ja turvallisuutta.

Lähiluontoa maalla on, mutta virkistysalueet ja kuntopolut täytyy pitää kunnossa sekä löydettävissä. erilaiset liikkumisen mahdollisuudet vaativat toimia. Toivoisin vahvasti, että erilaiset yhdistykset tarttuvat EU-rahaan ja näkevät pienen vaivan paperityössä tehden silti niin suurta yhteistä hyvää projektillaan. Nämäkin ovat unelmia: yhteistä tekemistä. 

Minun Isokyrö on unelma, joka tavoitellaan yhdessä, vuosi vuodelta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaavoitus, isokyrö, unelmat, viihtyisyys

Kun puolet onkin neljäsosa

Lauantai 6.3.2021 klo 11:19 - Helena Tuuri-Tammela

Kun puolet onkin neljäsosa

Ympäristöministeriön tiedottamiseen kannattaa aina suhtautua varauksella. Jonnekin on joku loukku piilotettuna. Tässä esimerkissä käsittelen selkokielistä tiedotusta ja ihmisen näkökulmaa.

Viime vuonna ympäristöministeriö lanseerasi asuinrakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen avustuksen. Avustuksen määräksi on ilmoitettu ”enintään 4 000 € tai 6 000 € per huoneisto riippuen tavoitellusta energiansäästötasosta ja kuitenkin enintään 50 % avustettavaksi hyväksyttävistä kustannuksista”. Tässä vaiheessa tavallinen ihminen on  jo harhautettu.

Mitä ovat hyväksytyt kustannukset? Sen avaaminen on piilotettu huolellisesti ja sen voi oivaltaa, mikäli lataat netistä löytyvän Excelin ja täytät sen. Avustuksen hakuun on toki erillinen ohje, mutta enemmän palstatilaa on käytetty säädösluetteloon kuin yksinkertaiseen esimerkkiin, miten hyväksytyt kustannukset lasketaan. Informaatiota löytää ARA:n verkkosivuilta, mikäli uutterasti penkoo. Painetussa ohjeessa ei ole viittausta lisätietoihin ja esimerkkeihin. Kätevää?

Hyväksytyt kustannukset eivät ole toimenpiteiden kustannuksista laskettu 50 %, vaan siitä puolet.  Kustannus € x 0,5, josta 50 %.  Sama suomeksi: 25 %.  

Puolet onkin neljäsosa. Tätäkö on hyvä tiedottaminen? Vai onko valtioneuvoston asetus näin tarkoittanut säätäessään ”kuitenkin enintään 50 prosenttia avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista.” Asetukselle ei ole taustamateriaaliin linkkiä säädöskokoelmassa. Vaatisi tutkielman selvittää, mitä sisäministeri Ohisalo tai virkamiehet ovat ministeriössä ajaneet takaa. Miksi neljäsosa kirjoitetaan puolena? Pitääkö jokaisen käyttää energiaansa sen tutkimiseen, mitä johonkin asiaan on piilotettuna?  

Omalukunsa on myös se, mitä vaaditaan avustusketjussa rakennuksen laskennallisilta energiatehokkuus luvuilta (E-luku) sekä energiatodistukselta. Ilman niitä on turha tähän leikkiin ryhtyä. Tässä vaiheessa monen mökin mummon ja papan hanke jää tekemättä ja avustamatta.  

Tämän avustuksen haku- ja myöntöprosessin käsittelyyn ei ole varattu resurssia tarpeeksi. Hakemuksia on ollut paljon. Hakemisesta päätökseen voi kulua puoli vuotta ilman yhteydenottoa viipyvästä käsittelystä.  Toimeen asiakas on saanut tarttua heti, kun avustushakemus on tehty, vaikka päätöstä ei ole. Kun energiatehokkuutta on parannettu ja laskut maksettu, et voi tehdä maksatushakemusta, koska ei ole avustuspäätöstä. Kun lopulta saa avustuspäätöksen voi olla yllätys, että puolet oletetusta avustusmäärästä onkin puolittunut.  

Lisäksi kannattaa miettiä, onko max. 4000 € avustus sen fäärtti, että samalla menetät kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuuden verotuksessa.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »