Allut, Ellut ja aluejaot

 

Uusi aluehallintovirasto eli Allu on päätetty sijoittaa Vaasaan.  Muut pääpaikat ovat Rovaniemellä, Oulussa, Mikkelissä, Hämeenlinnassa ja Turussa. Ministerityöryhmä on päättänyt asiasta, mutta ministerityöryhmä ei kuitenkaan vielä tehnyt päätöstä elinkeino-,liikenne- ja luonnonvarakeskuksen eli ELLU:n pääpaikasta, jonka vaihtoehtoina ovat olleet Vaasa ja Seinäjoki. Kaupunkit mittelöivät asiassa, joka ratkennee ministerityöryhmässä joulukuussa.

Vaasalaisia on ollut liikkeellä luovuttamassa adressia kuntaministerin erityisavustajalle. Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus otti asiassa kantaa vaatien alueellista tasapainoa, ettei molemmat sekä Ellu ja Allu sijoitu Vaasaan alueellisen tasapainon nimissä. Aika siis näyttää kumpi mittelön voittaa, Vaasa vai Seinäjoki. Itse olen sitä mieltä, että alueellistaminen on hajauttamista, joten Seinäjoen sietäisi saada Ellun, kun Vaasalla on nyt siis jo Allu. -Ja kyseiset viranomaiset järkevämmät lyhenteet, vaikka onhan se kivaa, että on kivat nimilyhenteet. Lastenohjelmiksikin niitä on jo ehditty luulemaan.

Meneillään on siis hallinnon uudistamista ja sen kansanvaltaistamista.

Kokonaisuudessa on tarkoitus täsmentää työnjakoa, poistaa päällekkäisyyksiä ja vähentää hallintoviranomaisten määrää sellaisten aluehallintoviranomaisten kuin lääninhallitus, työvoima- ja elinkeinokeskustan, muiden piirihallintoviranomaisten ja maakuntaliittojen osalta. Samassa rytinässä arvioidaan aluejakoja ja uudelleen organisoidaan nykyisen lääninhallinnon tehtäviä. Kehittämispoliittista toimivaltaa on tarkoitus siirtää nykyistä enemmän kansanvaltaiseen ohjaukseen. Tämä on lisäksi tarkoitus toteuttaa nopeasti eli vuoteen 2010 mennessä.

Allu ja Ellu ovat siis valtion aluehallinnon tehtävien uusi järjestämistapa, joka luo pohjan muillekin uudelleen järjestettäville valtion aluehallinnon tehtäville. Alustavasti kaavaillaan, että Elluja on 15 ja Alluja 6. Koska ne ovat pohja muullekin uudelleen järjestelylle, on sijoittelu nyt erityisen ratkaisevassa vaiheessa.

Hankkeen laajana osana on myös maakuntaliittojen tehtävien uudistaminen ja sen toimivallan lisääminen kehittämisasioissa. Maakuntien liittojen toimintahan pohjautuu kuntien ohjaukseen (teoriassa ainakin) ja kunnallisvaalien pohjalta rakennettuun päätöksentekoon. Maakuntien liitoille kaavaillaan mm vetovastuuta pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden alueellisessa ennakoinnissa ja silloin, kun laaditaan ehdotukset alueellisen koulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämisestä osana valtakunnallista koulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämissuunnittelua.

On hyvä hymyillä vähän kuin jälkiviisaana. Vaasassa 19.10.2005 kuntaliiton ja maakuntaliiton ensimmäisessä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvässä seminaarissa pidin pyydetyn puheenvuoron uudistuksesta ja sen pohjaksi esitetyistä malleista. Mainitsin mm aluekuntamallin kohdalla, että käytännössähän tämä malli merkitsisi myös nykyisen maakuntahallinnon kehittämistä vastaamaan palvelujen tuotannon tehtävistä. Olen ennenkin siunannut, että tälle systeemille tarttis tehdä jotain. Ja toki ajatellut asiaa Pohjanmaan liiton näkökulmastakin käsin, sillä meillähän siellä on teoriassa vain yksi mieli, mutta kaksi kieltä. Käytännössä asia ei nyt vain ole niin yksinkertaista. Onneksi kokonaisuudessa maakuntaliittomallia on lähdetty uudistamaan, sillä nykyisellään toiminta maakuntavaltuutettuna on melko tyhjän päiväistä. Jos jossain tuntee olevansa kumileimasin niin maakuntavaltuustossa. Toki siitä syystä, että maakuntahallitus käyttää isoa roolia. Ja rkp:llä on iso valtaa Toivottavasti myös siis päätöksenteko järjestelmääkin uudistetaan, muuten tämä uusi malli ei olisi kansanvaltainen kuten oletetaan.

 !!!!!!

Maanantai iltana valkeni myös toinen uudistus, jota oli ainakin Pohjanmaalla pidetty pimennossa. Kyrönmaata aiotaan viedä osaksi Vaasan seutukuntaan eli Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa yhdistää Kyrönmaan seutukunnan Vaasan seutukuntaan ensi vuoden alussa. Maakuntaliittomme eli Pohjanmaan liitto tehtävänä on hankkia asiassa kuntien lausunnot, eikä se siis ole asiassa mitään hoppua pitänyt, vaikka työ- ja elinkeinoministeriön kirje asiassa on päivätty jo 7.11. Maakuntaliitto siis saa asian liikkeelle vasta 17.11. Parhaiten ennakkotietoa sai taas googlettamalla löytäen materiaalit mm Lapinliiton nettisivuilta. Että sillä lailla.

Seutujakomuutosehdotuksen perusteluina mainitaan, että nykyiseen seutukuntajakoon ehdotettavat muutokset esitetään olettaen, että kaikki tiedossa olevat kuntaliitokset toteutuvat. Esityksessä on käytetty perusteina
• tulevia kuntaliitoksia,
• kuntien työssäkäyntialueita,
• kuntien yhteistoiminta-alueita,
Lisäksi on pyritty siihen, että esitetyn seutukunnan koko on yli 20 000 henkeä. Kyrönmaa on väkiluvultaan noin 17500 asukkaan seutukunta. Taas tilastollisesti pieni, mutta alueelliselta sijainniltaan ihan sopiva pysymään omana seutukuntanaan.

Isonkyrön, joka on siis osa Kyrönmaan seutukuntaa, osalta ongelma on yhteistoiminta-alueiden erilaisuus Isokyrö/Vähäkyrö-Laihia. Mutta seutukuntajako on erityisen vahvasti tilastollinen, joten häivymmekö tässä mahdollisessa sulauttamisessa Vaasan seutukunnan sisälle, niin ettei tilastoilla olekaan yhtään mitään merkitystä kehityksen mittareina? Erityisen huolestuttavaa on tämä mahdollinen muutos siksi, että EU-tukien perustana on myös seutukunta ja sen tilastotiedot. Eli kysyä pitää; vaikuttaako tämä sulauttaminen tukiin, joita alueellemme voitaisiin kohdistaa? Vaasanseutukunnalla menee paremmin muin Kyrönmaalla.

Meneillään on nyt pikaisesti seutukuntajaon uudistuksessa lakisääteinen kuntien ja maakuntaliiton kuulemisvaihe ja asiasta heitä kuultuaan vahvistaa seutukuntajaon sisäministeriö. Uudistus on tarkoitus toteuttaa jo 1.1.2009. (Niin, nyt eletään jo marraskuun puoliväliä vuonna 2008.)

Tuleepa kuntien kuulemisesta mieleen taannoinen käräjäoikeuksien uudistus, jossa kuuleminen oli vielä enemmän teatteria. Päätös oli tehty jo käytännössä, kun muistettiin kuntia kuulla. Nupuutin moisesta menettelystä keskustan puheenjohtajalle kesän puoluekokouksessa, ettei tämä ole fiksutapa hallituksen alaisilta ministeriöiltä ja ei myöskään valtioneuvostolta. Sama siis lähes jatkuu. Vaikka nyt toki on edes 43 päivää aikaa kuulemisessa ja ministeriön mietteissä, ennen kuin uudistus oli tarkoitus olla käytäntöä. Vielä on aikaa vaikuttaa, -onneksi, vaikka kiirettä pitää.

Jos vertaat ALKU -projekti tavoitetta uudistaa aluehallintoa kansanvaltaisemmaksi, voi vain ihmetellä sitä, että jos kansanvallan paikallisyksikkö eli kunta on seutukuntajaon uudistamisessa vain kuulemisen kohde eikä sen mielipiteitä huomioida. Etenkin jos on vahvat perusteet olla oma seutukuntansa kuten Kyrönmaalla on. Asialla on erityisen iso merkitys aluekehittämisrahoille!!!!

* * * * * * * *

 

ELLU JA ALLLU PÄHKINÄN KUORESSA:

ELLU:

-          vastaa valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävistä alueilla.

-          kootaan luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen ja infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin sekä osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä

-          ”Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia” on enintään 15.

-          Ne toimivat yhdeksällä toiminta-alueella, jossa toimivat kaikki kolme päävastuualueen tehtäväkokonaisuutta, ja enintään kuudella toiminta-alueella, jossa on elinkeino-, työvoima- ja osaamisen päävastuualueen tehtävät sekä tarvittavaa muiden vastuualueiden palveluja järjestävää henkilöstöä. Näin viranomaisen aluejaoksi tulee enintään viisitoista.

ALLU

-          vastaa lainsäädännön toimeenpanosta, toimeenpanon ohjauksesta ja lainsäädännön toteutumisen valvonnasta sekä vastaa eräiltä osin oikeusturvasta alueilla

-          kootaan peruspalvelujen toteutumiseen, oikeusturvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen ja maahanmuuttoon, ympäristölupiin liittyvät tehtävät sekä työsuojelun valvonta

-          toimii Manner-Suomessa kuudella toiminta-alueella. Kuuden päätoimipaikan lisäksi virastolla on enintään kolme sivutoimipaikkaa.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus eli ELLU toimii kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa ja Aluehallintoviraston (ALLU) keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat kunnat ja valtion paikallishallinto.

(Allun ja Ellun tietojen LÄHDE: Valtiosihteeri Timo Reina, kuntapäivät 2008)