Biotalous tuo työtä ja hyvinvointia

Tiistai 2.10.2012 klo 18.00 - Juha Sipilä, Suomen Keskustan puheenjohtaja

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän kirjoitus biotaloudesta julkaistiin blogissa 2.10.

Teksti on siirretty tämän www-sivuston
Asiantuntija-artikkelit -otsikon alle 14.10.2012.

Voit tutustua siihen kokonaisuudessaan siellä.

Luottamusta ja rohkeutta

Maanantai 1.10.2012 klo 19.50 - Helena Tuuri-Tammela

Luottamusta ja rohkeutta

Oikeutetusti meiltä päättäjiltä kysellään,  miksi juuri sinä olet ehdolla Isonkyrön kunnanvaltuustoon.
Täytyy tunnustaa tässä julkisesti, olen sitä minä itsekin miettinyt.
Olisi helppoa ollut jäädä sivuun ja antaa tilaa nuoremmille,
mutta enhän minä itsekään vielä ole vanha.
Virtaakin vielä löytyi.
Ja ennenkaikkea; edessä on niin haastavat kuntapolitiikan ajat
etten todellakaan olisi malttanut katsoa sivusta,
miten päättäjiä pyritään viemään valtakunnansoittajan pillin mukaan.

Ei pakkoliitoksille ja EI palvelujen keskittämiselle, huusi sieluni
ja allekirjoitin ehdokaskaavakkeen kyseenalaistamatta sitä,
ettenkö halua olla mukana.

Kyllä kuntapolitiikassa on aina ollut vaikeita aikoja.
Syksyisin on aina tehty sitä vielä vaikeanpaa budjettia.

Nyt ei todellakaan tarvitse kovin suuria ennustajan lahjoja
todetakseen,  ettei helpolla päästä tulevaisuudessakaan. 
Päättäjiltä tullaan vaatimaan sekä luottamusta että rohkeutta.

Luottamusta tarvitaan kuntalaisilta.
Ilman ääniä ei voi toimia valtuutettuna.
Lisäksi valtuutetun tulee myös luottaa kuntalaispalautteeseen
ja valmistelevien viranhaltijoiden työhön. 
Asioita saa ja jopa pitää kyseenalaistaa, muttei katteettomasti.
Oma vaihtoehto tai hyvä kysymys on usein paikallaan
ja vie kehitystä eteenpäin.

Tarvitaan myös rohkeutta.
Rohkeutta tehdä päätöksiä kipeistäkin asioista,
jotka voivat nyt olla vaikeita.
Niillä saatetaan turvata tulevaisuuden tekeminen.
Ei ole mahdollista saattaa kunnan taloutta kuralle.

Veroja ei voi nostaa joka vuosi, vaan on kyettävä saamaan pelimerkit
riittämään muilla keinoilla.


Helpolla pääsee, jos ei mitään tee,
mutta ajopuuna kelluvan kunnan tila johtaa vain huonoon lopputulokseen. 
Koska olemme samassa veneessä, on soudettava eteenpäin!

Mitä saa numerolla 68?

Torstai 27.9.2012 klo 22.59 - Helena Tuuri-Tammela

- peruspohjalaisen naisen päättäjäksi

- lähipalveluiden puolustusta

- keskittämisen vastustusta

- kunnallisen itsehallinnon arvostusta

Katso video:

http://www.keskusta.fi/OnKotiintulonAika/Koti_TV.iw3

Jäätyykö Suomi ?

Tiistai 25.9.2012 klo 22.24

Sateinen kesä kylmettää turpeen käyttäjien pannut.
Nostot eivät ole sujuneet ja varastot ovat varattuja.
Nostaminenkaan, silloin kun sujuu, ei tapahdu itsekseen.
Tarvitaan koneita, jotka tarvitsevat polttoaineita.

Hake ei tule metsästä itsekseen, vaan se vaatii työketjun,
jossa kuluu mm. polttoöljyä. Kaikki Suomen metsät ei ole kasva
haketta, vaan järeämpi tavara ei päädy ensisijaisesti pieniksi palasiksi. Emme me nyt niin vihreä maa vielä ole.

Mitä maksaa raakaöljy? Reilusti enemmän kuin vuosi sitten.
120 ja käyrä on ylöspäin.

Pitkäjänteinen myyrän työ energiapolitiikassa tuottaa tulosta.
Suomi jäätyy tällä vauhdilla, sillä kiinteistöjen lämmityskustannukset yhä nousevat ja nousevat yhä.
Puuta ja turvetta korvaavia energianlähteitä on melko huonosti saatavilla eikä öljyyn ole varaa suurissa kiinteistöissä,
jos ei pienissäkään.

Maalämpö, aurinkoenergia, tuulienergia ja biomassat tai
jätemassat eivät pysty vielä korvaamaan sitä lämmitysenergian
tarvetta, joka maakunnissa on.

Pelkästään polttoaineet eivät maksa,
vaan verotuspolitiikka on kestämättömällä tolalla.

Onko tarkoitus sammuttaa tulipesät kokonaan?
Onko jo pakko kysyä, saadaanko tällä keinolla yhdyskuntarakenne
tiivistettyä suuriin kaupunkeihin? Mitä valtakunnan päätöksenteon
tavoite on? Siis pitäisikö tässä maassa siirtyä kivihiilen käyttöön?
Kuulostaa yhtä karmealta kuin on.

Uudistuvien energialähteiden kehittäminen ja tukeminen
kunniaan sekä liialliset verotaakat pois ensiavuksi.
Suomessa on pulaa lämpöenergian raaka-aineista!
Pula raaka-aineista nostaa hintoja.
Oravanpyörä, jossa kaikkien kukkaro ei kestä.

Elinvoimaa elinkeinoista

Maanantai 24.9.2012 klo 20.06

”Nyt tarvitaan start uppeja”, ”Verotuksella ohjataan elinkeinopolitiikkaa”, ”Ruotsi aloitti verokilpailun yrityksistä”.

Nämä viime kuukausien otsikot ovat tulleet tutuiksi.
Miten tämä sitten liittyy kunnallisvaaleihin?
Vaikka miten ja ei mitenkään. 

Koska kunnissa meillä ei ole mahdollisuutta määritellä yhteisöveroprosentteja,
pitää meidän elinkeinopolitiikassa olla käytössä muut instrumentit. 

Vahvan elinkeinorakenteen etuna on hyvä työllisyys
ja hyvä työllisyys luo hyvinvointia ja mahdollisuuksia kunnallisten palvelujen tuottamiseen.
Alueemme yritysten työllistävä vaikutus on kivijalka kunnan taloudelle. 
Lisäksi yritysten työllistämisen ohella on alihankinta erittäin tuntuvaa.

Maatalous on alueellamme vahvaa. 
Isonkyrön ”haitekkia” on maaseutuelinkeinot liitännäisyrityksineen.
Meidän täytyy jatkossakin toimia siten, että maaseutu,
elintarviketuotannon alkulähde, pysyy kunnossa ja tuottaa hyvää.
Maailmanmarkkinoiden myllerryksessä ja eurokriisin syövereissä maa on ja pysyy.
Sen tuottavuudesta ja liitännäiselinkeinojen elinvoimaisuudesta tulee huolehtia. 

Minulla on konkreettinen esityskin alueelle.
Palaan siihen hieman myöhemmin, sillä en halua ajatukseni päätyvän vielä julkisuuteen.
 

Lähipalveluista

Lauantai 22.9.2012 klo 8.28 - Helena Tuuri-Tammela

”Äiti, mulla on korva kipeä!”

Saattaa kuulostaa liiankin tutulta lapsiperheen arjessa. 
Arkisessa sähinässä, kotona ja työpaikalla, ei välttämättä aina muista,
kuinka monta ihmistä on päivittäin tekemisissä meidän kaikkien
kuntapalvelujen kanssa. Palvelutason huomaa, jos sitä ei ole.

Isonkyrön kunnassa meidän palveluja tuottavat ammattilaiset,
rakennusmestareista siivoojiin, insinööreistä opettajiin. 
Meidän päättäjien, nykyisten ja tulevien, täytyy toimia siten, että kaikki
kuntalaiset saavat tarvitsemansa välttämättömät kuntapalvelut,
tulotasosta tai asuinpaikasta riippumatta.

On poliittista päätöksentekoa se, miten palvelut tuotetaan.
Kaikkea ei tarvitse osata itse. 
Osa voidaan tuottaa yhteistyönä toisten kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten toimijoiden kanssa.
Tämä on periaatteessa helppoa, enhän minäkään ala itse kattoremonttia tekemään, kysyn siihen ammattilaisen apua muualta.
Näin voidaan myös kunnissa toimia ja tuottaa laadukkaat palvelut siellä
missä niiden maksajatkin – Isokyröläiset – ovat.

Mikä on vahva peruskunta?

Maanantai 17.9.2012 klo 17.00 - Helena Tuuri-Tammela

Kunnallisvaalien lähestyessä on julkisessa keskustelussa
noussut esiin termi ”vahva peruskunta”. 

Mitä vahvalla peruskunnalla voidaan tarkoittaa?
Onko se vain määritelmä sille, kuinka monta asukasta tietyllä
palvelutuotannon ja kunnallisveronkanto alueella on?
 Vai onko kenties kyse siitä, miten tehokkaasti kunta tuottaa palvelut?

Itse katson, että pelkästään asukasmäärään tuijottamalla ei voida
antaa vahvan peruskunnan termiä yhdellekään Suomen kunnista.
Kuntarajojen uudelleen piirtelyllä ei kovinkaan paljoa muuteta.
Palveluiden tarpeet pysyvät. Se, miten kustannukset maksetaan,
 niissä kunnissa, jotka ovat huoltosuhteeltaan heikompia,
on yhteisvastuullista.

Kunnalla on lakimääräisten palvelujen toteuttamisvastuun lisäksi
myös vapaaehtoisia ja kuntakohtaisia palveluja.
Lisäksi palvelujen tuottamisessa tulee sallia paikallisuus sekä alueelle
parhaiten soveltuvat mallit. Niitä ei parhaiten keksitä pääkaupungissa.

On muistettava saatavuus ja saavutettavuus.

Kun palvelut ja verot on asetettu kunnan tulojen ja kuntalaisten
tarpeiden mukaiseksi, voidaan puhua hyvästä kunnasta. Tämä yhtälö
on jo nyt tarpeeksi haastava toteutettavaksi, joten siihen ei enää voi
mahduttaa lisää valtion asettamia kuntavelvoitteita ilman tulorahoitusta.

On kotiin tulon aika...

Sunnuntai 9.9.2012 klo 14.41

Huumorilla, mutta vakavuudella.

http://www.onkotiintulonaika.fi/?id=1ac2b6f8e06b5616d6f82afcd5e71193

20 miljoonaa päivässä

Lauantai 1.9.2012 klo 7.09 - Helena Tuuri-Tammela

Aamun voisi aloittaa kevyemmällä lukemisella kuin tutustumalla
hallituksen budjettiesityksen tietoihin. Kaikki tieto ei vielä ole
saatavilla, -onhan kyseessä esitys. Suuria ennustajan lahjoja
ei tarvitse, jotta voi aavistaa lokakuun kunnallisvaalien jälkeen vielä
tulevan tietoon asioita, joita nyt ei kerrota.

Kunnalla on vastuu monista arkipäiväämme vaikuttavista asioista;
lähipalveluista kuten peruskoulutuksesta, päivähoidosta,
sosiaalipalveluista, kunnallistekniikasta, perusterveydenhoidosta.
Tätä kaikkea ei hoideta ilman rahaa. Vuositasolla kuntapalvelujen
rahoituksesta hallitus on jo leikannut 750 miljoonaa euroa.
Kuntien ja valtion suhde on ruvella. Kyllä tämä kieltämättä näkyy
kuntapalveluissa. Tätä lohdutonta yhtälöä vasten on turvattava
lähipalvelut ja investoinnit. Kaiken aa ja oo on se, että kunnan taloutta
hoidetaan viisaasti ja palvelujen tuottamista ollaan valmiita johtamaan
uudella tavalla. Lähipalvelujen tuottamiseen pitää laskea kuluina myös
matkakustannukset, jotka syntyvät palvelunkäyttäjälle.
Tarkoitan tällä sitä, että ne palvelut,
joita tarvitaan paljon ei voi sijaita kaukana.

Lisäksi olisi syytä jo tunnustaa,
ettei suurkunnista ole lääkettä valtion talouskriisiin.

Kaikki ihmiset eivät tule koskaan asumaan sixbägissä:
kuudessa suurimmassa kaupungissa.
Suomi on ollut ja tulee olemaan maantieteellisesti suuri maa.
Täällä on asutusta kaupungeissa ja maaseudulla, kylillä ja metsissä.
Maaseutukunnassa ehkä noin 70% väestöstä asuu melko tiiviisti.
Tätäkään asuntokantaa ei nosteta pyörille ja
siirretä sinne minne "joku muu" haluaa.

Numeroita:

Budjettiesitys v 2013 tarkoittaa valtiolle lisävelkaa; 
vuoden aikana seitsemän miljardia eli 20 miljoonaa euroa joka päivä.

Entisestään valtiolla on velkaa n 85 miljardia.

Jos tämän numeroina per capita laskee niin keskimäärin
valtionvelkaa noin 15 500 euroa asukasta kohden.

Korjaan; noin 16000 €/asukas.
Valtionvelka korkoineen ehti kirjoittamiseni aikana kasvaa.

Suomen kunnissa on velkaa/asukas 2000 euroa.

Käsittääkseni velalla pitää olla maksajia.
Epäilen vahvasti, että sinä ja minä olemme yksi heistä. 
Eikä siinä vielä kaikki, kun lähes jokaisella on omat velat
vielä kaupan päälle; keskimäärin henk koht suomalaisilla
velkamäärä lie noin 60 000 euroa / asuntokunta.

"Velkakin on pääomaa", mutta miten syömävelka tuottaa itsensä
takaisin, jos lainaa otetaan sellaisiin asioihin,
jotka eivät toisen käden kautta vähennä menoja.

Taidan juoda kupillisen kahvia ja lukea lisää.

Sijoitus tulevaisuuteen.

Sunnuntai 26.8.2012 klo 9.23

Uudelleen rakentaa ja ottaa käyttöön.
Tehdä päätöksiä, hankkia rahoitusta,
suunnitella, valvoa, ottaa käyttöön.
Hoitaa, ylläpitää ja antaa sisältö.

'ANTAA SISÄLTÖ'

Kylkkälän alakoulu on uudistunut.
Vuosi sitten alkoi koululaisilla opiskelun talvi
väliaikaisissa ratkaisuissa.

Tänä syksynä alkoi opiskelu sekä päivähoito
uudessa ja hienossa koulussa ja päiväkodissa.

Rakennus istuu miljööseen hyvin.
Ulkokoureltaan suojeltuun vanhaan koulurakennukseen
liitettiin uusi osa. Liitoksena on lasikäytävä.
Sen ulkoa ja sisältä nähdessään sai huokailla, että
onpas erinomainen toteutus. Suorastaan upea.
Valtatieltä katsoen koulu ei näytä siltä, mitä se on sisältä.

Kuten koko rakennus, uusi ja vanha osa, on hieno.

Sisällön rakennukselle antaa opetus.
Toivotan hyviä oppimisen päiviä koulun väelle!

Isossakyrössä onkin koulurakennukset hienossa kuosissa.
Vielä kun Valtaalan koulurakennus saadaan ajantasalla,
niin hyvä. Tällä hetkellä pitäisi jo kiireesti valmistautua
laajennukset suunnitteluun ja peruskorjaukseen.
Se päätös jäänee uuden, lokakuussa valittavan, valtuuston harteille.
Siinäkin päätöksenteossa haluan olla mukana.

Markkinoilla

Lauantai 11.8.2012 klo 15.01

Elokuun toinen viikonloppu on Isossakyrössä järjestettävien 1700 -luvun markkoinoiden aikaa.
Lauantaina ja sunnuntaina klo 10-17 on Vanhan Kivikirkon ja kotiseutumuseon alueella elämää, markkinakojuja ja sotilaitakin.

Tervetuloa!

Matkailun avartavuutta

Torstai 2.8.2012 klo 23.54

Kesälomani on vierähtänyt tehden todeksi suunnitelmia tehdä tiettyjä tekemättömiä töitä ja toteuttaen suunnitelmia.
Olen halunnut tutustua Saimaan kanavaan ja tein sen.
Samalla tuli käytyä Viipurissa monien monien vuosien jälkeen.

Viipurissa kaupunkikiertoajelu toi näkyville lähes kaikki tärkeimmät matkailulliset nurkat.
Samalla tuli liki se todellisuus, jossa entisen suomalaisen kaupungin kauniit rakennukset nyt olivat.
Kaupunkikäynnin todellisin ja suurin anti oli näyttää lapsille, että millainen on paikka, joka ei enää kuulu Suomelle ja on osa yhtä maailman suurinta valtiota.

Opetuksen toinen puoli piti hakea Virosta.
Maasta, jota monessa voisi verrata Suomeen ja joka itsenäistyi uudelleen myöhemmin.
Teimme edullisen äkkilähdön Pärnuun kesäkaupunkiin.
Olen vieraillut siellä aiemminkin ja edellisestä vierailusta Pärnuun lie jo 15 vuotta.

Maa on mielestäni mennyt aimo harppauksen eteenpäin.
Olo oli "turvallisempi" kuin 90-luvulla.
Mutta kyllä kotiin on ihana tulla takaisin.
Kun käy muualla, oma koti ja kotimaa tuntuu entistä rakkaammalta.

Hymyillen seurasin, miten reissun aikana Erno piirteli Pärnun valkeaan hiekkarantaa kirjaimia
Finland ja pyyrsi sydämen ympärille.
Markus kirjoitti kavereilleen "Oma koti kullan kallis" ja
Tuomo hykerteli tyytyväisyyttä jo Seinäjoen kohdalla, kun ajeltiin kotiin satamasta pitkän päivän ehtoolla.

Oma maa mansikka.
Muu maa mustikka.

Sirpistä Puimuriin

Lauantai 28.7.2012 klo 21.39 - Helena Tuuri-Tammela

Parhaillaan aurinkoisena viikonloppuna on kyrönmaalla tarjolla
tapahtumia koko perheelle.

Tervajoella pidetyt Köpingin markkinat keräsivät väkeä perjantaina
ja lauantaina.

Seuraavat suuret markkinat ovatkin parin viikon kuluttua,
kun Isonkyrön Vanhan kirkon ja museon alueella on vuorossa ihanat
1700-luvun markkinat.
Niillä markkinoilla ei törmää muoviin eikä krääsään.

Vielä huomenna on mahdollisuus päästä näkemään
vanhojen koneiden hohtoa.
Traktorin, työkoneet ja autot ovat esillä Isonkyrön meijerin lähellä,
maatalousmuseon alueella.

Luvassa on kympin pääsymaksun enemmän ihaltavaa,
sekä työnäytöksiä ja pienellä maksulla saa maukasta lihasoppaa.

Suosittelen lämpimästi!

Kesä ja kesä...

Maanantai 23.7.2012 klo 14.17 - Helena Tuuri-Tammela

Kesällä on lämmintä ja mukavaa, mutta tänä kesänä lämpöä ei voi sanoa olevan liikaa. Vesisateiset pilvet vaeltelevat ja tipattavat lastinsa sinne tänne. Yleensä juuri sinne, missä ajattelit tehdä pihatöitä tai jossa märkyyttä on jo tarpeeksi.

Ettei kuitenkaan olisi valittamisensävyinen olotila, pitää ajatella vähempien helteiden positiivisia vaikutuksia. Kuumassa tuskastuu. Paarmat kiusaa. Kasvitkin nääntyvät.

Koska tulet kesä oikein todenteolla, sillä minulla olisi nyt loma ja aikaa ajatella nurmikolla tai patsastella vainioilla?

Suojakaistat ja pientareet

Keskiviikko 9.5.2012 klo 20.18 - Helena Tuuri-Tammela

Kevättöitä ahertavia viljelijöitä, pölypilvisiä vainioita ja
maanteillä siirtokuljetuksissa olevia koneita.
Niistä on kevätpäivät tehty.

Sateen ropistessa multakokkareille on aikaa hengähtää.
Minulla ei ole vielä erityisen kiire, vaikka meidänkin
osoitteessa on kevät samassa vaiheessa kuin naapurillakin.
 En vielä ole täydessä peltotyönjyskeessä, koska ei ole päässyt
vauhtiin. Yksi syy on se, ettei mene ns vaihde silmään.
Temppuileva kone takaa rauhallisen illan.

Eilen bongasin hyvän esimerkin huonosta.
Voi toki olettaa, että tämä alla olevassa kuvassa näkyvä peltokaistale
ei ole viljelyksessä ympäristötukea hakevalla viljelijällä.
Mutta jos nyt leikitään, että tällekin palalle isänmaata on
haettu ympäristötukea, voi kysyä, missä on suojakaista?

Suojakaistaa pitäisi olla monivuotiselle nurmelle kylvettynä vähintään
3 metrin kaistale jokien ja purojen rannoilla,
eli valtaojaa suuremmille vesistöille.
Sen ohella 1m pitäisi löytyä piennarta valtaojan varrelta.
Piennar myös pitäisi olla monivuotista nurmea. 
Valtaojahan ei ole sellainen tavallinen pellonreunaoja,
ei siis jokainen pellonreunaoja, vaan valtaoja selkeästi 
kokoaa vedet eteenpäin isommalta alueelta.

Vaatii jonkin verran kansalaisrohkeutta, että uskaltaa ajaa raskaalla
koneella näinkin lähellä jyrkkää jokirantaa.
Ehkä siinä on syy, että koneiden työleveys on iso, joten pyörät
kulkevat pengertä kauempana... 

Hyvää kevättä kaikille!

Kansallinen Veteraanipäivä

Perjantai 27.4.2012 klo 20.35 - Helena Tuuri-Tammela

27.4. vietetään kansallista veteraanipäivää.

Vuonna 1945 huhtikuun 27 päivänä todettiin, että viimeiset saksalaiset sotilaat olivat lähteneet Kilpisjärveltä. Suomen osuus toisessa maailmansodasta päättyi. Viisi ja puoli vuotta kestänyt kansakuntamme äärirajoille vienyt koettelemus oli ohi.

Tähän päivään kuuluu vapaan maan merkkinä liehuva sinivalkoinen lippu salossa. Kunnissa, kuten Isossakyrössäkin, vietetään kansallisen veteraanipäivän juhlaa. Sotiemme veteraanit puolisoineen, heidän leskensä, lapsensa ja omaisensa kokoontuvat juhlaan, joka arvossaan on sanoin kuvaamaton.

Tänään kunniatehtäväni oli lausua Isonkyrön veteraanijuhlassa kunnan tervehdys. anojen valinta tämänkaltaisissa tilaisuuksissa on aina haastavaa, etenkin kun juhlia on vietytty useina vuosikymmeninä.

Tänään rakennin oman tervehdyspuheenvuoroni kodin ja rintaman väliseen kenttäpostiin. Valmistautuessani juhlaan kävin läpi sukuni kirjeenvaihtoa sotavuosilta. Uskon vahvasti, että niissä välittyi monelle osallistujallekin tuttuja asioita: huoli puolustuksesta, selvitymisestä rintamalla ja kotona oli läsnä joka päivä, kun vihollinen pyrki valtaamaan rakkaan kotimaamme.

Kirjeet kotiin toivat tervehdyksiä rintamalta, mutta kirjeet rintamalle myös kuulumisia kotoa. Uskon, että ne terveiset auttoivat myös jaksamaan ja toivat lähelle perheen ja suvun kuulumisia, mutta ennen kaikkea ne loivat tulevaisuuden uskoa.

Isäni on saanut Amerikasta oman isänsä, paappani Einon, kirjeitä siskolleen. Niissä oli sisällään erilainen sanoma kuin kirjeissä mummalle. Ikäänkuin valtameren taakse olisi pystynyt kirjoittamaan huolestaan enemmän. Siis enemmän kuin kotiin, jonne piti valaa uskoa ja toivoa selviytymisestä.

Kirjoitan oheen muutaman katkelman paapan kirjeestä siskolleen kuvastamaan todellista isän huolta arjesta kotona olevasta perheestä: "Kyllä mulla olisi työtä ja touhua, ei joutaasi olemaan tällaasilla sotaretkillä, mutta mitäs sille nyt voi. Kyllä me olemme täällä puoliamme pitäneet, vaikka r***t on käyttänyt kaikki raaimmatkin keinot, mitä ihmisjärki voi keksiä." .... "Hätäännyksissäni jo sinne teillekin kirjoitin, kun kotona oli kaikenlaista vastoonkäymistä, mutta asiat on ny järjestyny, otin pankista velekaa." ... " Kyllä minullakin on niin nuori väki kotona, että en tierä, kuinka ne siellä pärjää. Tapaan lohruttaa itteäni sillä, että onhan pojilla sielä ainakin ruokaa ja lämmintä"..... " Koetan kirjoottaa taas pikoohin uurestansa, kun saan aikaa, jos saan aikaa, eihän sitä tierä koskaan huomista päivää, mitä se tuo tullensa" ...

Sodan jälkeen paappa, maauskossaan vahva,mutta kranaattien sirpaleiden pahoin haavaoittama mies kirjoittaa näin: "Kyllä minä nyt ainakin oon siinä uskos, että saamme olla rauhas ja tehrä työtä omaksi ja koko kansakunnan hyvinvoinnin kohottamiseksi. Miksei tätä kolauksesta kärsi vielä meidän lapsetkin, mutta kyllä aika arvet parantaa. Tätä työtä on toki aika palijo, eikä se taira loppuakaan mun aikanani tästä taloosta."

Eikä työ ole loppunut, se jatkuu !

Kiitos sotiemme sankareille ja heidän puolisoilleen sekä lapsilleen siitä, kaikesta uhrauksesta, jonka olette tehneet sotien aikana ja niiden jälkeen. Teidän työnne ansiosta olemme Suomalaisia.

Tontteja myytävänä myös Vaasalaisille

Sunnuntai 15.4.2012 klo 22.38 - Helena Tuuri-Tammela

Kunnat, kuntien rajat ja rajat.

Kuntarajat ovat puhuttaneet paljon tänä keväänä. Jopa niin paljon, että tärkeät kunnalliset asiat tuntuvat keskittyvän vain rajoihin. Kuntien rajoihin ja rajoilla piileviin tarpeisiin.

Mutta rajat ne olivat Neuvostoliitollakin. Rajat ovat siis kunnillakin. Jopa Isollakyröllä.

Menneellä viikolla useat kunnat pitivät kunnanvaltuuston kokouksen. Syynä ja aiheena kaikissa kunnissa oli hyvin pitkälti sama asia: lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistuksesta. Määräpäiväksi kun oli ylijohtaja antanut 13. päivän eli perjantain huhtikuussa vuonna 2012.

Isossakyrössä lausunnon antoi kunnanhallitus. Itsenäisenä ja kokonaisena pysyttelevän kunnan lausunto tehtiin tietoisena siitä, mitä mieltä ovat valtuustoryhmät kuntahankkeesta, jota myös uudistukseksi on nimitelty. Olisihan tietenkin kunnanvaltuusto voinut tuon lausunnon vuoksi kokoukseen istahtaakin myös Isossakyrössä, vaan kun meillä  kunnanvaltuuston koollekutsu tapahtuu kuntalain mukaisessa järjestyksessä ja kunnanvaltuusto käsittelee asiat kunnanhallituksen esityksestä.

Leikkimielisesti sanonkin, että meillä kunnanvaltuuston koollekutsuu kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ei valtiovarainministeriön virkamies.

Vaasassa ja Vähässäkyrössä otettiin sitten kantaa asiaan ihan hyvän maun rima alittain. Naapurista, rajan väärältä puolelta, mentiin itsenäisenä olevan kunnan asioita sotkemaan niinkin räikeästi kuin haaveilemaan yhtä autokauppojen keskittymää kunnastamme itselleen piilotellen himonsa taajamarakenteen varjon alle, jos kuntamme ei haluakaan leikkiä yhdellä tietyllä hiekkalaatikolla.

Paikallislehtemme Pohjankyrö ansiokkaasti 12.4. torstain julkaisussaan päätökset referoi kansisivullaan. Pääkirjoitus suomensi läntisten naapureidemme ajatukset. Kun kuulin jo viikkoa aikaisemmin, että Vähäkyrö juoksee tässäkin asiassa isukkiensa talutusnuorassa, päättelin, ettei tässä enää kannata olla kohtelias. Eihän sitä hyvää tapaa osata harjoittaa ainakaan siellä, missä jo lähti lapasesta.

Hyvät Vähäkyröläiset ja Vaasalaiset.

http://isokyro.karttatiimi.fi/

Kartoista löytyvät Isonkyrön kunnan myynnissä olevat tontit. Kartta-aineiston voi keskittää mm Tervajoen alueille. Esimerkiksi Peippoosessa on viehättävä uusi Peippoosen kaava-alue. Sieltä voivat muun muassa vaasalaiset ostaa tontteja. Kannattaa olla äkkiä asialla, ennenkuin nostamme hintoja =)

*****

Tuli sitten kerralla selväksi, ettei joitakin kiinnosta Isonkyrön alue kokonaisuudessaan. Onko siis päättelyn mukaan tietyt alueet vain painolastia suur-Vaasan harteilla... Selvä kuin pläkki.

Isokyrö on kokonaisuus ja meille isokyröläisille kotikunnan jokainen nurkka yhtä arvokas ja arvokas nimenomaan siinä arvoissa, jota ei rahassa mitata.

Hävetkööt ne, jotka muuta luulevat!

Helena Tuuri-Tammela

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Tässä linkissä juttu aiheesta:

http://www.pohjankyro-lehti.fi/etusivu/index.html

Vähäkyrö ja Vaasa haluavat Kylkkälän

Jos Isokyrö suuntautuu kuntauudistuksessa Seinäjokeen, pitäisi Kylkkälän osaliitos Vaasaan selvittää. Vähänkyrön kunnanhallitus esittää osakuntaliitoksen selvittämisen tarpeellisuutta ensi keskiviikkona kokoontuvalle valtuustolle. Kylkkälän nostaminen esiin on osa lausuntoa, joka on lähdössä Vähästäkyröstä valtionvarainministeriöön.
Kylkkälän osaliitoksen selvittämistä kunnanhallitus perustelee sillä, että Vähäänkyröön kuuluva Tervajoen kylä ja Isoonkyröön kuuluva Kylkkälän kylä muodostavat yhtenäisen asemakaavoitetun taajaman, jonka läpi menee kuntaraja. Tervajoen palvelukeskus sijaitsee Vähänkyrön puolella rajaa, kuten myös lähes kaikki alueen asukkaita palvelevat lähipalvelut.
Vähänkyrön esitys on täysin linjassa Vaasan kaupunginvaltuuston 26. maaliskuuta hyväksymän lausunnon kanssa. Vaasan valtiovarainministeriölle lähteneessä lausunnossa todetaan, että jos Isokyrö suuntautuu Seinäjoelle, on Isonkyrön Kylkkälän asema selvitettävä erikseen, koska se muodostaa yhdessä Tervajoen kanssa yhtenäisen taajaman, joka tulisi liittää Vaasaa.

Vähällekyrölle sopii kuntaliitoksen selvittäminen Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Korsnäsin, Maalahden, Vöyrin ja Isonkyrön kanssa. Se on valmis osallistumaan myös erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseen alueesta.
Vähänkyrön kunnanhallitus huomauttaa, että Vaasa ja Vähäkyrö ovat jo hyväksyneet kuntaliitoksensa 1.1.2013 alkaen. Muiden edellä mainittujen kuntien osalta kuntaliitos voisi toteutua vuonna 2015 tai 2017, todennäköisesti vuosi 2017 on realistinen tavoite.
Kuntalain tärkeimpänä uudistustarpeena Vähässäkyrössä koetaan alueellisen demokratian (kunnanosahallinto) ja kuntalaisten osallistumisedellytysten lisääminen. Lähidemokratiaa voidaan vahvistaa lisäämällä alueellista päätösvaltaa. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää pitäisi uudistaa siten, että järjestelmä olisi tasapuolinen. Järjestelmän tulisi tuottaa palvelutuotannon osalta samantyyppisille kunnille samansuuruinen julkinen rahoitus.
Kuntien tehtävien arvioinnista Vähänkyrön kunnanhallitus toteaa, että kuntauudistuksessa tehdään vahvoja, työssäkäyntialueen kokoisia kuntia sekä annetaan kunnille sekä vastuu- että vapaus järjestää peruspalvelut. Kuntia ei saa normiohjata liikaa, vaan kunnille on annettava mahdollisuus siirtää resursseja esimerkiksi ennaltaehkäisevään toimintaan.
Valvontaa tulee olla, jotta palvelun laatu taataan. Valvonnan tulee koskea toiminnan vaikuttavuutta, ei sitä, miten yksittäiset normit on täytetty.
Valtiovarainministeriö on pyytänyt kaikilta Suomen kunnilta lausunnon Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista. Lausunnot on annettava 13. huhtikuuta mennessä.

Siddiq Sandhun muistolle

Perjantai 13.4.2012

Pitkäaikainen kunnanvaltuutettu, Isonkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtajana toiminut hyvä ystävä on poissa.

Eläinlääketieteen lisensiaatti, arvostettu kunnallinen vaikuttaja Siddiq Sanhu teki pitkän ja ansiokkaan päivätyön Isonkyrön ja Kyrönmaan eteen.

Vuodesta 1981 alkaen hän toimi Isossakyrössä kunnallisena eläinlääkärinä, ja myöhemmin Kyrönmaan kansanterveystyön kuntayhtymässä terveysvalvonnan johtajana
- ahkerana ja työtä pelkäämättömänä kuntalaisten palvelijana.

Erityisesti hänen korkeatasoinen ammattiosaamisensa herättivät kunnioitusta. Hänen kotimaastaan Isoonkyröön tuomat eläinlääketieteen opit aluksi hämmästyttivät, mutta nopeasti ihastuttivat.

Siddiq Sandhu, Sidi, suhtautui ammattiinsa ylpeänä ja palvelualttiina
Kyrönmaan kunnissa on vahva maatalous ja erityisesti elinvoimainen kotieläintalous. On siis yksi tärkeimmistä asioista, että eläinlääkäri on alansa huippu. Sidin lahjakkuus ja äärettömän korkeatasoinen ammattiosaaminen olivat arvostettuja.

Samalla antaumuksella, jolla hän teki työnsä, Siddiq suhtautui myös kunnallisiin ja maakunnallisiin luottamustehtäviinsä.  Häneen luotettiin vahvasti. Hän nautti laajaa kuntalaisten luottamusta useissa kunnallisvaaleissa.

Hänen neuvottelutaidoistaan ja diplomatiastaan hyvä esimerkki on se, miten hän toimi haastavassa ympäristönsuojelulautakunnassa puheenjohtajana ja hoiti vaikeitakin asioita ilman negatiivisia jälkikaikuja.

Hän oli mukana myös monissa muissa tärkeissä luottamustehtävissä.
kuten Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, vanhaintuki ry:ssä, vanhusneuvostossa ja vammaisneuvoston pheenjohtajana, kunnanhallituksessa, kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana.

Hänellä oli lyhyt matka sydämiimme, vaikka matka Pakistanista on tänne pitkä.

Siddiq on ollut ainoa suomalainen, jonka syntyperältään pohjoismaiden ulkopuolelta Suomeen juurtuneena on toiminut korkeimmassa kunnallisessa luottamustehtävässä mitä on. Sidi oli isokyrölänen. Hänen matka Pakistanista Isonkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi on ainutlaatuinen. Me olemme siitä ylpeitä ja saamme olla kiitollisia etuoikeudesta toimia kunnallisissa tehtävissä yhdessä hänen kanssaan.

Seuraan hänen jalanjälkiään paljon vaatimattomalla tasolla, mutta hän on ollut minulle esikuva.

Yhteistyökyky, harkinta ja erilaisten mielipiteiden kunnioittaminen
ovat niitä arvoja, joita Siddiq Sandhu valtuuston puheenjohtajana ja kunnanvaltuutettuna vaali.

Sidin vahvaan aatteeseen kuului se, että jokainen on yhtä tärkeä ja heikompienkin asiat tulee hoitaa. Hän suhtautui ihmisiin tasavertaisesti ja arvostaen. Hän huomioi jatkuvuuden ja arvosti nuorempien sukupolvien mielipiteitä. Ja se jos mikä on asia, joka on joillekin aikuiseen ikään ehtineille vaikeaa. Mutta hänelle ei.

Minulla on myös paljon omakohtaisia kokemuksia siitä tarmosta, jolla Sidi tuki nuorempia luottamushenkilöjä. Erityisesti tulen aina muistamaan ja olemaan kiitollinen, että Sidi on ollut tukenani.
Ei vain valtuuston varapuheenjohtajana vaan myös
toimiessaan vaalipäällikkönäni eduskuntavaaleissa.

Hyvät omaiset,
Isonkyrön kunnan, kuntalaisten ja kunnallisten luottamushenkilöiden puolesta esitän teille läheiset mitä suurimmalla nöyryydellä ja kunnioituksella osanoton rakkaanne poismenon johdosta.

- Joka hetki hän on lähellänne
joka aamu antaa armonsa.

Isokyröläiset tulevat muistamaan Siddiqin aina ja
suremme hänen kuolemaansa hyvin syvästi.

Kuntauudistuksesta

Perjantai 2.3.2012 klo 7.49

Helmikuussa julkaistiin selvitys kuntauudistuksesta.

Isollekyrölle selvityksessä on jätetty harmaa alue. Kunta saisi valita selvityssuuntansa; Vaasa vai  Seinäjoki.

Materiaalia työryhmän työntuloksena on löydettävissä runsaasti Valtionvarainministeriön sivustolla:http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0107_kuntauudistus/index.jsp

Sivulla on linkki parhaillaan käynnissä oleviin alueseminaareihin sekä jo pidettyjen seminaarien tallenteen.

Tiivistetysti kunnallishallinnon rakenne -työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Selvityksen näkyvin ja puhuttavin osa on ollut karttamuotoinen kuntauudistusesitys. Työryhmän johtopäätös on, että hallituksen linjaukset elinvoimaisista kunnista edellyttävät suurta rakennemuutosta.

Minä henkilökohtaisesti en pakkoliitoksia pidä suomalaisen yhteiskunnan oikeana keinona ratkoa tulevaisuuden haasteita.

Erikokoiset kunnat pärjäävät, jos kuntien tehtävien ja rahoituksen pohja järjestetään kestäväksi. Tätä maata ei pelasteta silä, että voidaan palkata sata tai kaksi sataa kunnanjohtajaa vähemmän.

Karkausvuosi lisää tuottavuutta

Torstai 12.1.2012 klo 20.49

Rakas päiväkirja,

Suomen, ellei jopa maailman, talous on pelastettavissa. Osallistumme kansainvälisen finanssikriisin taltuttamiseen lisäämällä vapaaehtoisesti tuottavuutta. Tähän ei työmarkkinaosapuolien sopimista tarvita.

Keskiviikkona 29.2. kaikki työtä tekevät kuukausipalkkaiset kantavat kortensa pyramidiin tekemällä töitä ilmaiseksi.

Vai olisiko vaihtoehto suorittaa karkauspäivän karkaus. Onko siis kyseessä karkauspäivä vai karkausvuosi? Tällä on oleellinen merkitys, koska vuorokaudessa on vähemmän tunteja kuin vuodessa.

Jos karkauspäivänä on ilman perusteltua syytä poissa töistä, niin voiko siitä ylipäätään rangaista? Onko kyseessä perusteltu karkauspoissaolo vai karkaustalkoopäivä? Yleinen käytäntö on, ettei talkooväelle tarvitse maksaa palkkaa, joten onko meillä palkaton palkallinen vapaapäivä. Katsos kun yleensä talkoot ovat vapaaehtoisia.

Kun kuitenkin karkauspäivä tulee, olemmeko valmiina? Mitä ovat presidenttiehdokkaat linjanneet asiasta?

Konkreettinen kansantalouteen vaikuttava asia on varmasti se, että hamekankaita myydään taas metri tolkulla.