Isonkyrön vuoden 2012 tilinpäätös plussaaPerjantai 28.6.2013 klo 9.28 Isonkyrön kunnanvaltuusto piti tilinpäätöskokouksensa torstaina 27.6. Tilinpäätös oli positiivinen noin puoli miljoonaa euroa, Vuoteen 2012 osui isoja investointeja; Kylkkälän koulun ja päiväkodin uudisrakentaminen, viemäröinti-investointeja sekä kahden sillan peruskorjaukset. Investointeja tehtiin yhteensä noin 5 miljoonalla eurolla. Silti kunnan velkamäärä per asukas on kohtuullisella tasolla 1524 €/hlö. Kokonaisuus huomioon ottaen vuosi 2012 on sujui hyvin. Uutisistahan olemme saaneet lukea, että maakuntakeskuksien taloudessa on isoja haasteita ja vuoden 2012 tilipäätökset ovat alijäämäisiä. Tätä yhtä vuotta peilaten pienen ja suuren kunnan välillä voi ansaitusti ihmetellä, mihin filosofiaan kuntarakennelakiuudistus pohjautuu. Pelkästään isoilla hartioilla eli asukasluvun suuruudella ei myöskään kuntakentän haasteisiin voi vastata. Kunnassamme tehtyihin investointeihin saatiin valtionosuuksia, mutta niiden kirjauksissa tapahtui kömmähdys. Valtionosuudet (tuloja) jäivät merkitsemättä viime vuoden tilinpäätökseen käyttöomaisuuteen. Oikaisukirjaus tehdään kuluvana vuonna. Poistoeroissa ollut inhimillinen virhe vaikutti tässä tapauksessa tilinpäätöksessä ylijäämään, vähentäen sitä. Ei siis ali- ja ylijäämään, koska molempia ei tehdä yhtä aikaa. Rahoitusosuuden (investointeihin saatuja valtionapuja) puuttuminen käyttöomaisuudesta pienensi tehtyjä poistoja. Joka tietää, kuinka poistot tilinpäätöksessä käsitellään, osaa päätellä lopun. Tämän päivän Ilkan lyhyestä kokousuutisesta ei pysty päätelemään, onko rahoitusosuus ollut kunnalle menoa vai tuloa. Uutisen tiivistäminen tuottaa ongelmia. Lisäksi lehden uutisioinnissa on ihmimillinen virhe. On ikävää, että artikkelissa on sekoitettu vuoden 2012 tilinpäätös ja nykyiseen tarkastuslautakunnan (toimikausi 2013-2016) puheenjohtaja Eeva Loukolaan. Hänen johtamansa tarkastuslautakunnan työ alkaa siis vuoden 2013 asioista, joten he eivät missään tapauksessa ole arvioineet vuoden 2012 tilinpäätöstä tarkastuslautakuntaan. Hän käytti oman puheenvuoronsa kunnanvaltuutettuna, yhden henkilön valtuustoryhmänä itse asiassa. Jos tietää tarkastuslautakunnan toimikauden ja luottamushenkilöt, jutun tuosta osuudesta voi saada jopa väärän käsityksen. Ikään kuin kunnassamme tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen olisi tehnyt väärä tarkastuslautakunta. Tarkastuslautakunnan puheenvuoron käytti Hanna Myllyniemi pykälässä, jossa hän esitteli tarkastuslautakunnan tekemän arviointikertomuksen. Lisäksi ihmettelen, että jutussa ei lainkaan mainita, että tilinpäätös on positiivinen. Se ei ehkä ollut oleellista.
|
Selvitysvelvollisuus velvoittaaTorstai 30.5.2013 klo 19.00 - Helena Tuuri-Tammela Maaliskuussa valtuusto kokoontui antamaan lausuntoa Kuntarakennelakiesitysluonnoksesta. Tänään 30.5. Isonkyrön kunnanvaltuuston esityslistalla on taas iso päätösasia:, osallistuminen kuntaliitos- ja yhteistyöselvityksiin, mikäli vaatimus eduskuntakäsittelyssä olevaan kuntarakennelakiin kirjataan. En tietenkään henkilökohtaisesti hypi riemusta kiljuen Illan kokouksessa voisin ilo mielellä toistaa keskustan maaliskuisen ryhmäpuheenvuoron sisällön koko kuntauudistushankkeen järjettömyydestä, valtakunnan politiikan epäkelpoisuudesta ja huonosta lainvalmistelusta, mutta ajanpuutteen vuoksi tyydyn toteamaan, tilanne ei ole siitä oleellisesti muuttunut. Emme vielä sinerrä henkisalpaantuneena kuntaliitosinnostuksesta. Isonkyrön Keskustaväki ja valtuustoryhmä on useassa kokouksessa pohtinut tilannetta, johon kuntakenttä on ajettu. Ikään kuin kuntien rajojen uudelleen piirtelyllä saadaan jotain sellaista, joka turvaisi palvelut koko kunta-alueella. Nähtävillä on ollut, että kuntaliitoksissa reuna-alueet surkastuvat ja sama ilmiö tulee olemaa yhä vahvemmin ja vahvemmin todettavissa läntiselläkin kuntarajallammekin. Puhe muusta on vähättelyä. Keskitys keskittää. Isonkyrön Keskustan valtuustoryhmä aikoo puheenvuorossaan korostaa, että olemme edelleenkin itsenäinen ja yhteistyökykyinen Isokyrö. Vastustamme pakkoliitoksia ja vannomme itsenäisen, ennen kaikkea yhteistyökykyisen Isonkyrön nimeen. Mitä yhteistyökykyisyys tarkoittaa? Se ei ole perässä hiihtämistä tai mielistelyä, vaan se on nimenomaan TOIMIA ja TEKOA, jotta kuntalaisten palvelut tulevat hoidettua niin hyvin kuin on vain mahdollista. Kunnan itsenäisyys tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että pystymme hyvään taloudenhoitoon ja palvelujen turvaamiseen. Valtioneuvosto ja eduskunta lakeihin perustuvin valtuuksin voi määrätä meille määräaikoja. Muilla siihen ei ole oikeutta eikä velvollisuutta. MIksi asia on jo nyt päätöslistalla, ennen lain voimassaoloa? Sitä voi kritisoida. Mutta asiat eivät muutu päätetään niistä nyt tai syksyllä. Kuntarakennelaki, maan surkein esimerkki lainvalmistelusta, tulee hyväksytyksi nykyeduskunnassa, vaikka laki olisi miten huono tahansa. Tässä selvitysvelvollisuuden täyttämisessä linjat ja tavoitteet ovat selvillä valtuustoryhmässä ja myös valtuustossa. Tiedämme toistemme kannat. Neuvottelutilanteeseen ei lähdetä takki auki, eikä meillä ole Isonkyrön kuntalaisten edun nimissä huutaa ääneen mitä ja miksi, vaan nyt pitää selvittää. Päätöksen PAINOARVO on vahvasti siinä, että samasa yhteydessä Tasavertaisesti TULEE SELVITTÄÄ YHTEISTOIMINNAN MAHDOLLISUUDET. Se on erittäin tärkeä asia. Isokyrö on yhteistyökumppani monen kunnan kanssa, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjamaan alueella, erityisesti Vaasan ja Seinäjoen kanssa. Emmekä ole aloittaneet siltojen polttamista. Niitä rakennetaan ja peruskorjataan joka vuosi. Meidät on valittu tekemään vaikeita päätöksiä. Isonkyrön kunnanhallituksen valtuustolle antama päätösesitys on tässä tilanteessa kuitenkin keskustan ryhmän hyväksymä. Se kuvastaa niitä ehtoja, joita tarvitaan, ettei tässä etukedossa hötkyillä. JOS velvoite tulee, velvoite täytetään. KUN se täytetään, tehdään se hyvin, sillä ilman kristallipalloa voi aistia vaaran, että tämänkaltaisten vapaaehtoisien ennakkoon laadittujen selvitysten lopputuloksena voi olla pakkoliitos. Vaikka Isokyrö pakkoliitettäisiin jonnekin, siis jos valtioneuvosto toimeen tarttuisi, Isonkyrön Keskustan ehdoton kanta, että kuntalaisia on kuultava. Sen verran tässä on itsemääräämisoikeutta ja ihmisyyttä. Keskusta uskoo ihmiseen, ja kuntalaiselle on annettava tietoja ja tiedotettava. Tiedottamisesta ei varmasti tässä asiassa täysiä pisteitä voi kukaan antaa. Tulihan tämä äkkiä. Valtuustolle pidettiin infotilaisuus kaksi viikkoa sitten. Tilaisuus ei ollut julkinen. Puolustan ja puolustamme valtuuston puheenjohtajaa kuitenkin tässä asiassa täydellisesti. On hyvä, että info koolle kutsuttiin, mutta ei ole moitittavaa, ettei lehdistö ollut paikalla. Pitää olla keskustelun mahdollisuus ilman sitä näkökulmaa, että miten tämä nyt lehteen tulee. Lisäksi on kunnanjohtajan ja hallintojohtajan velvollisuus auttaa valtuuston puheenjohtajaa sekä tarvittaessa vinkata, jos tarve on pitää tiedotustilaisuus valtuustotasolla päätöksien valmisteluvaiheessa. Keskustan valtuustoryhmä on kunnanhallituksen esityksen takana, sillä sen sisällössä on meille tärkeitä painotuksia. Ilman niitä, tilanne olisi oleellisesti toinen. |
Sote ja rauhaTorstai 9.5.2013 klo 18.38 Suomen täytyy sairastaa paljon. Ainakin väärällä tavalla ja väärässä paikassa. Väärillä organisaatioilla ja väärillä kulurakenteilla.Väärällä omistuspohjalla ja väärin. Erikoissairaanhoito on järjestetty nyky-Suomessa sairaanhoitopiireissä, jotka ovat kuntayhtymiä. Jokainen Suomen kunta on jäsenenä yhdessä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Tämän täytyy olla väärin. Jos sairaanhoitopiirit lakkautetaan, mitä tulee tilalle? Väärästä tulee oikea? Jonkinlainen erikoissairaanhoidosta vastaava taho. Oikea taho. Voidaan siis puhua vaikkapa nimenmuuttamisesta oikeaksi. Toisaalta voimme pohtia, muuttuko vääränlainen hallinto oikeanlaiseksi eli oletuksena joksikin paremmaksi. Ei ainakaan pienten kuntien edustajia tarvitse vaivata raahautumaan kokouksiin. Se on väärin. Mikä on "sairaanhoitopiiri", kenen vastuulla se on ja kuka omistaa rakennukset ja kuka maksaa velat? Jos hallinnollinen rakenne muuttuu niin, että ex-shp onkin kaupungin toimiala, kuka päättää ja kuka omistaa? Luonnollisesti kaupunki. Ja kaikki on vääryydestä muuttunut oikeaksi. Jopa vasemmaksi. Epäilen -vaikka olen varmasti väärässä- kaikkea, mikä vaikuttaa täysin keinotekoiselta puuhastelulta sekä nimen ja rakenteen muuttamiselta muuttamisen vuoksi. Ellei mitään tosikonkreettista uudistusta tule, jotta sairaista tulee terveistä ja köyhät lakkaavat köyhtymästä, mitä ihmeen järkeä tässä energian haaskaamisessa oikein on?
|
Sotkuinen SOTEKeskiviikko 10.4.2013 klo 5.53 - Helena Tuuri-Tammela (Kirjoitettu 10.4 ja täydennetty 11.4) Muutama viikko sitten maamme hallituksen johtaja, Jyrki Katainen, kertoi kompensaatioiden (kiinteistöveron korotus jne) jälkeen vähennyksien kuntien tuloihin olevan 90 miljoonaa euroa vuositasolla. Matematiikka on matematiikka, jossa viivan alle jäävään lukuun vaikuttavat lähtötason lukema ja siitä vähennettävä lukema. Laskentatapa on sama, mutta lukemia voi muuttaa, jos haluaa erilaisia lopputuloksia. - Todellisuudessa vuositasolla vähennykset kunnilta ovat enemmän kuin 90 miljoonaa. Summaan pitää lisätä karkeasti laskien yksi nolla perään, jos haluaa pohtia kokonaisuutta vuositasolla. Nythän siis leikataan lisää aiemmin sovitusta. Vaikutukset ovat merkittävät. Jo kehysriiheä ennen sovitut valtionosuusleikkaukset ovat vuositasolla 800 miljoonaa euroa. Vaalikauden mitta on neljä vuotta, joten neljä kertaa kahdeksan on 32. Lisätäänpä lukuun vielä nollat mukaan sekä lukuun lisätään nyt vielä parille vuodelle tuevat ainakin 2 x 90 miljoonan vähennykset. Tämä tarkoittaa vaalikaudella noin 3,4 miljardia euron rahoitusvajetta kunnilta, jotka huolehtivat suuresta osasta kansalaistemme hyvinvointipalveluista. Lähes 700 euroa jokaiselta suomalaiselta kuntapalveluiden rahoitusvastuusta. Kyllä toimenpiteillä on varmasti vaikutusta, enkä väitä niiden olevan erinomaisia. Lääkkeeksi kuntatalouden vaivoihin on puuhattu monia uudistuksia, joista sotkuisimmat ovat kuntarakenne- ja SOTE -uudistukset. Edes työryhmän kokoonpano ei suju, joten miten voi olettaa esitysten sujuvan? Tilanteita seuratessa ei tiedä itkisikö vai ei, mutta ainakaan ei naurata. Sotkussa ovat, ja sotkua saavat aikaan. Täydennys blogiin 11.4: Sote työryhmään on valittu 21 uutta jäsentä? Yhteensä siis 35 jäsentä ja kuusi asiantuntijaa. Siis työryhmä? Ilmeisesti kyseessä onkin seminaari, sillä kuka oikeasti uskoo, että työryhmä on tehokas ja aikaansaava? Oikeuskanslerikin on jyrähtänyt mm. kuntarakenneuudistuksen ja SOTE - uudistuksen eritahtisuudesta. Tätä valmistelusirkusta voi todellakin hämmästellä. Maalaisjärki, tuo katoava luonnonvara! |
Kevät vai kesä?Lauantai 6.4.2013 klo 10.30 Pian on viikko jo totuteltu uuteen kesäaikaan. Aamulla ei rytmi vielä ole parhaimmillaan ja kroppa elää talviajassa. "Virkistävä" pakkanen tervehtii töihin lähtijää aamulla ja iltapäivällä kaikki pyrkii ajamaan ohi. Sula maantie houkuttelee oikeaa kenkää painumaan kohti kuskinpuoleista auton lattiaa. Nastarenkaat ropisevat asfalttiin talvinopeusrajoitusten tahtiin, vaikka miten tekisi mieli jo ampaista 20 pykälää nopeampaan vauhtiin. Olen huomioinut yhä useampia kannanottoja kaveripiirissäni, että pitäisi luopua koko talvi-kesäaika vemputuksesta. Olen samaa mieltä. En taaskaan keksi, miten saisin autonkellon siirretyksi oikealle tunnille. Helpompaa olisi luopua koko kellojen siirtotouhusta. Päivään ei tule lisätunteja. Kevät on kalenterissa, mutta ulkona se vielä antaa itseään odotuttaa.
|
Ketterä, lähellä ja kuuntelevaTorstai 28.2.2013 klo 17.10 - Helena Tuuri-Tammela Pohjankyrössä 28.2.2013 julkaistu kolumni:
Seitsemän viimeisen vuoden aikana on Suomen kuntakartta muuttunut melkoisesti. Vuosina 2007–2013 Suomessa on toteutunut 68 kuntaliitosta, joiden seurauksena on 111 kuntaa vähemmän. Vuonna 2006 Suomessa oli yhteensä 431 kuntaa, Ahvenanmaa (16) mukaan lukien. Tänään, vuonna 2013, kuntia on 320. Suomalaisista kaupungeissa asuu lähes 80 %. Vuoden 2011 tilaston mukaan alle 6000 asukkaan kunnissa asuu 10 % suomalaisista. Viime vuoden lopussa julkistettiin Paras -hankkeen 5-vuotisen arvioinnin (Arttu) tulos. Tietojen mukaan ei ole yhtä oikeaa kuntakokoa, kuntauudistus ei useinkaan tuo lyhyellä aikavälillä näkyviä säästöjä ja kuntien eriytyminen jatkuu ja korostuu. ”Isokyrö on ollut Kyrön suurpitäjän hallintokeskuksen varhaiselta keskiajalta asti. Pohjanmaan Kyrön alueesta on vuosina 1532–1859 muodostettu 27 kuntaa tai kaupunkia. Isokyrö on pitäjän nimenä ollut vuodesta 1553. Isonkyrön kunnallinen itsehallinto on alkanut vuonna 1865.” Pitäisikö toivoa elävänsä keskiajalla? Asuisimme hallintokeskuksessa, Hannan unelmatortussa. Eipä olisi tällaista hoppua kuntarakennemuutoksesta. Tosin keskiaikaisessa hallinnossa ei puhuttu hyvinvointipalveluista, joten olisiko ongelmia vähemmän? Miksi Suomessa tavoitellaan Euroopan suurimpia kuntia? Suomessa kehityssuunta on, että päätökset etääntyvät ja palvelut keskittyvät suuriin yksiköihin. Tämä nopeuttaa muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin sekä haja-asutusalueelta taajamiin. Vuonna 2011 kuntien välisissä muutoissa 230 kuntaa menetti ja 103 kuntaa lisäsi väestöään. Maan sisäinen muuttoliike suuntautuu pienistä kunnista suuremmille kaupunkiseuduille. Myös kuntien sisäiset muutot lisääntyivät. Kuntarakennemuutosta on perusteltu huoltosuhteen heikkenemisellä. Ei voi olla ainoastaan kyse siitä. Vanhat eivät nuorru ja sairaat eivät parannu, vaikka Isokyrö liittyisi Kauniaisiin. Ei vaikka Suomen koulujen luokkahuoneissa olisi 70 oppilasta tai Suomessa sata kuntaa. Kuntien huoltosuhdetta ei heikennä ainoastaan ikääntyminen, vaan alueellisiin eroihin vaikuttaa erittäin voimakkaasti myös muuttoliike maalta kaupunkeihin. Palvelujen tarpeet ja työllisten määrä eivät kuitenkaan muutu kuntarajojen uudelleen piirtämisellä. Pienet kunnat eivät selviä yksin vaativasta perusterveyden- ja erikoissairaanhoidosta. Toteutuessaan nyt valmisteltu sosiaali- ja terveyspalveluhallintouudistus tarkoittaa yhä useampien tehtävien siirtämistä suuremmille alueille. Suurimmat isäntäkunnat saattavat jatkossa hoitaa jopa vaativammat erikoissairaanhoidonkin tehtävät. Oli sitten suunniteltu SOTE-uudistus toteutuessaan millainen tahansa, on lähes väistämätöntä, että terveyspalvelut keskittyvät keskussairaaloiden lähettyville, Aa ja oo, Yy ja öö -taloihin. Näin tapahtuu, jos palvelujen turvaaminen jätetään suuralueiden demokratian varaan. Siksi tarvitaankin kuntien vahvaa ohjausta ja tahtotilaa. Suomessa on ollut ja on tulevaisuudessakin erilaisia kuntia. Erilaisuutta ei voida poistaa, eikä palveluiden laatua ikävä kyllä turvata kuntarakenneuudistuksella. Kuntarakenneuudistus on täydellistä apinointia Ruotsista, jonka maaseutua kuntauudistus autioitti. Lisäksi suurkunnat tilastoalueina eivät paljasta alueellista eriarvoisuutta. Palveluiden tuottamistapaa tulee kuitenkin pystyä tarkastelemaan ja uudistamaan. Lisäksi tulevaisuudessa keskustellaan varmasti myös siitä, onko Suomessa näin kattavat ”ilmaiset” palvelut. Maan talous ei kestä kaikkea, mitä on totuttu vaatimaan. Hyvinvoinnin taloudellinen vastuu tulee olla valtion ja kuntien yhteinen. Omavaraiset, vahvat kunnat ovat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta utopiaa. Vahva kunta on nykymääritelmän mukaan vahva, kun on paljon asukkaita ja hyvä työpaikkaomavaraisuus sekä talous kunnossa. Vahva kunta on mielestäni paljon muuta: ketterä, hallittavissa, lähellä, kuunteleva, ripeä ja se tietää, mitä tekee. Pienemmät hallintoalueet vastaavat paremmin palvelujen ohjaamiseen sinne, missä niitä tarvitaan. Lisäksi epäilen vahvasti, että Suomen kuntakentässä ei ole sellaista johtamisosaamista, jolla yhä suuremmat ja suuremmat palvelujentuottamiskokonaisuudet pysyisivät tehokkaina. |
Kumpi on tärkeintä: kuntarakenne vai palvelut?Torstai 21.2.2013 klo 19.38 - Helena Tuuri-Tammela Kuntiin saapui marraskuussa pyyntö antaa lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta eli nykyisestä kuntajakolaista. Nykyisen kuntajakolain nimi muuttuisi ja siinä olisi yksi määräaikainen luku (1a). Pyynnön saapuessa valtuustokautta oli jäljellä kuukausi. Lausunnon antoaikataulu päättyy 7.3. , "sopivasti" pian uusien valtuutettujen aloitettua toimensa ja järjestäydyttyä. Lausunnon antoaikataulu on tähän kehykseen istutettuna tolkuttoman lyhyt. Lausunnon antamiseksi kunnat ovat näinä viikkoina käyneet työhön puutteellisin tiedoin. Kuntiin ja kuntapalveluihin kohdistuvista uudistuksista ei ole mitään muuta kuin ennustusta ja joitain linjauksia, jotka nekin ristiriitaisia keskenään. Ehdottomasti kuntarakennelakiluonnoksen kanssa samanaikaisesti tulisi olla saatavissa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistamisesta tarkemmat linjaukset. Tällä hetkellä on avoinna kuitenkin monia merkittäviä kysymyksiä, joten kuntarakennelakiluonnoksen lausunnon pyynnön ajankohta ja aikataulu on tästäkin syystä todella huono. Myös tiedot kuntapavelujen valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta, kuntien tehtävien uudistamisesta ja kuntalain kokonaisuudistuksesta tulisi käsitellä samanaikaisesti tai edes niistä pitäisi tietää enemmän. Nyt ei ole mahdollisuutta ottaa kantaa kokonaisuuteen. Epätietoisuus syö kuntien resursseja kehittämistyöltä. Uudistukset ovat välttämättömiä, sitä en kiistä. Mutta aidosti kuntalähtöisinä ja vapaaehtoisina ne olisivat parempia. Kuntaliitoksien rinnalla tulee olla aitona vaihtoehtona myös kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen sekä kunnallisen itsehallinnon ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen. Nykyisessä toimintamallissa ei anneta jalansijaa yhteistyölle lainkaan. Onko se nykypäivää? Keskittämisen haittavaikutukset halutaan unohtaa, ilmeisesti koska maalla ei saa olla mukavaa. Olen lisäksi miettinyt, että Helsingin kirkolla luetaan heikosti kunnallisoikeuden tutkijoiden kannanottoja. Ainakin minä olen käsittänyt heidän muistutelleen siitä, että tämä uudistus ei tue kuntalähtöistä kehittämistä. Jotkut asiantuntijat jopa sanovat tätä kokonaisuutta huonoksi lainvalmisteluksi. Kuntarakennelain määräaikainen 1a luku tavoittelee suurempia kunta-alueita, eikä tue kuntien välisen yhteistyön kehittämistä lainkaan vaatimalla kuntaliitosselvityksiä. Lakiluonnos tähtää suurkuntiin ja palvelujen keskittämiseen. Selvitysvelvollisuutta koskevat kriteerit ovat poliittisia ja vailla tutkimuksellista faktapohjaa. Käytännössä esitetyt kriteeri siis velvoittavat kaikki kunnat kuntaliitosselvityksiin. Kyseessä on pakkoselvittäminen. Paras-hankkeessa olivat kuntaliitos ja kuntien välinen yhteistyö tasavertaisia uudistamisvaihtoehtoja. Niin tulisi olla jatkossakin. Valtionosuusuudistuksella voidaan tukea heikommista huoltosuhteista kärsiviä alueita, sillä ikääntyminen on todellisempaa tietyillä alueilla, koska työpaikat ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin. Ei tämän maan huoltosuhde parane palapelin paloja suurentamalla, vaan koko maata hyödyttävällä politiikkalla. Isonkyrön keskustan valtuustoryhmä kävi läpi lakiluonnosta. Totesimme, ettei kunnan näkökulmasta ole tarpeellista puoltaa lakiin kirjoitettua kuntaliitosselvitysvelvoitetta. Nykyinen toimintamallimme on hyvä ja takaa palvelujen laatua ja yhdenvertaista saatavuutta. Kuntien välisellä yhteistyöllä saavutetaan hyviä lopputuloksia! Tätä yhteistyön toimintamallia tulee valtionosuusuudistuksenkin tukea, eikä laittaa "terveitä kuntia sairastupiin" ohjaamalla valtion rahoja keskityshankkeisiin. Asukaspohjavaatimus voidaan täyttää myös kuntien välisellä yhteistyöllä, joten vaatimus kuntaliitosselvityksestä ja yhdistymissopimuksesta on täysin turha. Miksi tässä suurkuntahankkeessa unohtuu palvelurakenteen uudistaminen myös muilla keinoilla? Selvitysten tavoitteeksi on siis asetettu kuntaliitos. Itsehallinnon turvaamiseksi tulisi ainakin päätösvalta tulee säilyttää kunnassa. Mielestäni kuntien yhdistymisavustuksia aiotaan korvamerkitä. Toisaalta tavoite kohdistaa avustukset palvelurakenteen kehittämiseen on hyvä, mutta jos tavoitteena on käyttää yhdistymisavustuksia palvelujen tuottavuuden tehostamiseen, tarkoittaa se palvelujen etääntymistä ja keskittämistä. Lisäksi koskaan ei laskelmissa huomioida ihmisten liikkumista. Yhdistymisavustusten rahoitusperiaate on sama kuin edellisessä uudistuksessa, mutta yhdistymisavustusten saamista sekä liitostilanteessa valtionosuusmenetysten korvaamista kytketään määräaikoihin, jotka tekevät uudistuksesta kuntaliitoshakuisen. Palvelujen saatavuudessa ja tehokkaassa järjestämisessä tulee huomioida myös se, että asukkaiden liikkuminen maksaa, eikä tästä syystä ole järkevää keskittää kaikkia palveluja isoihin kaupunkeihin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntajako, kuntarakenneuudistu, |
Muurataan julki ja salaaLauantai 26.1.2013 klo 22.18 - Helena Tuuri-Tammela Ajoittain mietin, onko maakuntalehti íltapäivälehti. Sitä mietin erityisesti tällä viikolla. On uutisia, jotka pitää julkaista, mutta on myös tyylilajeja, joiden varassa maakuntalehden uutisointia on tottunut arvioimaan. Nyt olen miettinyt -jälleen- tämän tyylilajin riippumattoman uutisten jakamisen aitoutta ja puhtautta. Etenkin, kun asiat on julkaistava. Julkisuus on rehellisyyden peruspilari. Salailu on p..stä, siis sanonko suoraan, että mistä ! Viime viikolla alkoi kirjoittelu Seinäjoen vapaamuurareiden ympärillä. Oletettujen ja epäiltyjen. Ottamatta kantaa järjestöön, josta en voi henkilökohtaisesti tietää yhtään mitään, koska minulla on asiaan vahvasti sukupuolirajoitteita, en tietenkään lähde arvioimaan heidän toimintaansa. Perjantaina 25.1. ILKAN www-sivustolla toimitus ilmoitti julkaisevansa parin "paikallisosaston" jäsenlistat ja tekikin sen tänään (la 26.1.2013) painetussa lehdessä. Luin jutun. Tietenkin. Niinhän sinäkin luit. Uteliaisuudesta. Kiitos lehden päätoimittajalle, linjasi alkaa olla mielenkiintoinen =) Ei lehden myyntiluvut tästä liikahda. Ei lisäänny mainostulot. Ei poistu tilaajat listoilta. Ei tapahdu mitään järisyttävää. Mitä sitten tapahtui? Päässäni ainakin liikahti. Puolelle ja toiselle puolelle. Kolina kävi. Kunnallisissa, maakunnallisissa ja valtiollisissa luottamustehtävissä ja toimissa vaaditaan ihmisestä itsestään lähtevää aktiivisuutta, rehellisyyttä ja vilpitöntä mieltä tehdä jotain YHTEISTEN ASIOIDEN eteen. Esteellisyytensä pitää tiedostaa ja puúhat tulee aina kestää päivänvalon. MUTTA: Ihminen, joka on mukana luottamustehtävissä tai virassa, ei voi siis pian olla enää mukana yhtään missään muussa toiminnassa. Parempi, jos ei tapaa eikä puhu kenellekään yhtään mitään, niin eipä koskaan riippumattomuuttaan, puolueettomuuttaan ja objektiviisuuttaan menetä. Uskaltaako enää naapuria tervehtiä, jos vaikka hänen asiansa tulisi jollain tapaa joskus jossain vastaan tietämättä tai tiedostaen!??? Onko parempi jäävätä itsensä kaikesta, jos on vaikkapa ollut samalla osssuuuuskaupan kassajonolla yhtä aikaa? Jos tulee niitä jälkipuheita. Hyi hitto! Tuomitsen toisten ja omien etujen ajamisen ja samalla sitä on tehtävä, koska asioilla on aina edunsaajia; jollei laajasti niin suppeasti. Siis ongelman ydinhän on se, että aina voidaan syyllistää jostakin. Perustan siis salaseuran. Jäseniä tässä salaseurassa on minä ja ehkä pari muuta, joiden nimeä en kerro. EN! Pidän kokouksia. Mumisemme ja poltamme kynttilöitä. Luemme lehtiä. Tuomitsemme muut ja armahdamme itsemme. Olemme hyviä. * * * Kunnallisissa luottamustehtävissä ei ole lakia tai asetusta, että pitää ilmoittaa sidonnaisuutensa. Sitä harkitaan kirjoitettavan uudistettavaan kuntalakiin. Kirjoittakaa taiten, sillä lain pitää päteä pienessä ja suuressa kunnassa ja erilaisissa mittakaavoissa. Vapaahtoisia sidonnaisuusilmoituksia löytyy joidenkin kaupunkien www-sivustoilta, mutta pakkoa ei siis vielä ole ollut kunnallisissa luottamustoimissa antaa kirjallisia sidonnaisuusilmoituksia. Jonkinlainen velvollisuus varmasti on tulossa kertoa nämäkin asiat julki. Avoimuus on kuitenkin plussaa. Se pitää pelin reiluna ja niin edespäin. Sidonnaisuudet. MITÄ ne ovat? Tehtävät järjestöissä ja firmoissa sekä riippumattomuutta mahdollisesti kyseenalaistavat asiat. Se, että olen velkaa johonkin pankkiin summaa x tai omistan osakkeita firmasta y summalla z.
Minä henkilökohtaisesti toimin hyvin julkisesti. Ammattini löytyy netistä. Maanviljelykseni ja ALV-velvollisuuteni löytyvät netistä. Sivuelinkeinoni löytyy netistä. Velkani on pankista, enkä ainakaan minä ole pankille rahan lisäksi velkaa yhtään mitään muuta. Luottamustoimenikin löytyvät netistä. Siis myös SUOMI-yhtiössä puuhaamiseni. Jäsenenä olen muutamissa sellaisissa kotikuntani yhdistyksissä, että jäsenlistoilta löytyy varmasti kaikki muutkin valtuutetut. Voi voi, ei siis mitään paljastettavaa. Olen siis huono. En edes ehdi käydä jumpassa, jossa olisi mahdollista tavata kuntalaisia, ja siten saattaa riippumattomuuteni kyseenalaiseksi. By the way. Tavallinen ihminen kuolee tällä menolla sukupuuttoon.
|
Uusi kausi, uudet kujeet?Torstai 17.1.2013 klo 21.47 Kuntien ja kaupunkien luottamushenkilöistä ykköset -kunnanvaltuutetut- aloittelevat valtuustokauttaan viimeistään näinä aikoina. Ensimmäiset, "hätääsimmät", aloittivat jo viime vuoden puolella, heti kunnallisvaalien jälkeen. Syynä olivat kuntaliitokset. Meillä ittellisillä alkoi kauden työt vasta nyt tammikuulla. Isollakyröllä ensimmäinen valtuuston kokous 2013-2016 oli tänä iltana (17.1.). Kello 18.30. Kuten aina ennenkin. Paikkakin sama. Istumajärjestys eri. Valinnat tuli tehtyä. Valtuusto järjestäytyi ja akkavallasta päästiin eroon. Kunnalliset luottamuspaikat jaettiin ja valittiin edustajia jo myös joihinkin ylikunnallisiinkin tehtäviin. Vielä toki valintoja riittää, mm. jaoistoihin, toimikuntiin ja yhtiöihin, ja niistä päättää kunnanhallitus. AI niin, mitäs minä nyt teen? Opettelen pyytämään puheenvuoroja kunnanvaltuuston kokouksessa. Niitä ei annetta, jos ei rykääse, heiluta kättä tai huikkaa jotain. Kyllä oli ennen helppoa .... Tämä vinoilu oli nyt minulle itselleni, kun aiemmin jakelin puheenvuorot, ja nythän pitää aikeensa ilmaista kokouksen puheenjohtajalle. Ei pelkkä ajatus riitä. Leikki leikkinä. Tulevana parina vuotena löydän itseni joka toinen maanantai samasta paikasta kuin ennenkin. Kunnanhallituksen kokouksesta. Ja jopa samalta puolelta kunnanhallituksen huonetta, vain toisesta päästä pöytää kuin viimeiset vuodet. Minulle kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajuus on juuri nyt tärkeä tehtävä. Etenkin näinä tulevina aikoina. Sellaiset tuulet tulevat puhaltamaan näilläkin lakeuksilla, että pitää olla jalat tiukasti maassa kiinni. Ei tule olemaan helppoa, mutta elämä ei sitä olekaan. Kiitos ja kumarrus. Ristini kannan ja rintaani saamani ansioristinkin komeasti.
|
Kuntaliitoksista ja uusista tuulista...Tiistai 1.1.2013 klo 12.36 - Helena Tuuri-Tammela Tänään on ensimmäinen ensimmäistä vuonna 2013. Suomessa on viime yönä ajankohtaistuneiden kymmenen kuntaliitoksen jälkeen 16 kuntaa vähemmän kuin eilen. Suomessa on 320 kuntaa. Suomalaisia on suurin piirtein saman verran kuin eilen ja pinta-alaa sekä maantieteellistä etäisyyttä eri paikkojen välillä saman verran kuin eilen. Palveluntarpeita on saman verran kuin eilen. Tulevaisuuden uskoa pitäisi olla kuitenkin enemmän kuin eilen, eikös niin? Tulevaisuushan alkaa joka päivä. Lähialueillamme tapahtui kaksi kuntaliitosta. Alavus ja Töysä liittyivät yhteen ja Vähäkyrö liittyi Vaasaan. Läänimme pääkaupunki Turku jäi kuntaliitosten myötä pienemmäksi paikkakunnaksi kuin Oulu, joka tilastoissa rynni Turun ohi 185000 asukkaallaan, -monikuntaliitoksen myötä. Isokyrö on nyt kolmen kaupungin ja kahden maalaiskunnan; Ilmajoen, Laihian, Kauhavan, Seinäjoen ja Vaasan, naapuri. Toivottavasti yhteistyökykyinen ja hyvä naapuri. Aamupäivällä ajoin Tervajoelle oikein omin silmin katsomaan muutosta. Kyllä. Kyltti länsirajallamme oli saanut kruunun ja uuden nimen. (Ehtiköhän kukaan vähäkyröläinen ruuvata vanhaa kylttiä itselleen salaa talteen... ?) Aikoinaan tein tutkimustani kuntajakomuutosten oikeudellisista edellytyksistä. Tuolloin voimassa olleen kuntajakolain mukaan ilman kuntarajayhteyttä ei voinut kuntaliitos olla mahdollinen. Mikä hämmästyttävintä, kuntajakolain sisältö ei ole tuosta vuodesta juurikaan muuttunut, mutta kuntajakoselvittäjän myötämielisyydelle annettiin säädösmuutoksilla enemmän painoarvoa: kuntaliitoksia voitiin valtioneuvostonpäätöksellä tehdä, -oli yhteistä rajaa tai ei. Voisi viisastellen jopa todeta; ihminen voi vaikuttaa. Lain tavoitteet muuttuivat, joten Suomen kuntakartta voi muuttua reikäleiväksi. Enklaavit tulevat. Vähäkyrö on paikkakuntana historiaa, mutta vähäkyröläiset elävät nykypäivässä ja tulevaisuudessa. Heidän kotiseutu ei ole maailmankartalta poistunut. Se, miten kuntaliitos tulevaisuudessa nykyiseen Vaasan osa-alueeseen vaikuttaa, jää meille arvioitavaksi. Eikä siinä suuria ennustajan lahjoja tarvita. Aina jotan muuttuu, kun asiat muuttuvat. Totuus on kuitenkin se, että paljon olisi myös muuttunut ilman kuntaliitostakin. Tänään katsotaan huomiseen ja eteenpäin. Minulla viime yönä loppui yksi urakka. Huokaisen helpotuksesta ;).... 12 vuotta alkoi olla jo itsellenikin ihan liikaa. Siis kunnanvaltuuston puheenjohtajana... Miksi ylipäätään tuohon tehtävään joskus nousin, harva tietää todelliset syyt. Viime yönä minulla siis jäi taakse kolme kautta Isonkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtajana. 12 vuotta. Tolkuttoman pitkä aika ei-kansanedustajalle, tavallisen pienen talon tyttärelle. Kiitos luottamuksesta. Vilpittömästi. Tie oli kyllä aluksi kivinen, -piti raivata uskottavuus ja ottaa valtuuston puheenjohtajan paikka sille tasolle, jolle se edes hiukan kuuluu. En tiedä onnistuinko siinä, enkä halua sitä edes arvioida. Selän takana aina on arvostelua. Mutta yksi asia hymyilyttää; toiset pitävät kunnanvaltuuston puheenjohtajaa jotenkin merkittävänä henkilönä. Minä itse en siihen korokkeelle istu. Haluan olla tavallinen höpönassu, joka saa vitsailla ja olla ihan tavallinen kuntalainen. Kohti uusia tuulia.
|
Hyvää Uutta Vuotta 2013Maanantai 31.12.2012 klo 17.57 |
Hyvää Joulua!Sunnuntai 23.12.2012 klo 16.30 - Helena Tuuri-Tammela |
Valtuustokauden päätöskokous 13.12.2012Perjantai 14.12.2012 klo 1.17 - Helena Tuuri-Tammela Torstaina 13.12. kokoontui Isonkyrön kunnanvaltuusto 2009-2012 viimeiseen kokoukseensa. Käsittelyssä olivat talousarvio vuodelle 2013 ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2015, johtosääntöuudistus sekä mm vesi- ja viemäritaksat sekä Kylkkälän koulun ja Pikkutervakon loppuselvitys. Kokous oli isokyröläisellä mittapuulla mitattuna pitkä; kaksi tuntia päätösasioita sekä puoli tuntia jouluntervehdyksiä ja kiitospuheet päättyneestä vuodesta sekä valtuustokaudesta. Syötiin myös jouluateria ja otettiin valokuvat historiankirjoihin. Kävin omassa puheenvuorossani läpi joitakin päätöksiä, joita nyt työnsä lopettaneet kunnanvaltuutetut olivat päättäneet neljän vuoden aikana. Yhteensä olen nuijinut pöytään lähes 150 päätöstä, joista osa siis ovat sisällöltään merkittäviä ja laajoja eli talousarviot. Jokaisen päätöksen takana on paljon selvitettävää ja mietittävää, joten pelkkänä määrällisenä tai taloudellisena numerona asioita ei voi ajatella. Nelivuotiskausi on siis ollut erittäin merkittävä. On tehty isoja päätöksiä. Hyvässä yhteishengessä. Muutama esimerkki: investoinnit viemäristöön sekä toiminta-alueiden laajennukset. Kunnan johtoryhmän jäseniä on valittu kolme eli perusturvajohtaja, hallintojohtaja sekä tekninen johtaja. Kyrönmaan kansanterveystyön kuntayhtymä purettiin ja perusterveydenhuolto siirtyi yhteistoiminta-alueelle. Myös maataloushallinto uudistettiin yhteistoiminnaksi. Kunnan tukipalvelut organisoitiin omaksi kokonaisuudekseen ja johtosäännöt sekä hallintosääntö uudistettiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on vaatinut lausuntoja, sekä paljon perehtymistä. Tässä siis vain muutamia esimerkkejä. Olen ollut neljä valtuustokautta kunnanvaltuutettuna. Olen istunut myös koko valtuustourani ajan eli 16 vuotta kunnanhallituksen kokouksissa; ensin "rivijäsenenä" neljä vuotta ja sitten puhe- ja läsnäolo-oikeutettuna kunnanvaltuuston puheenjohtajana 12 vuotta. Mennyt nelivuotiskausi on ollut jollakin tapaa todella raskas. Päätökset ovat olleet aiempaa laajakantoisempia ja muutoksia sisällään pitäneitä. Kuntakentässä muutoksen tuulet puhaltavat voimakkaasti ja ajoittain myrskytuulen lailla repien. Lisäksi kahden viimeisen vuoden aikana olemme saattaneet haudan lepoon kaksi kunnanvaltuuston puheenjohtajistossa toiminutta vaikuttajaa ja ystävää. Nämä menetykset ovat vaikuttaneet voimakkaasti.
Kuitenkin elämä jatkuu ja niin jatkuu Isonkyrön kunnanvaltuustonkin työ. Tammikuussa 17 pv kokoontuu lokakuussa valittu uusi valtuusto. Haluan toivottaa kaikille kunnan luottamushenkilöille ja työntekijöille kiitokseni menneestä nelivuotiskaudesta. Erityisesti kiitokseni valtuuston varapuheenjohtajille, sekä kunnanhallituksen puheenjohtajistolle. Tällä kaudelle yhteistyö on ollut erittäin aktiivista. Olemme yhdessä tuossa kuuden hengen porukassa istuneet todella monet kokoukset. Hieman täytyy tästä asiasta kuitenkin vitsaillakin, - sillä minähän olin tässä puheenjohtajiston konklaavissa ainut nainen. Erään kokouksen alkaessa minä käytin puheenvuoroja aika rivakkaan tahtiin (ellen jopa "räpättänyt" ...). Oli niin mukava todeta näille herrasmiehille, että eikös teillä olekin kotoisa olo, kun saatte kuunnella naispuhujaa =) Kyllä ukoolla on ollut minussa kestämistä ?
Rauhaisaa joulunodotus aikaa!
|
Itsenäisyyspäivän illallaTorstai 6.12.2012 klo 21.12 Vuoden 2012 joulukuun kuudes päivä on Suomen 95. itsenäisyyspäivä.Mietin tänään, että mitkä ovat minun itsenäisyyspäiväperinteet. Sytytin aamulla kaksi kynttilää ja muistelin paappaani kuten niin monena muunakin itsenäisyyspäivänä. Äitini isä on vahvasti mielessäni erityisesti tänään, kuten päivinä, joina sotiemme sankareita kiitetään ja muistetaan. Paapan rinnalla kulki ihana mummani ja hänellekin suon aina lämpimät ajatukset. Hän hoiti kotia ja lapsia puolison ollessa sodassa. Sodan jälkeen syntyi perheen pienimmät ja yhdessä he rakensivat hyvinvointia. Isäni isää en ole koskaan tavannut, kuten en myöskään hänen äitiään. Muistan kuitenkin heitäkin. Paappa kuoli melko pian sodan jälkeen ja oli haavoittunut rintamalla. Pieni poika jäi orvoksi. Uutta itsenäisyspäivän perinteessäni on toivottaa kaikille ystävilleni ja tuttavilleni hyvää itsenäisyyspäivää Facebookin välityksellä. Sen avullaseuraan, mitä tuttavani päivän aikana tekevä, jos sen siellä meille muille kertovat. Tällä hetkellä, kun päivä on rientänyt iltaan, huomaan monen ystäväni kiirehtineen linnanjuhliin ja toisten seuraavan kotikatsomoista. Itsenäisyyspäivän viettooni on kuulunut jo vuosikymmenet osallistuminen kunnan ja seurakunnan itsenäisyyspäivän juhlaan. Tänäänkin olin mukana kuuntelemassa puheita ja musiikkiesityksiä. Minulle vahva perinne on laittaa itsenäisyyspäivänä jouluvalot talon ikkunoihin. Siinä ne saavat valaista loppiaiseen saakka. Piparitaikinakin oli varattuna, mutta se syötiin ilman paistamisesta. Kiitos lapset =) Kiitos sotiemme sankareille -miehille ja naisille- vapaasta maasta! Kiitos hyvinvoinnista!Kiitos siitä, että saan elää Suomessa suomalaisena. Kiitos myös Suomen Leijonan ansiorististä, joka minulle oli myönnetty.
|
Miten paikallinen ääni kuuluviinTiistai 27.11.2012 klo 20.19 - Helena Tuuri-Tammela Eilen seurasin paikalliseen vaikuttamiseen keskittynyttä seminaaria Vaasan yliopistolla. Tilaisuuden päätteeksi oli interaktiivinen paneeli, johon osallistuin. Yleisö sai esittää kysymyksiä ja osallistua pohdintoihin, mutta päävastuussa paneelin teemoittamisesta oli Hannu Katajamäellä, aluetieteen professorilla. Hän on paikallisuuden asiantuntija ja hankkeen ohjausryhmän puheejohtaja. Katajamäki aloittikin "helpolla" kysymyksellä panelisteille: "Mikä on suhteesi demokratiaan?". Vastasin, että suhteeni demokratiaan on terve. Olen ollut ehdokkaana ja luottamushenkilönä jo jokusen kerran, joten ei muutakaan singahtanut mieleeni. Suhteen täytyy olla nöyrä, mutta myös terve. Nöyryyttä tarvitaan aina. Toki nöyryyttä ei voi olla liikaa, joten pitäisikö määritellä, että pitää olla tervettä nöyryyttä. Paikallisuus on tärkeä lähtökohta kuntien palvelutuotannossa ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Miten paikallinen ääni sitten kuuluu kunnan organisaatiossa? Asiakaspalautteella kyselyinä tai yhteyden ottoina päättäjiin tai kunnan viranhaltijoihin, mutta myös kannanottoina, lehitkirjoituksina, aktiivisena toimintana ja passiivisena äänestämättömyytenä -sekä kaikella tavalla oheisen kaltaisen määritelmien välimaastossa. Uskon -ikävä kyllä-, että mitä suuremmiksi hallintoalueet muodostuvat, sitä hiljaisempaa on paikallisen äänen kaikuminen päätöksentekoon. Kun romutetaan nykyiset luottamushenkilöorganisaatito, tilalle pyritään luomaan uutta ja tyhjiötä täyttävää. Keksitäänkö kuitenkin siis pyörää uudelleen, jos kuntaliitosten myötä lakkautetaan toimivat verkostot, ja niitä korvaamaan perustetaan erilaisia aluekomiteoita? Ihan pohtimisen arvoinen asia. Tämäkin! Ei sillä, onhan kansalaisraadit osoittautuneet hyviksi ja keskustelua virittäviksi tapahtumiksi. Hyvä esimerkki tästä on tänä syksynä kokoontunut nuorten raati. Tämänkaltaisia tilaisuuksia pitää olla enemmän. On antoisampaa pohtia akuutteja ja pitkäaikaisiakin pulmia yhdessä, jolloin useamman pään "yhteen lyönti" kantaa hyviä ajatuksia. Olen itse innostunut ajatuksessa jalkautua enemmän, eli erilaiset kyselytunnit ja teemaillat olisi hyvä tapa tavata kuntalaisia aika ajoin. Palautteen vastaanottamista voisi ottaa muuallakin kuin sähköpostissa, puhelimessa ja kauppareissuilla. Monimuotoisuutta enemmän, sillä nykypäivän keinojen rinnalla ei vanhat naamatusten tapaamisen voi olla huono vaihtoehto! Eli ensi vuonna on luvassa taas ihan uudet kujeet =)
|
Valolla väkivaltaa vastustaenMaanantai 26.11.2012 klo 18.42 25.11. on YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Kyseisenä päivänä eri naisjärjestöt yhteistyössä kampanjoivat jakaen kynttilöitä. Niin myös Isossakyrössä viime sunnuntaina. Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma ja ihmisoikeusloukkaus. Väkivalta on este sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiselle. Kuka tahansa nainen voi kokea väkivaltaa riippumatta iästä, uskonnosta, kansallisuudesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Naiset kohtaavat väkivaltaa useimmiten nykyisten ja entisten kumppaneidensa taholta, lähisuhteissa sekä työpaikoilla, mutta myös seksuaalinen väkivalta, prostituutioon pakottaminen ja naiskauppa ovat vakavia ihmisoikeusrikkomuksia. Väkivalta voi olla myös henkistä väkivaltaa, kuten nimittelyä, mitätöintiä, alistamista, uhkailua, muista ihmissuhteista eristämistä ja kontrollointia tai taloudellista väkivaltaa. Tänä vuonna teema oli "Puuttuminen pelastaa ihmishenkiä". Vuonna 2012 Suomessa on ollut useita uutisia perhesurmista. Jjulkisuudessa on käyty keskustelua ilmiöstä ja on haettu etenkin syitä perhesurmille. Elokuussa julkaistiin Sisäministeriön teettämä raportti, ”Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta 2003-2012”. Surmissa on usein taustalla naisiin kohdistuva väkivalta ja aikuiset uhrit ovat pääasiassa naisia ja tekijät miehiä. Vuonna 2011 Suomessa kuoli 21 naista nykyisten tai entisen puolisonsa murhaamana. Se, että vastustetaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, korostaa maailmanlaajuista ongelmaa. Unohtaa ei kuitenkaan voi naisten aiheuttama väkivalta muille; miehille, naisille ja mikä huolestuttavinta lapsiin. Yhteiskunnassamme on ikävä kyllä väkivaltaa. Lyönnit on helppo nähdä, mutta henkistä väkivaltaa on hankalampi mitata. Apua on annettava ennen kuin tilanne on loputon. Nähdessäsi väkiväkivaltaa, puutu tilanteeseen. Auta , hanki apua ja ole läsnä.
|
Aktiivista osallistumistaLauantai 17.11.2012 klo 19.53 - Helena Tuuri-Tammela Nuorten osallistuminen paikallis- ja seututasolla kaipaa kehittämistä. Nuorten kansalaisraati esitti, että kaikissa kunnissa tulisi olla omat nuorisovaltuustot. Toimimista ei kuitenkaan tarvitsisi tehdä liian haastavaa tai suurellista, vaan he haluavat mahdolisuuden vaikuttaa oman kunnan asioihin nuorten näkökulmasta. Nuorten mielestä nuorisovaltuutetuilla tulisi olla mahdollisuus osallistua kuntien päättävien elinten kokouksiin, ja heillä tulisi olla myös enemmän valtaa vaikuttaa niissä. Nuorisovaltuustojen vaikuttamisvaltaa kaivataan enemmän, sillä joissakin kunnissa on nuorisovaltuustojen toiminnasta kokemuksia. Minäkin olen ollut nuori ja arvatkaapas mitä. En oikein koskaan saanut otettua koppia tästä nuorisovaltuustoasiasta. Siinä olisi hyviä puolia, -enemmän hyvin toteutettuna hyviä puolia, kuin huonoja puolia. Mutta jotenkin olen jäänyt siihen luuloon, että yhdelläkään nykyisellä nuorisovaltuustolla ei ole tarpeeksi valtaa eikä määrärahaa todella tehdä jotain. Mutta voisi kyllä olla aiheellinen pohtia Isossakyrössäkin nuorisovaltuuston perustamista. Ainakin ikäryhmä voisi itse ottaa asiaan kantaa, jotta tiedetään löytyisikö tahtoa ja halua. Sitoumustihan se vaatii heiltäkin. Sinänsä esimerkiksi yläkoulun ja lukion oppilaiden edustajan valitseminen koulun johtokuntaan tai sivistyslautaan pitäisi olla vain "järjestely"kysymys asiantuntijajäseneksi. Mutta jos nuorisovaltuusto perustetaan, tulee sillä olla oma osuutensa kunnan budjetista, jota he käsittelevät ja tekevät sillä toimintoja. Todellinen nuorisovaltusto. Nuorten raati otti kantaa myös, että Vaasan seudulla tulee toteuttaa lisää nuorisoraateja esimerkiksi kerran vuodessa, mikäli siihen on tarvetta. LIsäksi seututason vaikuttamiselin, ”nuorten seutuneuvosto”, voisi pohtia seudun yhteisiä asioita. Tätä minä kannatan, kunhan vain se aktiivinen taho aina löytyy, joka tekee järjestelyt mahdolliseksi. Mikään, kun ei tapahdu itsestään. Nuoret kaipaavat poliittisesti vapaita politiikkakouluja. Eli ei vain puolueen omia koulutuksia, jonne kynnys mennä ehkä koetaan kuitenkin liian korkeaksi, vaan poliittisiin puolueihin sitoutumattomien ”poliitikkokoulujen”. Minun mielestäni yksi hyvä vaihtoehto on myös kaikkien puolueiden yhteinen hanke, jos halutaan asiaa eteenpäin. Poliittista osaamista on etenkin niissä. Nuorten mielestä aito vaikuttaminen luo aitoa kiinnostusta. Kannustusta poliittiseen toimintaan voisi heidän mielestään tuoda puolueiden tarjoamat erilaiset jäsenedut. Eikä viiminpänä ole mitenkään vähäisin ajatus siitä, että koulujen oppilaskuntatoimintaan tulee panostaa ja varata resursseja. Tässä asiassa on avainasemassa koulun opettajat. Jonkun teistä aina vuorollaan vain pitää jaksaa olla ohjaava opettaja ja antaa tuki oppilaskunnan ja sen hallituksen toiminnalle. Aktiivinen oppilaskunta näkyy koulun hyvänä henkenä.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: osallisuus, osallistuminen |
Toimiva seutu- ja paikallisliikenneTorstai 8.11.2012 - Helena Tuuri-Tammela Jos nuoret murehtivat, miten liikumme alueellamme, pitäisikö silloin pysähtyä miettimään, mitä liikennepolitiikassa voisi parantaa? Nuorten raati vaati, että paikallis- ja seutuliikennettä tulee kehittää yhteistyössä Vaasan seudun kuntien välillä. He muistuttivat, että hintoja tulee alentaa ja vuoroja lisätä. Erityisesti viikonloppu- ja iltavuoroja sekä seutuvuoroja tarvitaan heidän mielestään enemmän. Lippuhinnoittelukin joutaisi uusiin pohdintoihin. Lipulle tarvittaisii vaihtoehtoja kuten päivälippu. Kun seutu- ja paikallisliikenne toimii hyvin, sen käyttö lisääntyisi ja yksityisautoilua ei tarvittaisi nykyisessä laajuudessa. Tämä olisi ympäristöystävällisempää, -siinä nuoret ovat täysin oikeassa. Eihän liikennettä tarvita paikasta A paikkaan B, jollei kulkuneuvo pysähdy tuolla välillä koskaan. Tai sen käyttöaste on ainakin väheisempi Liian monesti minäkin huomaan laskevani, että ei kannata mennä esimerkiksi junalla, koska pääsen autollani halvemmalla. Kiireisimmät ihmiset eivät näe hyvänä sitä, että kulkuneuvo hidastelee matkantekoaan pysähtymällä. Lippujen hinnat kohdalleen, niin käyttöaste lisääntyy. Emme silti voi koskaan päästä tilanteeseen, jossa ei yksityisautoja tarvita, sillä asumme harvassa, mutta varaa olisi parantaa vuoroja ja laskea hintoja. Otettaisiin askel eteenpäin ja tarjottaisiin kohtuuhintaisia vaihtoehtoja. Ei varmasti kuulosta pahalta?
|
Monipuolinen teollisuus ja elinkeinoelämäSunnuntai 4.11.2012 klo 22.06 Vaasan seudun nuoret ottivat julkilausumassaan kantaa Tällä hetkellä Vaasassa on monipuolista ja hyvää koulutusta. On kuitenkin niin, että monet valmistuvista eivät saa alueelta koulutustaan vastaavaa työtä. Nuoret osuivat kultasuoneen. Monipuolinen teknologiateollisuus mahdollistaisi valmistuvien, alan tulevaisuuden huippuosaajien työllistymisen tälle seudulle. Tarvitaan tekijöitä. Alueen houkutteluvuus laajemminkin elinkeinoelämän toimijoille tukisi hyvää väestökehitystä ja se säteilisi koko maakuntaan. Kaupat ja palvelut menestyvät, kun on asukkaita ja ihmisiä. Työtä ja toimeentuloa. Isot ostoskeskukset eivät ole nuorille helposti saavutettavissa, koska heillä ei ole vielä omia autoja. Kauppoja ja palveluja pitää olla maalla ja taajamien lähettyvillä, mutta myös taajamissa. Tämä onkin hyvä muistaa, sillä kaikki eivät voi autoilla. Eikä julkiset liikennevälineet ole sellainen verkosto, jota voidaaa joka paikassa hyödyntää samalla tavalla. Avain asemassa on kaavoitus, ei vain kuntatasolla vaan myös maakuntatasolla. Tällä hetkellä maakuntakaavoja ohjataan valtakunnan tasolta niin, että kaavoitetaan isoja ostosalueita kaupunkien lähelle. Se autioittaa ja heikentää maaseudun ja haja-asutusalueen palveluja, mutta myös epätasa-arvoistaa ihmisiä. Jokaisella kansalaisella ei ole ajokorttia. Suomalaisuus ei saa alkaa ajoluvasta tai äänioikeudesta. |
Vaasanseudun nuorten tavoitteet alueelleKeskiviikko 31.10.2012 klo 20.55 - Helena Tuuri-Tammela Vaasanseudun nuorten kansalaisraati käsitteli alueen tulevaisuutta kolme päivää (22.–24.10.2012). Teemana oli se, millainen on onnellisten Vaasan seutu. Nuoret tentattasivat myös kahdeksaa asiantuntijaa ja minulla oli ilo olla yksi heistä. Nuoret koostivat keskusteluista pienryhmissä ja ryhmänä yhteisen näkemyksensä ja he laativat esityksiä, joiden huomioiminen alueen kunnissa on tärkeää. Olen lähettänyt julkilausuman Isonkyrön kunnanvaltuutetuille sähköpostitse. Tammikuussa 2013 aloittava valtuusto saa postinsa hiukan myöhemmin. Nuorten mielestä onnellisten Vaasan seutu koostuu alla olevista osatekijöistä. Jokainen osatekijä on nuorten julkilausumassa vielä täsmennetty erikseen laajemmin, mutta poimin heidän julkilausumastaan tähän vain otsikot. Käsittelen eri osatekijöitä erikseen tulevissa blogikirjoituksissa aihe aiheelta. Kohdan 11 täsmennykset ovat heti tässä mukana, sillä yksittäisenä otsikkona asiaa ei voinut esittää. Julkilausuman pääkohtien täsmennykset ovat lisätietoja linkin takana.
1. Monipuolinen teollisuus ja elinkeinoelämä 2. Nuorten aktiivinen osallistuminen 3. Toimiva seutu- ja paikallisliikenne 4. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen 5. Opiskelijoiden lisääminen Vaasan seudulla 6. Nuorten ja maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen 7. Vaasan seudun ainutlaatuinen luonto ja kulttuuri 8. Vaasan seutu kaksikielisenä ja monikulttuurisena seutuna 9. Asuminen 10. Harrastus- ja virkistysmahdollisuudet 11. Vaasan seudulla tapahtuva kuntaliitos voi olla mahdollisuus kunhan: |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaasanseutu, nuorten kansalaisraati |