Share |

Kuntaliitos

Perjantai 26.10.2012 klo 1:00 - Antti Kurvinen, Suomen Keskustanuorten pj

Lähdin 8 vuotta sitten abiturienttina ensimmäistä kertaa kuntavaaleihin ehdolle. Jo 2004 käytiin orastavaa keskustelua siitä, ratkaisisiko mittava kuntaliitosaalto julkisen talouden ongelmia. Perehtyessäni silloin kuntien talouteen muodostin näkemykseni, joka on kestänyt näihin päiviin saakka: kuntaliitos ei pelasta yksittäisen kunnan tai Suomen taloutta.

Vuosien vieriessä ja tilanteiden vaihdellessa olen ollut viemässä läpi oman kotikuntani liitosta. Äänestin asian puolesta valtuustossa ja uskon yhä, että toimin oikein. Neljän kunnan uusi Kauhava perustettiin siksi, että pitkällä tähtäimellä Etelä-Pohjanmaan pohjoisella reuna-alueellakin olisi menestymisen edellytyksiä.

Kuntaliitos voidaan teknisesti tehdä kahdella tavalla. Joko yhdistyvät kunnat lakkautetaan ja perustetaan yksi uusi tai sitten liittyvät kunnat sulautuvat yhteen liittyjäkuntaan. Periaatteessa kysymys on pelkästä juridiikasta, mutta asiassa on myös syvällisempi puoli: kun pieni kunta sulautuu isompaan, on kysymys ”keskuksen” laajenemisesta. Kun luodaan uusi kunta ja ehkäpä etsitään uusi nimikin, on helpompi olla tasapuolinen.

Mihin pohjaan näkemykseniantti_kurvinen_etusivu.jpg,  ettei liitos sinänsä tuo säästöjä? Perussyy on kuntien kulurakenne. Kuntien menoista tutkimuksesta riippuen 2-4 % on hallintoa. 60-70 % on sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Noin 20 % on koulutuksen menoja. Kärjistäen voi sanoa, että kuntien talouden kannalta vain kouluilla, sosiaalitoimistoilla ja terveyskeskuksilla on merkitystä. Toinen merkittävä syy säästöjen katoamiseen on Suomessa kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden suoja-aika. Suoja-aika tarkoittaa sitä, että kuntaliitoksesta seuraavien viiden vuoden aikana työntekijöitä ei saa irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Poikkeuksen muodostaa työntekijä, joka kieltäytyy tarjotuista uusista töistä. Jälleen kärjistäen voi todeta, että vaikka kaikki kunnat liitettäisiin Helsinkiin, ei se vähentäisi yhtään mummoa palvelutalosta Kajaanissa tai hätää kärsivää lasta Turusta.

Kunnan taloudessa todellisia säästöjä tuo palvelurakenteisiin pureutuminen. Täytyy kysyä kolme kysymystä: MISSÄ, KUKA ja KUINKA? Missä palvelut ovat, keskitetäänkö niitä, kierrätetäänkö niitä kylillä esimerkiksi palvelubusseilla? Kuka tekee, kunta kaiken itse vai ulkoistetaanko niitä yritykselle tai järjestölle? Kuinka palvelut tehdään, meneekö lääkärin työaika potilaiden kohtaamiseen vai paperin pyöritykseen? Kuntaliitos on usein Troijan hevonen: sen avulla pystytään salakavalasti vaikuttamaan palvelurakenteeseen. Pienempi joukko päättäjiä pystyy uudistamaan paremmin kuin monen kunnan luottamushenkilöt. Kääntöpuolena on kuntalaisten passivoituminen: arkikokemus kertoo, että uuden isomman kunnan asioihin on pienempi into vaikuttaa ja uusi kunta tuntuu etäiseltä.

Miksi kuntaliitos kannattaa joskus tehdä? Kiistatta liitos lisää elinkeinoelämän kiinnostusta alueeseen ainakin hetkellisesti. Asumisen ja liikenteen järjestely voi varsinkin kasvukeskusten ympärillä parantua. Oleellista on, että liitos tehdään vapaaehtoisesti ja valtio palkitsee sen bonuksella eli liitosavustuksilla. Säästöliitoksia ei kannata tehdä, strategisia kyllä. Yhteisellä luottamuksella tulee hyviä liitoskuntia, mutta pakolla ja ylhäältä sanelemalla vain toraa ja uutta byrokratiaa.

Kaiken kaikkiaan puhe ”vahvoista peruskunnista” on löpönpöpöä. Julkisen talouden kestävyyden kannalta tärkeintä on terveydenhuollon uudistaminen joko maakuntavetoiseksi tai Kelan valtakunnallisesti hoitamaksi. Kuntavaalien lähestyessä on hyvä muistaa, mikä kuitenkin ratkaisee yksittäisen paikkakunnan kohtalon. Kuntapäättäjien tehtävänä on pitää huoli siitä, että oman alueen ihmiset ja yritykset voivat hyvin. Silloin ei tule erikoissairaanhoidon laskupinoja ja verotuloja ropisee kassaan.

Antti Kurvinen
Keskustanuorten puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntaliitos

Sumutus ja uudistus

Torstai 25.10.2012 klo 17:00 - Helena Tuuri-Tammela

Keskiviikkona (24.10.) julkaistiin Iltasanomien www-sivuilla mielenkiintoinen haastattelu. Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen on tunnistanut tutun kuvion vaalikentillä; ”SDP sumuttaa”.

Laaninen on kommentoinut haastattelussa, että edellisten kunnallisvaalien tavoin SDP luo kuntavaalien viime metreillä suuren ideologisen taiston yksityistämismörköä vastaan.  Kyseessä on siis sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen ongelmat.  SDP on nyt ottanut viivytystaktiikakseen yksityistämien suuren vastustamisen; kunnan ei saa tuottaa palveluja ostamalla niitä yrityksiltä. Voi rähmä. Valtio on myynyt jo vaikka mitä yksityisille ja tässä sitä nyt ollaan. Asia on siis ihan uusi ja ihmeellinen. Minua nyt hiukan jo naurattaa. Meneekö tämä teatteri oikeasti kansassa läpi?

Onko ideologia palannut politiikkaan, voisi täällä syvällä maaseudulla kysyä?

SDP:n pyrkii siis olemaan julkisen palvelutuotannon puolustaja. Aivan kuin ainutkaan SDP:läinen ei olisi missään koskaan ja kuinkaan osallistunut ikinä yksityistämiseen tai palvelutuotannon uudelleen organisointiin, never. Mitä pahaa on yritystoiminnassa? Nyt toki veisataan sitä virttä, että yritys aikoo tuottaa tulosta, mutta kunta palvelut halvalla. Tämän väitteen ääreen on hyvä pysähtyä.

Kunnan työntekijöistä enemmistö on naisia, joten kunnanko pitää tuottaa kaikki palvelut vain halvalla eli maksaa palkkaa paljon vähemmän kuin yksityinen sektori? Eihän palvelunhinta yksin palkasta muodostu, vaan suuri osa on toimintatavoista kiinni. Asioita organisoidaan eri tavoilla. Byrokratia maksaa. Yritystoiminta on paikallista eli en toki tarkoita sitä, että olisi hyväksyttävää siirtää ylikansallisille yhtiöille asiat. Ja etenkin kansan terveys tulee olla kansan omissa käsissä.

Esimerkiksi Isossakyrössä piti tukipalveluja uudistaa. Vaihtoehtoja olivat nykymalli, uusi malli tai ostetaan yksityiseltä. Henkilökunta halusi itse uudistaa eli valittiin uusi malli. Se kelpasi päättäjille, ja tehokkuutta tulee vähitellen uudelleen organisoinnilla. Tietyt asiat silti voidaan ostaa yksityiseltä; vaikkapa ruohonleikkuut, siivouksia, viikonloppupäivystyksiä, tavaranjakoa yms, jos ne soveltuvat edullisesti firman reitteihin, ettei tapahdu ns. peräkanaa.fi –menettelyä.

En ole aiemmin ajatellut, että kuntauudistus on keppihevonen yksityistämisessä. SOTE -uudistus ei ainakaan saa olla ylikansallistamista.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on jumissa, -toistaiseksi, mutta ei ikuisesti. Ennen kaikkea on kyse siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta ei saada esitystä aikaan, koska on kunnallisvaalit. Piste.

Hyvä niin, sillä vaalitulos antaa varmasta tuumaamisen aihetta nykyhallitukselle. Keskustan vahva menestyminen maakuntien Suomessa on enemmän kuin tervetullutta. Gallupit antavat ensiviitteitä rymistä!

Sunnuntaina vaaliuurnille, sillä nyt on jokainen ääni tärkeä!

 

* * *

Juttu tarkemmin http://www.iltalehti.fi/kuntavaalit/2012102416245769_kr.shtml

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, Sote

Vaalituloksella on merkitystä

Torstai 25.10.2012 - Helena Tuuri-Tammela

Aluepolitiikka laajasti ymmärrettynä on kunnallisvaaleissa tärkeää, koska koko kuntakenttä on suuressa murroksessa. Alue- ja elinkeinopolitiikalla voidaan parantaa sekä suurten keskusten että maaseutukuntien edellytyksiä huolehtia tehtävistääneli palvelujen järjestämisestä.

Kuntien tilanne on vaihteleva. Kuntien talous on viime vuosina vahvistunut, mutta monet kunnat silti kamppailevat suurissa vaikeuksissa. Tämä olisi otettava huomioon valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa.

Kuntavaalien äänestysaktiivisuus on laskenut. Vielä 1960- ja 70- luvuilla äänestysvilkkaus oli 75-80 prosenttia, tällä vuosituhannella vaaliuurnilla on kuntavaaleissa käynyt enää alle 60 prosenttia äänioikeutetuista.

Äänestysaktiivisuutta voidaan lisätä kampanjoimalla. Kun ehdokkaat toimivat aktiivisesti, ääniä kertyy. Toivottavasti sinäkin olet tutustunut ehdokkaiden ajatuksiin ja jakamaan vaalimateriaaliin sekä poikennut tilaisuuksissa.


Kunnallisvaalien tuloksella on  myös yleispoliittista merkitystä. Kuntien poliittiset voimasuhteet vaikuttavat puolueiden toimintaedellytyksiin koko maassa.

Kukaan ehdokkaista ei ole varma läpimenijä. Henkilö, jonka näet olevan sinun päättäjäsi ansaitsee Sinun äänesi.

Sunnuntaina äänestämään Isonkyrön puolesta! 

Kommentoi kirjoitusta.

Kunnissa päätetään arjen asioista

Keskiviikko 24.10.2012

Tärkeistä  asioista ja päivittäisistä palveluista päätetään kunnissa. Kunta on monella tapaa kodin jatke. Kotipihasta lähtee tie töihin, päiväkotiin tai kouluun, lapset saavat aamupalan kotona ja päiväruuan koulun keittäjältä tai vanhus saa kotiapua kunnalta. Kunta on se lähiyhteisö, joka on läsnä ja apuna ihmisten arjessa.

Kunnilla neljä tärkeää tehtäväroolia, joita ovat peruspalveluiden hoitaminen, alueiden suunnittelu, elinkeinopolitiikan edistäminen ja virkistyspalvelut. Keskustan mielestä ihmisten tarvitsemat jokapäiväiset palvelut tulee olla lähellä. Palvelut on tuotava ihmisten lähelle niin, ettei heidän tarvitse siirtyä palveluiden perässä pitkiä matkoja.

Päiväkodin, koulun, kaupallisten palveluiden ja asuinalueiden sijaintiin ja ympäristöön vaikutetaan kuntien kaavoituspolitiikalla eli alueiden suunnittelulla. Kadut,  infrastruktuuri, vesijohdot ja viemärit ovat osa tätä peruspalvelua, jolla vaikutetaan siihen, millaiseksi yhteisö rakentuu.

Etäisyydet lähipalveluihin ovat pitkiä haja-asutusalueella, kunnan reuna-alueilla. Isossakyrössä lähellä kunnanrajoja esimerkiksi Åbergissä, Leipimaalla, Peräkylässä, Tulisalossa, Yryselässä tai Naarajoella asuvilla kuntalaisilla on aivan erilaiset lähtökohdat saada palveluja kuin ruutukaava-alueen asukkailla. Heille on jo nyt päivittäistä se, että monet lähipalvelut ovat etääntyneet kovin kauas. Kunnassa tähän pystytään vaikuttamaan tuomaan helpotusta kotipalvelulla ja asiointikyydityksillä heille, joilla ei ole mahdollista liikkua omalla autolla. Se ei kuitenkaan yksin riitä.

Kunnanpäättäjien ja viranhaltijoiden rooli on tärkeä myös viemään valtiontiestön ylläpitoon viestejä siitä, miten tärkeää on toimivat ja kantavat tiet. Kelirikkoaikoja, rospuuttoja, on Suomessa nykyään pitkälti.

Myös sähköverkko on oltava toimiva. Pitkät katkokset sähköntoimituksessa tulee välttää. Syvällä maaseudulla tuottaa elintarvikkeita moni navetta, sikala ja kanala. Heidän sähkön- ja vedensaanti tulee turvata ja maitoauton tulee päästä tankille useasti viikossa.

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lapsen silmin

Sunnuntai 21.10.2012 - Helena Tuuri-Tammela

Katso maailmaa eri näkökulmasta. Lapsen näkökulmasta.

Lapsiasianvaltuutettu Maria Kaisa Aula sanoi taannoin, että "älkää vain menkö kunnallisvaaleissa sanomaan, että lapset ovat tulevaisuuden kuntalaisia. Se on kauhein virhe ajatella, että kuntalaisuus alkaa sitten, kun lapset ovat 18-vuotiaita ja pääsevät äänestämään."

Lapset ovat kuntalaisia heti syntyessään. He eivät välttämättä osaa ilmaista itseään yhtä hyvin kuin aikuiset, monesti he tipauttavat nasevalla toteamuksellaan aikuisen maan pinnalle. Lapsilla ei ole vielä kaikkia tietoa asioista, mutta heillä ei ainakaan ole ennakkoluuloja sekä vanhoja kaunoja kertyneenä taakaksi.

Lapsia heidän lapsuuden vuoksi ei voi unohtaa päätöksenteossa. Vai tietääkö kuusikymppinen, millainen on hyvä päiväkodin piha? Tietääkö viisikymppinen, millaista on päiväkodin aamupala?

Tällä hetkellä puhutaan paljon vanhustenpalveluista. Kunnallisen keskustelun voisi tiivistää myös sosiaali- ja terveyspalveluihin.  Nämä asiat ovat tärkeitä, mutta kunnassa tehdään paljon muutakin. Kunnilla on noin 400 erilaista tehtävää, joten ei voi keskittyä pariin kolmeen teemaan. 

Sopiva piristysruiske on puhua vaihteeksi lasten ja nuorten näkökulmasta. Heidän asioistaan. Hehän tulevaisuudessa päättävät, miten monta vaippaa meillä vanhainkodissa on, joten nyt on nykyisten äänestysikäisten vuoro pitää ääntä kasten asioista!

Pidetään mielessä, että koululainen ja päiväkotilapsi on asiantuntija omassa arjessaan.

 

 

 

** * * *

Ensi tiistaina 23.10. olen mukana Nuorisoraadissa panelistina yliopistollaa Vaasassa. Tilaisuuteen osallistuu alueen nuoria.

Nuorisoraadin teemana on "Onnellisten Vaasan seutu: Nuorten näkökulmia seudun kehittämiseen".

Panelisteja on yhteensä kuusi:
Professori Pirkko Vartiainen (Vaasan yliopisto) (sotepalveluiden näkökulma Vaasan seudun tulevaisuuteen)
 

Yliopistonlehtori Tommi Lehtonen (Vaasan yliopisto) (filosofian näkökulma Vaasan seudun tulevaisuuteen)
            

Kaupunginvaltuutettu Joakim Strand (Vaasan kaupunki) (luottamushenkilön näkökulma Vaasan seudun tulevaisuuteen)
            

 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Helena Tuuri-Tammela (Isokyrö) (luottamushenkilön näkökulma Vaasan seudun tulevaisuuteen)
            

Puheenjohtaja Matti Tuomaala (Luonto-Liiton Pohjanmaan piiri) (kestävän kehityksen näkökulma Vaasan seudun tulevaisuuteen)

Opiskelija Davis Guya (Vaasan ammattikorkeakoulu) (maahanmuuttajanäkökulma Vaasan seudun tulevaisuuteen)

 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapset, . nuoret, nuoriso, kunta, oppiminen

Jokainen ihminen on laulun arvoinen

Perjantai 19.10.2012 - Annika Saarikko

Jokainen on laulun arvoinen?  

"Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Jokainen elämä on tärkeä.  " Kaikeksi onneksi enemmistö suomalaisista voi samaistua näihin  Veikko Lavin ikivihreän iskelmän sanoihin.  

Oman ja lähimmäisten elämän kokeminen merkitykselliseksi ja  tärkeäksi on hyvinvoinnin ja onnellisuuden välttämätön lähtökohta.  Kaikkialla ja kaikille tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.  Liian moni suomalainen joutuu kokemaan, ettei hänen elämällään juurikaan ole merkitystä.  

Yksinäisyys, köyhyys ja syrjäytyneisyys kalvavat.  Ulossulkeminen ja yhteisöstä karkottaminen olivat  monen alkuperäiskansan julmimpia rangaistuksia,  jos yksilö ei kyennyt sopeutumaan yhteisöönsä.  Kaupunkien ja isojen taajamien yhdyskunnissa  tällainen poissulkeminen tapahtuu ilman erillistä päätöstä.  

Nyt eläkeikää lähestyvä sukupolvi pysyi yhteiskunnan kelkassa  kohtuullisen ehyenä joukkona aina 1990-luvun lamaan saakka.  Työttömyys, viina, avioero ja kodin pakkohuutokauppa.  Näihin sanoihin tiivistyy monen ihmisen lama-ajan kohtalo.  surullista on, että parhaillaan monien näiden laman raskaasti  koettelemien perheiden ongelmat ovat periytymässä uusille sukupolville.  

Ensi vuonna täysi-ikäisyyden portteja kolkuttelee nuorten ikäluokka,  joka syntyi EU-ajan Suomeen. Heidän joukkueensa ei ole säilynyt yhtenäisenä.  Liian monelta puuttuu monet elämässä selviämisen eväät.  Kaikkien perheistä ei ole ollut ottamaan vastuuta kodille  kuuluvasta kasvatustehtävästä.  Myöskään koulu ei ole saanut näistä nuorista otetta.  

Suomessa on kymmeniä tuhansia nuoria, jotka eivät ole kirjoissa tai kansissa.  He eivät sen kummemmin opiskele kuin tee työtä. Tällaista osattomuuteen  a toimettomuuteen kasvanutta joukkoa Suomessa ei ole aiemmin ollut.  Näillä nuorilla on perustellusti tunne, ettei heitä tarvita mihinkään.  Että heistä ei kukaan välitä. Että he ovat arvottomia.  

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja yhteistyö ovat  aina olleet Keskustan toimintakulttuurin perusajatuksia.  Nyt suomalaisten sukupuussa on tyttärien ja poikien oksalla  liian monta hädissään olevaa. Keskustalaisten on otettava  asiakseen näiden nuorten auttaminen ja tukeminen.  

Vaikka valtakunnanpolitiikassa Keskusta on oppositiossa,  kannamme päävastuuta isossa osassa Suomen kunnista.  Nuoria autetaan parhaiten paikallisesti. Heidän syrjäytymistään  ei voida lopettaa ministeriön mahtikäskyllä tai kieltää lailla.  

Ratkaisun avaimet ovat meidän keskustalaisten kuntapäättäjien käsissä.  Nuoren tulee saada kokea olevansa tärkeä, osallinen.  Nuori tarvitsee koulutusta ja työtä.  a Keskustaa tarvitaan, jotta jokainen voisi kokea olevansa laulun arvoinen.  

Koulutuksesta pudonneiden ja sen myötä syrjäytyneiden nuorten  määrä on hälyttävän suuri. Yksi konkreettinen keino olisi laajentaa  toisen asteen oppisopimuskoulutusta yhä useamman nuoren ulottuville.  

Ihmisenä kasvaminen ei lopu oppilaitoksen oven sulkemiseen ja tutkintotodistukseen,  vaan jatkuu läpi elämän. Kansalais- ja kansanopistot, avoimet yliopistot, sivistysjärjestöt  sekä kirjastot mahdollistavat elinikäisen itsensä kasvattamisen. Näiden voimavarat  on turvattava. Nämä ovat ennalta ehkäisevää toimintaa, jonka puute voi myöhemmin  johtaa vakaviin ja kalliisiin ongelmiin.  

Koulu on kylän henkinen keskus, jonka ympärille monet yhteisön keskeiset  tapahtumat rakentuvat. Suomi on täynnä mielenkiintoisia paikallisia  kulttuuritapahtumia, jotka luovat eloa ja iloa lähiyhteisöönsä. Näihin  rohkaisen meitä jokaista osallistumaan niin kokijan kuin tekijänkin roolissa.  

Henkisen sivistyksen rinnalla ei sovi unohtaa ihmisen fyysistä puolta.  Kuntien tehtävä on luoda puitteet kelvollisille liikuntapalveluille.  Silti vastuu on jokaisella itsellään. Liikkumisen lisäämisestä tulee  tehdä kansallinen hanke. Jokainen meistä voi itse vaikuttaa omaan terveyteensä.  

Terve sielu, terveessä ruumiissa. Tai presidentti Urho Kekkosen sanoin:  "Kaikki syyt, jotka estävät meitä säännöllisesti liikkumasta, ovat tekosyitä."    

 

Annika Saarikko,

Kananedustaja
Suomen Keskustan vpj

Kommentoi kirjoitusta.

Vaaliuurnille mars!

Torstai 18.10.2012 klo 16:57 - Paula Lehtomäki, kansanedustaja

kirjoitus Helena Tuuri-Tammelan nettisivuille 18.10.2012


Vaaliuurnille mars!


Kuntavaalit ovat käynnissä. Nyt on aika ehdokkaiden ja äänestäjien olla liikkeellä. Näissäkin vaaleissa vain annetut äänet lasketaan.

Keskusta käy vaalitaistoa kodin ja paikallisuuden puolesta. Haluamme puolueena astua eturiviin suomalaisten kotien asialle. Haluamme kunnioittaa kotona tehtävää hyvinvointityötä: tukea kotiavun kautta lapsiperheitä arkihässäkässä ja parantaa omaishoidon tukea ikäihmisten kotona asumisen mahdollistamiseksi.

Kuntavaaleissa otetaan kantaa myös paikallisuuteen ja keskittämiseen. Keskusta seisoo kylien ja kotikuntien turvana hallituksen keskittävää ja ylhäältä ohjaavaa suurkuntahanketta vastaan. Me puolustamme lähipalveluita ja kannamme huolta kotiseudun elinvoimaisuuden kehittämisestä.

***

Nostan hattua jokaiselle kuntavaalien ehdokkaalle. On kunnioitettavaa, että oma persoona pannaan peliin suomalaisen demokratian ja päätöksenteon vastuullisuuden eteen. Erityisen hienoa on, että tuhannet naiset ja miehet ympäri Suomen haluavat näissäkin vaaleissa kantaa keskustalaisuuden aatetta ja lippua.

Helenan kaltaiselle kunnallispäättäjälle on varmasti tarvetta. Hänestä voi sanoa, entistä kollegaani mukaillen: "Helena on pohjalainen nainen ja te tiedätte, mitä se tarkoittaa!" Kokenut ja koulutettu kolmen lapsen äiti pystyy päättäjänä katsomaan asioita laajasta näkökulmasta, tulevaisuus aina mielessään.

Nukkumiselle ei ole mitään selityksiä. Vaaliuurnille mars!

Paula Lehtomäki
kansanedustaja (kesk.)
Helsinki




Kommentoi kirjoitusta.

Naiset kunnassa

Torstai 18.10.2012 - Helena Tuuri-Tammela

Naisten näkemyksiä kaivataan kuntapolitiikassa. Naiset pitävät heikompien puolta. He muistuttavat erityisesti siitä, että kunnassa työskenteleviä naisia ei systemaattisesti kuopata alhaisempiin palkkaluokkiin kuin miehiä. Naisia on kunnan työntekijöitä suurin osa. Naiset hoitavat, hoivaavat, opettavat; naiset ovat peruspalvelujen ytimessä.

Naisilla on paljon elämänkokemusta ja osaamista. Heitä on kuitenkin ollut valtuustoissa huomattavasti vähemmän kuin samanikäisiä miehiä. Molempia sukupuolia tarvitaan, joten naisiakin tulee äänestää. Ilman ääniä ei ole naisia kunnan päättäjinä!

Naisehdokkaita on vähemmän kuin miesehdokkaita, se on totta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että naisia ei kunnalliset asiat kiinnosta. Monille kynnys lähteä ehdolle on varmasti ollut suuri ja muut harrastukset vievät aikaa. Toiset nauttivat enemmän s(z)umpaamisesta, mutta ehdolle asettuneet haluavat ottaa kunta-asiat tosissaan. Heillä on halu vaikuttaa.

Vaikuttamisentahto antaa parhaimman pohjan perehtymiselle, asiantuntijuuden syventämiselle ja sanansa kuuluviin saamiselle. Päätöksiä ei tehdä ilman perusteluita, joten tietoa on oltava. Jos tietopohja on hatara, sitä saa joka paikasta lisää. Oleellisten kohtien erottaminen lillukanvarsista on taito.

Politiikassa saa joskus vähän iskuja, isompia ja pienempiä. Niiden jälkeen täytyy vain nousta ylös. Jokainen kokemus vain vahvistaa. Naiset kyllä kestävät. Sitä paitsi; he osaavat, tietävät ja oppivat aivan yhtä hyvin kunnallisiin kiemuroihin kuin miehetkin.

Naisilla on varmasti myös silmää diplomatiaan. Nainen on päättäjänä kova jätkä, kuten kunnanjohtaja EinoToivola kerran totesi lehtihaastattelussa. Hän, jos kuka, on oppinut "akkavaltaan" =)

Nyt äänestämään nainen valtuuston!
Ennakkoäänestys 17.-23.10.
Varsinainen vaalipäivä 28.10.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntalainen vaikuttaa

Keskiviikko 17.10.2012 - Helena Tuuri-Tammela

Kunnallisvaaleilla ja –politiikalla on ratkaiseva merkitys Suomelle, kuntalaisille koko maassa. Nyt valittavat päättäjät ratkaisevat seuraavalla valtuustokaudella isoja asioita. Kävi niin tai näin: kunnissa vaikutetaan paikallisiin ja ihmisille tärkeisiin arjen asioihin, kuten sosiaali- ja terveys-, koulu- ja päiväkotipalveluihin sekä elinkeinopolitiikkaan.

Lisäisin kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon. Mielipiteen esittämisellä pitäisi olla näkyvä vaikutus asioiden valmistelussa. Mielipidettä kuultaisiin paikan päällä menemällä lähelle. Kunnanisisen ja –äitien tulee osallistua aktiivisesti vuoropuheluun kuntalaisten kanssa myös vaalien välillä. Kuntapäättäjien ja kuntalaisten yhteiset keskustelutilaisuuksiin eri puolilla kuntaa voisi tuoda konkreettisesti parannusta.

Väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa haasteita palveluille. On haettava synergiaetuja ja yhteistyötä. Yhdellä sapluunalla -kuntaliitoksiaa ei kuitenkaan pärjätä, vaan tarvitaan ennakkoluulottomuutta esimerkiksi palveluiden järjestämistavoissa. Kuntalaisten mielipidetä on erityisen tärkeä perustavaa laatua olevien peruspalvelujen ratkaisumalleissa. Ääänestäminen on ensimmäinen keino ottaa asiaan kantaa.

Voit tukea äänestämällä.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntalainen vaikuttaa, vaikuttaminen, kuntapolitiikka

Keskusta on sivistysjoukkue

Maanantai 15.10.2012 - Annika Saarikko

 

Sivistys on Keskustalle itseisarvo, luovuttamaton perusoikeus.  Sivistys on paljon enemmän kuin kirjaviisautta. Se on jatkuvaa  kasvamista ja itsensä kehittämistä. Sydämen sivistystä,  joka on henkisen hyvinvoinnin lähde ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan tukipilari.  

Keskustalle on itsestään selvää, että kaikilla suomalaisilla  koko maassa pitää olla tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet.  Koulutukseen pääseminen ei saa olla kiinni varallisuudesta.  Meidän mielestämme koulutusverkostoa ei saa tiivistää ja keskittää tehokkuuden nimissä.  

Kataisen sinipunahallitus ei ole uskaltanut kohdentaa säästöjä,  vaan on siirtänyt päätöksenteon kunnille. Valtionosuuksiin tehdyt  rajut leikkaukset pakottavat kuntapäättäjät kipeisiin ratkaisuihin.  Monen lähikoulun kohtalo on vaakalaudalla, puhumattakaan  homekoulujen välittömistä korjaustarpeista. Hallitus pelaa  vaarallista peliä lasten, nuorten ja koulujen henkilöstön terveydellä.  

Kattava kouluverkosto on kehityksen perusta  

Keskusta vaatii kuntien valtionosuusleikkausten perumista. Puolustamme lähikouluja ja sitä, että jokaisessa maakunnassa  on mahdollisuus opiskella korkeakoulututkintoon saakka.  Tietotekniikka sekä koulujen välinen yhteistyö mahdollistaa  pienempienkin koulujen elinvoimaisuuden. Vain kattava  koulutusverkosto takaa sen, että osaajia saadaan riittävästi kaikille alueille ja aloille.  

Oman paikkakunnan peruskoululla, lukiolla, ammattioppilaitoksella  sekä korkeakoululla on myös valtava symboliarvo. Koulu on henkisen  hyvinvoinnin ja sivistyksen keskus. Koulu merkitsee eteenpäin  menemistä ja edistystä. Koulun ovien sulkeminen tuntuu musertavalta  takaiskulta, joka vie uskoa tulevaisuuteen ja alueen elinvoimaisuuteen.  

Perheillä on päävastuu lastensa kasvatustehtävässä.  Myös varhaiskasvatuksella ja kouluilla on tärkeä rooli ihmisenä kasvamisessa.  Siksi kouluilla on oltava keinot toteuttaa kasvatustehtäväänsä.  esimerkiksi koulurauhan turvaamiseen opettajilla on oltava käytössään riittävät työkalut.  

Mahdollisuus oppia eri tavoin läpi elämän  

Koulujen pitää entistä paremmin ottaa huomioon erilaiset oppijat ja  heidän tarpeensa. Toisille sopii teoriapainotteinen oppiminen.  Toisille taas käsillä tekeminen tarjoaa väylän itsensä kehittämiseen.  

Annika Saarikko
Kansanedustaja
Keskustan varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SIvistys, opetus, kouluverkko

Veroeurot tehokkaasti käyttöön

Sunnuntai 14.10.2012 klo 19:08 - Helena Tuuri-Tammela

Kunnilla on tärkeä rooli elinkeinojen ja työllisyyden edistämisessä. Yksittäiset yritykset ja yrittäjäyhdistykset tekevät omalla sarallaan työtä elinkeinopolitiikan hyväksi. Kokonaisvaltainen elinkeinopolitiikan edistäminen on kuitenkin myös kunnan vastuulla.

Elinkeinopolitiikan välineistöön kuuluvat kaavoitus- ja tonttipolitiikka, kunnan ja työvoimaviranomaisten yhteistyö sekä kuntien lobbaustoiminta yrityksien suuntaan. Työpaikkojen luominen ja uusien yritysten sijoittuminen Isoonkyröön on pitkäjänteistä toimintaa. Tässä työssä korostuu kunnan avainhenkilöiden,  kunnanvaltuuston ja –hallituksen puheenjohtajien sekä kunnanjohtajan rooli.

Ihminen ei elä pelkästään leivästä, joten vapaa-ajan ja virkistyspalveluiden rooli on nykypäivänä kunnille keskeinen vetovoimatekijä. Vapaa-ajan palveluja tuotetaan yhdistyksissä ja ne muodostavat tässä suhteessa merkittävän rakennusaineen yhteisöllisyydelle. Kulttuuritoiminnalla, liikuntapalveluilla ja harrastuspaikoilla luodaan edellytyksiä ihmisten vuorovaikutukselle, jonka kautta sosiaalinen yhteisö muodostuu. Meistä jokainen haluaa kuulua johonkin joukkoon ja tämä mahdollisuus avautuu lähialueen aktiviteeteista; harrastustoiminnasta.

Harrastustoiminnan järjestäminen on monelle myös yritystoimintaa, joten vapaa-aika voi olla myös työtä.

Tulevaisuuden haasteisiin tulee varautua. Työllisyyskehitys on ollut viime vuosina keskimääräisesti ajatellen hyvä. Suuri haaste kuitenkin on, mistä kunnat saavat tarpeeksi työvoimaa palvelutehtäviensä hoitamiseen. Alunperin ennustettu työvoimapula olikin taustalla muutama vuosi sitten käynnistetyssä kunta- ja palvelurakennehankkeessa.

Kunnat joutuvat kilpailemaan osaavasta työvoimasta muiden toimijoiden kanssa, koska työllisten määrä on rajoitettua. Kilpailussa tulee pärjätä ja yksi keino on viihtyisä työyhteisö, jossa maksetaan saman verran palkkaa kuin yksityisellä sektorilla ja työtä arvostetaan.

Osa palveluista voidaan tuottaa pienyrittäjyydellä, mutta ei koskaan kaikkea. Ydintehtävät ja viranomaistehtävät, niitä ei voi ulkoistaa markkinavoimille eikä ylikansallisille yhtiöille. 

Kuntapäättäjät joutuvat siis pohtimaan keinoja palveluiden tehostamiseksi ja hoitamiseksi. Niitä ei voi hallitus päättää Helsingissä. Perusta on yhteistyössä naapurikuntien kanssa ja tiivis yhteistoiminta yksityisen sektorin kanssa. On jatkuvasti mietittävä, miten saadaan työvoimaresurssit ja veroeurot riittämään kasvaviin palvelutarpeisiin.

Veroeurojen tehokas käyttö on kuntaverojen maksajien etu.

Kommentoi kirjoitusta.

Kestävää hyvinvointia

Lauantai 13.10.2012 klo 22:35 - Helena Tuuri-Tammela

Huoltosuhde on mittari, jolla kuvataan työllisten määrän suhdetta niihin, jotka eivät ole työssä (työttömät, opiskelijat, lapset, varusmiehet, eläkeläiset ja kotityötä tekevät). Jos huoltosuhde on heikko, ollaan vaikeuksissa. Huoltosuhde ei kuitenkaan saa olla poliittinen lyömäase, jolla ruoskitaan kuntaliitoksiin. Huoltosuhteen laskentakaava ei muutu rajankäynnilla.

Heikommista on huolehdittava. On hyväksyttävä, että Suomen kunnat ovat erilaisia elinkeino- ja väestörakenteeltaan. Maaseudulla ovat miljonäärit harvassa, mutta enemmän on heitä, jotka nauttivat oikeudesta ikääntyä ja vanheta kotiseudullaan. He eivät ole julkisen talouden kiviriippoja. He ovat Suomen hyvinvoinnin rakentajia. Siksi koko Suomen huoltosuhde on tärkeämpi kuin yksittäisen kunnan huoltosuhde.


Tarkoitushakuisia laskelmia ja kriteereitä suoltava valtakunnanpolitiikka unohtaa monta muutakin totuutta. Ihmisissä ei ole ylijäämää eikä alijäämää. Jokainen on arvonsa ansainnut, katsomatta siihen, minkä kokoisessa kunnassa hän asuu.

Meille isokyröläisille kunnallisvaalit ovat näytön paikka. Vaalituloksella vaikutetaan myös valtakunnan politiikkaan. Nyt äänestetään kuntien itsehallinnon ja lähipalvelujen puolesta sekä oikeudesta asua, elää ja yrittää maaseudulla. Nyt vastustetaan pakkoliitoksia ja palvelujen keskittämistä kaupunkeihin.

Valittava kunnanvaltuusto vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mikä on Isonkyrön tulevaisuus. Valtuuston tulee pystyä pitämään kuntataloutemme tasapainossa, ja silti takaamaan peruspalvelujen ja kunnallistekniikan riittävä taso. Tämä ei ole helppo yhtälö, mutta toteutettavissa, ellei valtio vedä mattoa jalkojen alta. Rahoitusvastuu hyvinvoinnista on yhteinen.

Isonkyrön Keskustan listalla on ehdokkaita enemmän kuin neljä vuotta sitten ja reilusti enemmän kuin yhdelläkään muulla puolueella. Ehdolla on sekä tuoreita tekijöitä että koeteltuja osaajia. Ammatti-, koulutus-, ikä- ja sukupuolijakauma on kattava ja alueellisesti edustava. Tämä varmistaa sen, että Keskustan listalta löydät varmasti Sinulle sopivan ehdokkaan.

Sinun äänestämispäätökselläsi on ratkaiseva merkitys.

Käytä äänioikeuttasi.



Helena Tuuri-Tammela
Isonkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Sisäinen tarkastaja, HTM

"Kunnan tärkein tehtävä on turvata asukkaiden hyvinvointi ja kestävä kehitys alueellaan, joten vaaditaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestäviä päätöksiä."

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointi, huoltosuhde, kunnallisvaalit

Koko Suomen voimavarat käyttöön

Perjantai 12.10.2012 - Riikka Manner, MEP

Koko maan asuttuna pitämiseen tarvitaan erityisesti vahvaa alue- ja maatalouspolitiikkaa. Tämä puolestaan vaatii lujaa asennetta, joka muilta puolueilta kuin Keskustalta puuttuu.

Aluepolitiikka on toimintaa, mutta ennen kaikkea se on ajattelutapa ja pohjimmiltaan Robin Hood -toimintaa: parempiosaiset tulevat vastaan niitä, jotka tarvitsevat yhteistä vetoapua.

Pitkät etäisyydet heikentävät Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien ja niiden yritysten kilpailukykyä. Aluepoliittisten toimien tarve lähtee tästä.
Nämä alueet ovat osaamisessaan rikkaita ja innovatiivisuudessaan maailmanluokan kärkeä. Etäisyyksien kompensoiminen alueiden omilla varoilla olisi kuitenkin kohtuutonta.

Keskusta näkee aluepolitiikan myönteisenä ja kannatettavana. Olisi suoranaista tyhmyyttä jättää näiden alueiden tarjoamat mahdollisuudet koko Suomelle käyttämättä. Siksi muidenkin puolueiden olisi tajuttava, että aluepolitiikka on koko maan etu.

Nykyajan aluepolitiikka tarkoittaa alueen omia vahvuuksia tukevaa toimintaa kunta-, valtakunnan ja EU-tasolla. Tämä näkyy vahvistuvina elinkeinoina, elävänä maaseutuna, virkeinä taajamina ja sykkivinä kaupunkeina.

Se tarkoittaa alueen omaa osaamista tukevien koulutuspaikkojen lisäämistä. Se tarkoittaa sitä, että jokainen suomalainen saa itse päättää, missä asuu. EU-tasolla on kyse myös rahasta. EU:n aluetukien kautta saamme vastinetta unionille maksamistamme jäsenmaksuista.

Ajattelutavan ja rahallisen tuen lisäksi aluepolitiikka on isoja ja pieniä tekoja koko maan elävyyden puolesta. Ja niitä me jokainen voimme tehdä omassa elämässämme.

Yhä useampi suomalainen on innostunut etätyöstä. Se on mitä parhainta aluepolitiikkaa.
Usein kutistamme ajatuksissamme etätyön yksittäisiin päiviin, jotka työntekijä voi tehdä esimerkiksi mökiltä käsin.

Etätyöstä olisi kuitenkin saatavissa nykyistä paljon enemmän irti, jos nähtäisiin, kuinka merkittävän osan vaikkapa asiantuntijatyöstä voi tehdä paikasta riippumatta. Ei ole järkeä sulloa ihmisiä ahtaisiin toimistoihin lukemaan sähköpostejaan ja soittamaan puheluitaan. Palaveritkin hoituvat varsin pienillä teknisillä investoinneilla mistä päin maata tahansa.

Keskusta tukee aluepolitiikan ja työelämän mahdollisuuksien yhdistämistä. Sitä, että suomalaiset voivat työskennellä motivoituneina ja hallita yö- ja muun elämän yhteensovittamista. Ja elää siellä, missä elämä maistuu parhaimmalle. Ja siinä sivussa pitää kukin omalla osuudellaan koko Suomi asuttuna ja elinvoimaisena.

Riikka Manner
Keskustan varapuheenjohtaja
Euroopan parlamentin jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen voimavarat

PIdetään huolta

Keskiviikko 10.10.2012 - Annika Saarikko

Keskustalle kuntavaalit ovat kotivaalit. Kunnat ovat ihmisten kotiseutuja - näissä vaaleissa äänestetään nyt oman lähiympäristön tulevaisuudesta.

Kuntavaalien ehdokasasettelun loppusuoralla tehtyjen kyselyiden perusteella lähes kaksi kolmesta suomalaisesta pitää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä kuntavaalien merkittävimpänä kysymyksenä. Näin kuuluu ollakin, sillä samat palvelut vastaavat noin 2/3 kuntien kokonaismenoista. Kuntakukkaron euroista valtaosa kuluu näiden palveluiden toteuttamiseen: terveyskeskusten ylläpitämiseen, ikäihmisten hoitoon ja sosiaalitoimen asiakkaista huolehtimiseen.

Kuntien tarjoamat palvelut koskettavat vuosittain lähes meitä kaikkia. Ei ole sellaista kotia, jossa ei silloin tällöin tarvittaisi hammaslääkäriä, neuvolantätiä tai lääkäriltä reseptiä syysflunssan lääkekuuriin. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat kunnanvaltuutettujen päätökset tulevat siis erityisen lähelle arkeamme.

Osana kuntien palvelutehtävää Keskusta haluaa näissä vaaleissa ostaa oikeaan arvoonsa kotiin tulevat palvelut. Toimivien kotipalveluiden, lapsiperheiden kunnallisen kotiavun ja hyvän kotisairaanhoidon tulee olla ihmisten välistä toimintaa, jossa muistetaan kuntalaisen olevan ennen kaikkea ihminen, ei pelkästään asiakas. tämä on keskustalaisen arvomaailman lähtökohta.

Palveluita suunnitellessa on myös toimittava niin, että muistetaan palveluita antavien työntekijöidenkin olevan ihmisiä - ei ruoka-, lääke- ja siivousautomaatteja. Tarvitsemme hyvään terveydenhoitoon ja ikäihmisten hoivaan katkeamattomia palveluketjuja, joiden lenkkejä ovat osaavat ammatti-ihmiset yhdessä.

Parhaimmillaan palvelut ovat osa arkea jo aiemmin; suuntauksemme tulee olla kaikessa ennaltaehkäisevässä työssä. Tästä hyvinä esimerkkeinä käyvät niin toimivat ja edulliset liikuntapalvelut, perhetyö kuin ikäihmisten viriketoimintakin.

Keskustalle vaalien tärkeäksi teemaksi nousee myös omaishoito, joka aina unohtuu muilta puolueilta siinä vaiheessa, kun päätöksiä todella pitäisi tehdä. Kannatamme omaishoidontuen siirtämistä Kelan maksettavaksi, jotta kaikki suomalaiset omaishoitajat ja hoidettavat olisivat samanarvoisia. Niin ikään paljon työtä on vielä omaishoitajien vapaapäivämahdollisuuksissa ja kotona tehtävän hoitotyön tukemisessa.

Tehdään näistä vaaleista välittämisen ja yhteisen hyvän vaalit, tehdään yhteisestä kotikunnastamme vieläkin parempi.

Annika Saarikko
Keskustan varapuheenjohtaja
Kansanedustaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lähipalvelut, kotivaalit, kotipalvelut

Keskusta on koko Suomen asialla

Tiistai 9.10.2012 klo 18:47 - Mikko Savola, kansanedustaja


Keskusta ajaa koko Suomen asiaa.
Suomalainen maaseutu on ainutkertaista ja taistelemisen arvoista. Me tahdomme kantaa vastuuta jokaisesta Suomalaisesta joka puolella maata.


Taloustilanne on koko Euroopassa nyt vaikea, niin myös Suomessa. Nyt olisi tärkeää pitää niin yhteiskunnan kuin elinkeinoelämän pyörät pyörimässä. Harkitut, eteenpäin suunnatut uudistukset ovat keino viedä Suomea takaisin kestävän kehityksen tielle. Se vaatii pitämistä kiinni toimeliaisuudesta ja panostuksia infraan.


Alempiasteisen tieverkon kehittäminen vaatii panostuksia valtiolta. Hallituksen leikkaukset yksityistiemäärärahoihin ja kilometrikorvauksiin sekä uusien liikennehankkeiden keskittäminen ruuhka-Suomeen eivät edesauta koko Suomen mahdollisuuksien hyödyntämistä.


Keskusta ei näe kuntarajojen siirtelyä ratkaisuna palvelujen turvaamiselle maaseudulla. Pakolla muodostettujen suurkuntien ongelmaksi muodostuu palvelujen ja investointien keskittyminen alueiden keskuspaikkoihin. Samalla myös yksittäisten kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet heikkenevät.


Isollakyröllä on jatkossakin täyden edellytykset pysyä itsenäisenä kuntana. Se edellyttää tarkkaa taloudenpitoa ja hyvää yhteistyötä peruspalveluiden järjestämiseksi. Keskeisimpänä niistä on terveydenhuolto ja koulutus joiden hyvät palvelut on saatava jatkossakin turvattua. Keskusta onkin tarjonnut vaihtoehdon, missä raskaimmat palvelut, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestettäisiin leveämmillä harteilla maakunnallisesti. Itsenäisille kunnille jäisi vielä lähes 400 tehtävää, kuten päivähoito, peruskoulutus ja tärkeimpänä elinkeinotoimen kehittäminen.


Keskustan tie on edelleen aidosti koko Suomen tie. Meillä on todellinen ja vastuullinen vaihtoehto, joka rakentaa tasa-arvoista mahdollisuutta asua, elää ja yrittää missä päin Suomea haluaa. Nämä vaalit ovat tosiasiallinen kansanäänestys koko Suomen tulevaisuudesta.


Isonkyrön Keskustan listalta löytyy upea ja monipuolinen ehdokasjoukko.

Käytä siis ääntäsi!


Mikko Savola
Kansanedustaja,
Ähtäri

Kommentoi kirjoitusta.

Luonnon voimassa

Sunnuntai 7.10.2012 klo 19:16

Viime viikonloppuna ylitettiin maakunnan joissa tulvakorkeus.
Usea koti oli vaarassa kastua. Palo- ja pelastuslaitos sekä vapaaehtoiset ahertivat.

Tilanne oli todellakin poikkeuksellinen. Nyt ei enää saa sataa yhtään, vaan luonto ei ole käskytettävänämme. Ilmastonmuutosta tämä kaikki on, ja se olisi ihmisten hillittävissä edes hieman.

Isoakyröä halkova Kyrönjoki oli ääriään myöten täynnä eikä veden loppua vielä näy. Orismalanjoen pinta oli myös ennätyksellisen korkealla.

Useampi kävi katsomassa ja jännittämässä, pysyykö Suomen vanhimman kivisillan työmaa kasassa. Ainakin vielä se pysyi. Pahinta eli kaarea ilmassa pitäviä puitteiden pettämistä estettiin ja siitä ei muodostunut patoa.

Tulvavahinkokorvaushakemuksia on tulossa paljon tälle vuodelle. Ne tulee toimittaa kuntiin, josta ne edelleen lähetetään valtionhallintoon käsittelyyn. Harkinnanvaraiset tulvavahinkokorvaukset eivät ikinä kuitenkaan korvaa kaikkea.

Vaikka olo on helpottonut Kyrönmaalaisten kotien puolesta, koska tulva ei täällä verottanut paljoa, voi vain kuvitella Suupohjan alueen asukkaiden tuntoja. Lisäksi yhä on monella puimatonta satoa pelloilla.  Satovahinkokorvauksia ei makseta läheskään kaikesta. Moni menetti tärkeät eurot ja eläinten ruuat syksyn sateissa.

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Vain Keskusta seisoo maatalouden tukena

Sunnuntai 7.10.2012 klo 0:41 - Riikka Manner, MEP

Maatalous on aina ollut puolueiden välinen riidanaihe. Ajat muuttuvat, mutta asetelma ei ole muuttunut mihinkään. Keskusta on ainoana puolueena puolustanut maataloutta elinkeinona, elämäntapana ja kuluttajien oikeutena. Puolustaminen tarkoittaa tekoja. Kauniit sanat eivät riitä.

Maatalouspolitiikka on vahvasti EU-vetoista. Juuri nyt keskeisintä on vaikuttaa vuonna 2014 alkavaan EU:n rahoituskauteen, joka kestää seuraavalle vuosikymmenelle asti. Toivottavasti Suomen hallituksella on vakuusjärjestelysekoilujen jälkeen neuvotteluvoimaa käyttämättä, sillä sitä tarvitaan maataloutemme tulevaisuuden eteen käytävissä neuvotteluissa.

Sisältökysymysten lisäksi pelissä on selkeästi raha. Lähtötilanne ei ole helppo. Komissio esittää maataloudelle laskevaa rahoitustasoa verrattuna kuluvaan kauteen. Suomalainen maatalous on jo pitkään ollut vakavassa kustannuskriisissä. Siksi neuvotteluissa on kyse koko elinkeinon elämästä ja kuolemasta.

Vahvan EU-vetoisuuden ohella Suomen omilla toimilla on suuri merkitys maataloudellemme. Kataisen - Urpilaisen hallituksen ensi vuoden budjettiesitys tarjoaa maataloudelle muita hallinnonaloja selvästi suurempia leikkauksia. Siinä tilanteessa on vaikea perustella muulle EU:lle, että maataloudellamme on erityisiä haasteita, joihin tarvitsisimme yhteistä tukea.

Hallituksen asenteesta kertoo paljon se, että leikkausten roima taso sovittiin helposti, mutta kohdentamisesta ei ole tietoakaan.
Kokoomus, SDP tai mikään muukaan hallituspuolue ei välitä siitä, että heidän toimensa rapauttavat entisestään maatalouden kannattavuutta. Kaupan puolen säännöstelyssä kohtuullisen tuottajahinnan takaamiseksi ei ole päästy alkua pitemmälle.

Hallitus ei myöskään välitä viljelijöiden jaksamisesta, sillä budjettiesitys pitää sisällään lomitusmäärärahojen leikkauksen. Montako loppuun palanutta viljelijää ja heidän perhettään vielä tarvitaan?

Menossa on hallituksen vahvalla myötävaikutuksella pienten suomalaistilojen pudotuspeli. Tässä on turha syyttää EU:ta, sillä siellä haluttaisiin taata myös pienviljelmien kannattavuus.

Politiikassa yksittäisiä tekoja tärkeämpää on toimia pitkäjänteisesti niin, että kansalaisten luottamus säilyy. Maataloudessa tärkeintä olisi saada vahvistettua nuorten viljelijöiden uskoa tulevaisuuteen. Siihen Keskusta on sitoutunut!

Riikka Manner Keskustan varapuheenjohtaja Euroopan parlamentin jäsen

 

Kommentoi kirjoitusta.

Miksi on niin vaikeaa ?

Torstai 4.10.2012 klo 20:45 - Helena Tuuri-Tammela

Olin tänään elämäni (kesk.) ensimmäisen kerran
Vasemmistoliiton järjestämässä tilaisuudessa.
Kutsusta ja omasta aktiivisuudestani johtuen.

Tilaisuudessa alusti aluepolitiikan professori Hannu Katajamäki
Vaasan yliopistosta. Kyllä kannatti mennä kuulemaan.

Hannu analysoi puheenvuorossaan niitä asioita, joiden vuoksi
kuntauudistus on Suomessa niin vaikeaa. Hän puhui aluepolitiikan tutkijana. Tutkimushan perustuu tietoon ja tulkintaan.
Se ei ole politiikkaa.

Kirjoitin ylös päällimmäiset avainsanat:

* Pienet yhtenäiskuntien perinteet
Kuntien syntyhistoria peilautuu vielä nykypäivään.
Meillä on vahva identiteetti kotikuntaan ja se on myös tunneperäinen.
Huoli on kuitenkin todellista tunnetta siitä, että palvelut heikkenevät.

* Ajan henkenä on yritysmäinen yhteiskuntapolitiikka.
Yritysten johtamisopit kuitenkin eivät kunnolla sovellu kuntiin
eikä optimaalista kuntakokoa ole tutkimuksella löydetty.

* Huoltosuhteen huononeminen. Miten yhtälö voidaan ratkaista?Erimielisyydet tekevät asiasta erityisen vaikean.
Asiat sektorisoituvat. Kokonaisuus on kateissa.

* Vahvan peruskunnan kriteeristö ei huomioi maantieteellisesti
erilaisia kuntia. Asukasluku 20 000 on mekaaninen.
Suurin osa ihmisistä ei voi kriteereitä hyväksyä.

* Paikallisuus -sanaa tulkitaan eri tavoilla.
* Vaikuttaminen -sanaa tulkitaan eri tavoilla.
Näkökulmat ovat erilaisia.

* Asiaa viedään vaihtoehdottomasti eteenpäin,
vaikka vaihtoehtoja on.

* Valtion ja kunnan roolit ja työnjako ovat epäselvät.

* On osaamattomuutta näin suuren prosessin läpi viemisessä.
Esimerkiksi kuntakierrokset eivät olleet keskustelua.
4 minuutin puheenvuoro per kunta.

* Valtapoliittiinen asetelma.

* Kököt kielikuvat.
"Vahvat hartiat, kun iso mies ja heikko ruipelo pikku kunta?
Avioliitto kahden kunnan välillä. Toinen pelaa liigassa ja toinen divisioonassa. Veturi vetää perässään."

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, Katajamäki

Biotalous tuo työtä ja hyvinvointia

Tiistai 2.10.2012 klo 18:00 - Juha Sipilä, Suomen Keskustan puheenjohtaja

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän kirjoitus biotaloudesta julkaistiin blogissa 2.10.

Teksti on siirretty tämän www-sivuston
Asiantuntija-artikkelit -otsikon alle 14.10.2012.

Voit tutustua siihen kokonaisuudessaan siellä.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Biotalous, työ, hyvinvointi

Luottamusta ja rohkeutta

Maanantai 1.10.2012 klo 19:50 - Helena Tuuri-Tammela

Luottamusta ja rohkeutta

Oikeutetusti meiltä päättäjiltä kysellään,  miksi juuri sinä olet ehdolla Isonkyrön kunnanvaltuustoon.
Täytyy tunnustaa tässä julkisesti, olen sitä minä itsekin miettinyt.
Olisi helppoa ollut jäädä sivuun ja antaa tilaa nuoremmille,
mutta enhän minä itsekään vielä ole vanha.
Virtaakin vielä löytyi.
Ja ennenkaikkea; edessä on niin haastavat kuntapolitiikan ajat
etten todellakaan olisi malttanut katsoa sivusta,
miten päättäjiä pyritään viemään valtakunnansoittajan pillin mukaan.

Ei pakkoliitoksille ja EI palvelujen keskittämiselle, huusi sieluni
ja allekirjoitin ehdokaskaavakkeen kyseenalaistamatta sitä,
ettenkö halua olla mukana.

Kyllä kuntapolitiikassa on aina ollut vaikeita aikoja.
Syksyisin on aina tehty sitä vielä vaikeanpaa budjettia.

Nyt ei todellakaan tarvitse kovin suuria ennustajan lahjoja
todetakseen,  ettei helpolla päästä tulevaisuudessakaan. 
Päättäjiltä tullaan vaatimaan sekä luottamusta että rohkeutta.

Luottamusta tarvitaan kuntalaisilta.
Ilman ääniä ei voi toimia valtuutettuna.
Lisäksi valtuutetun tulee myös luottaa kuntalaispalautteeseen
ja valmistelevien viranhaltijoiden työhön. 
Asioita saa ja jopa pitää kyseenalaistaa, muttei katteettomasti.
Oma vaihtoehto tai hyvä kysymys on usein paikallaan
ja vie kehitystä eteenpäin.

Tarvitaan myös rohkeutta.
Rohkeutta tehdä päätöksiä kipeistäkin asioista,
jotka voivat nyt olla vaikeita.
Niillä saatetaan turvata tulevaisuuden tekeminen.
Ei ole mahdollista saattaa kunnan taloutta kuralle.

Veroja ei voi nostaa joka vuosi, vaan on kyettävä saamaan pelimerkit
riittämään muilla keinoilla.


Helpolla pääsee, jos ei mitään tee,
mutta ajopuuna kelluvan kunnan tila johtaa vain huonoon lopputulokseen. 
Koska olemme samassa veneessä, on soudettava eteenpäin!

 

httlogo1.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »