Miten paikallinen ääni kuuluviin

Tiistai 27.11.2012 klo 20.19 - Helena Tuuri-Tammela

Eilen seurasin paikalliseen vaikuttamiseen keskittynyttä seminaaria Vaasan yliopistolla. Tilaisuuden päätteeksi oli interaktiivinen paneeli, johon osallistuin. Yleisö sai esittää kysymyksiä ja osallistua pohdintoihin, mutta päävastuussa paneelin teemoittamisesta oli Hannu Katajamäellä, aluetieteen professorilla. Hän on paikallisuuden asiantuntija ja hankkeen ohjausryhmän puheejohtaja.

Katajamäki aloittikin "helpolla" kysymyksellä panelisteille: "Mikä on suhteesi demokratiaan?".

Vastasin, että suhteeni demokratiaan on terve. Olen ollut ehdokkaana ja luottamushenkilönä jo jokusen kerran, joten ei muutakaan singahtanut mieleeni. Suhteen täytyy olla nöyrä, mutta myös terve. Nöyryyttä tarvitaan aina. Toki nöyryyttä ei voi olla liikaa, joten pitäisikö määritellä, että pitää olla tervettä nöyryyttä.

Paikallisuus on tärkeä lähtökohta kuntien palvelutuotannossa ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä.

Miten paikallinen ääni sitten kuuluu kunnan organisaatiossa? Asiakaspalautteella kyselyinä tai yhteyden ottoina päättäjiin tai kunnan viranhaltijoihin, mutta myös kannanottoina, lehitkirjoituksina, aktiivisena toimintana ja passiivisena äänestämättömyytenä -sekä kaikella tavalla oheisen kaltaisen määritelmien välimaastossa.

Uskon -ikävä kyllä-, että mitä suuremmiksi hallintoalueet muodostuvat, sitä hiljaisempaa on paikallisen äänen kaikuminen päätöksentekoon. Kun romutetaan nykyiset luottamushenkilöorganisaatito, tilalle pyritään luomaan uutta ja tyhjiötä täyttävää. Keksitäänkö kuitenkin siis pyörää uudelleen, jos kuntaliitosten myötä lakkautetaan toimivat verkostot, ja niitä korvaamaan perustetaan erilaisia aluekomiteoita? Ihan pohtimisen arvoinen asia. Tämäkin!

Ei sillä, onhan kansalaisraadit osoittautuneet hyviksi ja keskustelua virittäviksi tapahtumiksi. Hyvä esimerkki tästä on tänä syksynä kokoontunut nuorten raati. Tämänkaltaisia tilaisuuksia pitää olla enemmän. On antoisampaa pohtia akuutteja ja pitkäaikaisiakin pulmia yhdessä, jolloin useamman pään "yhteen lyönti" kantaa hyviä ajatuksia.

Olen itse innostunut ajatuksessa jalkautua enemmän, eli erilaiset kyselytunnit ja teemaillat olisi hyvä tapa tavata kuntalaisia aika ajoin. Palautteen vastaanottamista voisi ottaa muuallakin kuin sähköpostissa, puhelimessa ja kauppareissuilla. Monimuotoisuutta enemmän, sillä nykypäivän keinojen rinnalla ei vanhat naamatusten tapaamisen voi olla huono vaihtoehto! Eli ensi vuonna on luvassa taas ihan uudet kujeet =)

Valolla väkivaltaa vastustaen

Maanantai 26.11.2012 klo 18.42

25.11. on YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä.

Kyseisenä päivänä eri naisjärjestöt yhteistyössä kampanjoivat jakaen kynttilöitä. Niin myös Isossakyrössä viime sunnuntaina.

Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma ja ihmisoikeusloukkaus. Väkivalta on este sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiselle. Kuka tahansa nainen voi kokea väkivaltaa riippumatta iästä, uskonnosta, kansallisuudesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Naiset kohtaavat väkivaltaa useimmiten nykyisten ja entisten kumppaneidensa taholta, lähisuhteissa sekä työpaikoilla, mutta myös seksuaalinen väkivalta, prostituutioon pakottaminen ja naiskauppa ovat vakavia ihmisoikeusrikkomuksia.

Väkivalta voi olla myös henkistä väkivaltaa, kuten nimittelyä, mitätöintiä, alistamista, uhkailua, muista ihmissuhteista eristämistä ja kontrollointia tai taloudellista väkivaltaa. 

Tänä vuonna teema oli "Puuttuminen pelastaa ihmishenkiä".

Vuonna 2012 Suomessa on ollut useita uutisia perhesurmista.  Jjulkisuudessa on käyty keskustelua ilmiöstä ja on haettu etenkin syitä perhesurmille. Elokuussa julkaistiin Sisäministeriön teettämä raportti, ”Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta 2003-2012”. Surmissa on usein taustalla naisiin kohdistuva väkivalta ja aikuiset uhrit ovat pääasiassa naisia ja tekijät miehiä. Vuonna 2011 Suomessa kuoli 21 naista nykyisten tai entisen puolisonsa murhaamana.

Se, että vastustetaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, korostaa maailmanlaajuista ongelmaa. Unohtaa ei kuitenkaan voi naisten aiheuttama väkivalta muille; miehille, naisille ja mikä huolestuttavinta lapsiin.

Yhteiskunnassamme on ikävä kyllä väkivaltaa. Lyönnit on helppo nähdä, mutta henkistä väkivaltaa on hankalampi mitata.

Apua on annettava ennen kuin tilanne on loputon. Nähdessäsi väkiväkivaltaa, puutu tilanteeseen. Auta , hanki apua ja ole läsnä. 

Aktiivista osallistumista

Lauantai 17.11.2012 klo 19.53 - Helena Tuuri-Tammela

Nuorten osallistuminen paikallis- ja seututasolla kaipaa kehittämistä. Nuorten kansalaisraati esitti, että kaikissa kunnissa tulisi olla omat nuorisovaltuustot. Toimimista ei kuitenkaan tarvitsisi tehdä liian haastavaa tai suurellista, vaan he haluavat mahdolisuuden vaikuttaa oman kunnan asioihin nuorten näkökulmasta.

Nuorten mielestä nuorisovaltuutetuilla tulisi olla mahdollisuus osallistua kuntien päättävien elinten kokouksiin, ja heillä tulisi olla myös enemmän valtaa vaikuttaa niissä. Nuorisovaltuustojen vaikuttamisvaltaa kaivataan enemmän, sillä joissakin kunnissa on nuorisovaltuustojen toiminnasta kokemuksia.

Minäkin olen ollut nuori ja arvatkaapas mitä. En oikein koskaan saanut otettua koppia tästä nuorisovaltuustoasiasta. Siinä olisi hyviä puolia, -enemmän hyvin toteutettuna hyviä puolia, kuin huonoja puolia. Mutta jotenkin olen jäänyt siihen luuloon, että yhdelläkään nykyisellä nuorisovaltuustolla ei ole tarpeeksi valtaa eikä määrärahaa todella tehdä jotain. Mutta voisi kyllä olla aiheellinen pohtia Isossakyrössäkin nuorisovaltuuston perustamista. Ainakin ikäryhmä voisi itse ottaa asiaan kantaa, jotta tiedetään löytyisikö tahtoa ja halua. Sitoumustihan se vaatii heiltäkin. Sinänsä esimerkiksi yläkoulun ja lukion oppilaiden edustajan valitseminen koulun johtokuntaan tai sivistyslautaan pitäisi olla vain "järjestely"kysymys asiantuntijajäseneksi. Mutta jos nuorisovaltuusto perustetaan, tulee sillä olla oma osuutensa kunnan budjetista, jota he käsittelevät ja tekevät sillä toimintoja. Todellinen nuorisovaltusto.

Nuorten raati otti kantaa myös, että Vaasan seudulla tulee toteuttaa lisää nuorisoraateja esimerkiksi kerran vuodessa,  mikäli siihen on tarvetta.  LIsäksi seututason vaikuttamiselin, ”nuorten seutuneuvosto”, voisi pohtia seudun yhteisiä asioita. Tätä minä kannatan, kunhan vain se aktiivinen taho aina löytyy, joka tekee järjestelyt mahdolliseksi. Mikään, kun ei tapahdu itsestään.

Nuoret kaipaavat poliittisesti vapaita politiikkakouluja. Eli ei vain puolueen omia koulutuksia, jonne kynnys mennä ehkä koetaan kuitenkin liian korkeaksi, vaan poliittisiin puolueihin sitoutumattomien ”poliitikkokoulujen”. Minun mielestäni yksi hyvä vaihtoehto on myös kaikkien puolueiden yhteinen hanke, jos halutaan asiaa eteenpäin. Poliittista osaamista on etenkin niissä.

Nuorten mielestä aito vaikuttaminen luo aitoa kiinnostusta. Kannustusta poliittiseen toimintaan voisi heidän mielestään tuoda puolueiden tarjoamat erilaiset jäsenedut. 

Eikä viiminpänä ole mitenkään vähäisin ajatus siitä, että koulujen oppilaskuntatoimintaan tulee panostaa ja varata resursseja. Tässä asiassa on avainasemassa koulun opettajat. Jonkun teistä aina vuorollaan vain pitää jaksaa olla ohjaava opettaja ja antaa tuki oppilaskunnan ja sen hallituksen toiminnalle. Aktiivinen oppilaskunta näkyy koulun hyvänä henkenä.

Toimiva seutu- ja paikallisliikenne

Torstai 8.11.2012 - Helena Tuuri-Tammela

Jos nuoret murehtivat, miten liikumme alueellamme, pitäisikö silloin pysähtyä miettimään, mitä liikennepolitiikassa voisi parantaa?

Nuorten raati vaati, että paikallis- ja seutuliikennettä tulee kehittää yhteistyössä Vaasan seudun kuntien välillä. He muistuttivat, että hintoja tulee alentaa ja vuoroja lisätä. Erityisesti viikonloppu- ja iltavuoroja sekä seutuvuoroja tarvitaan heidän mielestään enemmän. Lippuhinnoittelukin joutaisi uusiin pohdintoihin. Lipulle tarvittaisii vaihtoehtoja kuten päivälippu. Kun seutu- ja paikallisliikenne toimii hyvin, sen käyttö lisääntyisi ja yksityisautoilua ei tarvittaisi nykyisessä laajuudessa. Tämä olisi ympäristöystävällisempää, -siinä nuoret ovat täysin oikeassa.

Eihän liikennettä tarvita paikasta A paikkaan B, jollei kulkuneuvo pysähdy tuolla välillä koskaan. Tai sen käyttöaste on ainakin väheisempi Liian monesti minäkin huomaan laskevani, että ei kannata mennä esimerkiksi junalla, koska pääsen autollani halvemmalla. Kiireisimmät ihmiset eivät näe hyvänä sitä, että kulkuneuvo hidastelee matkantekoaan pysähtymällä. 

Lippujen hinnat kohdalleen, niin käyttöaste lisääntyy. Emme silti voi koskaan päästä tilanteeseen, jossa ei yksityisautoja tarvita, sillä asumme harvassa, mutta varaa olisi parantaa vuoroja ja laskea hintoja. Otettaisiin askel eteenpäin ja tarjottaisiin kohtuuhintaisia vaihtoehtoja. Ei varmasti kuulosta pahalta?

Monipuolinen teollisuus ja elinkeinoelämä

Sunnuntai 4.11.2012 klo 22.06

Vaasan seudun nuoret ottivat julkilausumassaan kantaa
monipuolisen teollisuuden ja elinkeinoelämän puolesta, jotta Vaasan seudulle tulisi uusia teknologia-aloja. Heidän mielestään tämä koskee erityisesti tulevaisuuden aloja kuten nanoteknologiaa, jotta kyetään luomaan työpaikkoja Vaasan seudulle.

Tällä hetkellä Vaasassa on monipuolista ja hyvää koulutusta. On kuitenkin niin, että monet valmistuvista eivät saa alueelta koulutustaan vastaavaa työtä. Nuoret osuivat kultasuoneen. Monipuolinen teknologiateollisuus mahdollistaisi valmistuvien, alan tulevaisuuden huippuosaajien työllistymisen tälle seudulle. Tarvitaan tekijöitä.

Alueen houkutteluvuus laajemminkin elinkeinoelämän toimijoille tukisi hyvää väestökehitystä ja se säteilisi koko maakuntaan. Kaupat ja palvelut menestyvät, kun on asukkaita ja ihmisiä. Työtä ja toimeentuloa.

Isot ostoskeskukset eivät ole nuorille helposti saavutettavissa, koska heillä ei ole vielä omia autoja. Kauppoja ja palveluja pitää olla maalla ja taajamien lähettyvillä, mutta myös taajamissa. Tämä onkin hyvä muistaa, sillä kaikki eivät voi autoilla. Eikä julkiset liikennevälineet ole sellainen verkosto, jota voidaaa joka paikassa hyödyntää samalla tavalla.

Avain asemassa on kaavoitus, ei vain kuntatasolla vaan myös maakuntatasolla. Tällä hetkellä maakuntakaavoja ohjataan valtakunnan tasolta niin, että kaavoitetaan isoja ostosalueita kaupunkien lähelle. Se autioittaa ja heikentää maaseudun ja haja-asutusalueen palveluja, mutta myös epätasa-arvoistaa ihmisiä.  Jokaisella kansalaisella ei ole ajokorttia.

Suomalaisuus ei saa alkaa ajoluvasta tai äänioikeudesta.