Share |

Aktiivista osallistumista

Lauantai 17.11.2012 klo 19.53 - Helena Tuuri-Tammela

Nuorten osallistuminen paikallis- ja seututasolla kaipaa kehittämistä. Nuorten kansalaisraati esitti, että kaikissa kunnissa tulisi olla omat nuorisovaltuustot. Toimimista ei kuitenkaan tarvitsisi tehdä liian haastavaa tai suurellista, vaan he haluavat mahdolisuuden vaikuttaa oman kunnan asioihin nuorten näkökulmasta.

Nuorten mielestä nuorisovaltuutetuilla tulisi olla mahdollisuus osallistua kuntien päättävien elinten kokouksiin, ja heillä tulisi olla myös enemmän valtaa vaikuttaa niissä. Nuorisovaltuustojen vaikuttamisvaltaa kaivataan enemmän, sillä joissakin kunnissa on nuorisovaltuustojen toiminnasta kokemuksia.

Minäkin olen ollut nuori ja arvatkaapas mitä. En oikein koskaan saanut otettua koppia tästä nuorisovaltuustoasiasta. Siinä olisi hyviä puolia, -enemmän hyvin toteutettuna hyviä puolia, kuin huonoja puolia. Mutta jotenkin olen jäänyt siihen luuloon, että yhdelläkään nykyisellä nuorisovaltuustolla ei ole tarpeeksi valtaa eikä määrärahaa todella tehdä jotain. Mutta voisi kyllä olla aiheellinen pohtia Isossakyrössäkin nuorisovaltuuston perustamista. Ainakin ikäryhmä voisi itse ottaa asiaan kantaa, jotta tiedetään löytyisikö tahtoa ja halua. Sitoumustihan se vaatii heiltäkin. Sinänsä esimerkiksi yläkoulun ja lukion oppilaiden edustajan valitseminen koulun johtokuntaan tai sivistyslautaan pitäisi olla vain "järjestely"kysymys asiantuntijajäseneksi. Mutta jos nuorisovaltuusto perustetaan, tulee sillä olla oma osuutensa kunnan budjetista, jota he käsittelevät ja tekevät sillä toimintoja. Todellinen nuorisovaltusto.

Nuorten raati otti kantaa myös, että Vaasan seudulla tulee toteuttaa lisää nuorisoraateja esimerkiksi kerran vuodessa,  mikäli siihen on tarvetta.  LIsäksi seututason vaikuttamiselin, ”nuorten seutuneuvosto”, voisi pohtia seudun yhteisiä asioita. Tätä minä kannatan, kunhan vain se aktiivinen taho aina löytyy, joka tekee järjestelyt mahdolliseksi. Mikään, kun ei tapahdu itsestään.

Nuoret kaipaavat poliittisesti vapaita politiikkakouluja. Eli ei vain puolueen omia koulutuksia, jonne kynnys mennä ehkä koetaan kuitenkin liian korkeaksi, vaan poliittisiin puolueihin sitoutumattomien ”poliitikkokoulujen”. Minun mielestäni yksi hyvä vaihtoehto on myös kaikkien puolueiden yhteinen hanke, jos halutaan asiaa eteenpäin. Poliittista osaamista on etenkin niissä.

Nuorten mielestä aito vaikuttaminen luo aitoa kiinnostusta. Kannustusta poliittiseen toimintaan voisi heidän mielestään tuoda puolueiden tarjoamat erilaiset jäsenedut. 

Eikä viiminpänä ole mitenkään vähäisin ajatus siitä, että koulujen oppilaskuntatoimintaan tulee panostaa ja varata resursseja. Tässä asiassa on avainasemassa koulun opettajat. Jonkun teistä aina vuorollaan vain pitää jaksaa olla ohjaava opettaja ja antaa tuki oppilaskunnan ja sen hallituksen toiminnalle. Aktiivinen oppilaskunta näkyy koulun hyvänä henkenä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: osallisuus, osallistuminen