Share |

10/20/70

Torstai 7.2.2019 klo 12.49

Olen istunut elämäni aikana koulunpenkillä ja erilaisissa koulutuksissa keskimääräistä enemmän tai tavanomaista vähemmän. Paljon kuitenkin. Viime vuonna syvensin tietojani riskienhallinnan ja turvallisuuden maailmasta. Varmasti kuluvana vuonnakin keksin jotain kouluttautumista itselleni. 

Kaivaessani vanhoja tekstejäni,bongasin jälleen numerosarjan 10/20/70.

10 % osaamisesta saadaan koulutuksella tai koulutuksissa.

20 % osaamisestamme opitaan muilta ja yhdessä tekemällä.

70 % opitaan työssä itse oivaltamalla.

Koulutuspäivästä siis valtaosa onkin turhaa? Oppiiko enemmän töissä? Jos kouluttamalla oppisi 100 %, olisi koulutus erittäin naseva ja aivot mitä ihanteellisin paikka, jonne tarttuu kaikki kuultu, nähty ja ymmärretty kuin purkka etutukkaan. Silloin ei työelämässä ja sen kuuluisan kantapään kautta oppimista tarvittaisi enää. Ei se kuitenkaan niin mene. Vähintäänkin elämä sekaantuu teoriaan.

Toteamme tämän tästä, että lisäoivallus ja oppi tuli kyseenalaistamisen, logiikan, ongelmien, onnistumisen ja faktojen hallinnan kautta. Tehokkaammin kuin asian teoriassa lukien tai kuullen. Teoria auttaa, sitä pitää olla, mutta sen avulla pitää itse myös oivaltaa.

Miksi on lopuksikin erittäin kehittävä kysymys.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppiminen

Lapsen silmin

Sunnuntai 21.10.2012 - Helena Tuuri-Tammela

Katso maailmaa eri näkökulmasta. Lapsen näkökulmasta.

Lapsiasianvaltuutettu Maria Kaisa Aula sanoi taannoin, että "älkää vain menkö kunnallisvaaleissa sanomaan, että lapset ovat tulevaisuuden kuntalaisia. Se on kauhein virhe ajatella, että kuntalaisuus alkaa sitten, kun lapset ovat 18-vuotiaita ja pääsevät äänestämään."

Lapset ovat kuntalaisia heti syntyessään. He eivät välttämättä osaa ilmaista itseään yhtä hyvin kuin aikuiset, monesti he tipauttavat nasevalla toteamuksellaan aikuisen maan pinnalle. Lapsilla ei ole vielä kaikkia tietoa asioista, mutta heillä ei ainakaan ole ennakkoluuloja sekä vanhoja kaunoja kertyneenä taakaksi.

Lapsia heidän lapsuuden vuoksi ei voi unohtaa päätöksenteossa. Vai tietääkö kuusikymppinen, millainen on hyvä päiväkodin piha? Tietääkö viisikymppinen, millaista on päiväkodin aamupala?

Tällä hetkellä puhutaan paljon vanhustenpalveluista. Kunnallisen keskustelun voisi tiivistää myös sosiaali- ja terveyspalveluihin.  Nämä asiat ovat tärkeitä, mutta kunnassa tehdään paljon muutakin. Kunnilla on noin 400 erilaista tehtävää, joten ei voi keskittyä pariin kolmeen teemaan. 

Sopiva piristysruiske on puhua vaihteeksi lasten ja nuorten näkökulmasta. Heidän asioistaan. Hehän tulevaisuudessa päättävät, miten monta vaippaa meillä vanhainkodissa on, joten nyt on nykyisten äänestysikäisten vuoro pitää ääntä kasten asioista!

Pidetään mielessä, että koululainen ja päiväkotilapsi on asiantuntija omassa arjessaan.

 

 

 

** * * *

Ensi tiistaina 23.10. olen mukana Nuorisoraadissa panelistina yliopistollaa Vaasassa. Tilaisuuteen osallistuu alueen nuoria.

Nuorisoraadin teemana on "Onnellisten Vaasan seutu: Nuorten näkökulmia seudun kehittämiseen".

Panelisteja on yhteensä kuusi:
Professori Pirkko Vartiainen (Vaasan yliopisto) (sotepalveluiden näkökulma Vaasan seudun tulevaisuuteen)
 

Yliopistonlehtori Tommi Lehtonen (Vaasan yliopisto) (filosofian näkökulma Vaasan seudun tulevaisuuteen)
            

Kaupunginvaltuutettu Joakim Strand (Vaasan kaupunki) (luottamushenkilön näkökulma Vaasan seudun tulevaisuuteen)
            

 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Helena Tuuri-Tammela (Isokyrö) (luottamushenkilön näkökulma Vaasan seudun tulevaisuuteen)
            

Puheenjohtaja Matti Tuomaala (Luonto-Liiton Pohjanmaan piiri) (kestävän kehityksen näkökulma Vaasan seudun tulevaisuuteen)

Opiskelija Davis Guya (Vaasan ammattikorkeakoulu) (maahanmuuttajanäkökulma Vaasan seudun tulevaisuuteen)

 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapset, . nuoret, nuoriso, kunta, oppiminen