Share |

EP:n soteuudistus rakenteellisesti

Keskiviikko 8.12.2021 klo 12.01 - Helena Tuuri-Tammela

Mitä rakenteellisesti muuttuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyy E-P:n hyvinvointialueelle?
 
Maakunnassamme on 18 kuntaa, joka on nykyään E-P:n erikoissairaanhoitopiirin sekä E-P:n palo- ja pelastuslaitoksen toimialue. Perusterveyden- ja sosiaalihuollon (lähi)palveluilla on nykyään seitsemän eri järjestäjää. Lisäksi Ilmajoki ja Isokyrö järjestävät sosiaalipalvelut omana toimintona. Asukkaita alueella on lähes 200 000.
 
ELI nykyään maakunnassamme on 11 terveyden ja pelastamisen palvelujen järjestäjää. Ne siirtyvät yhden toimijan hallintoon vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueen korkein toimielin, päättäjät, valitaan aluevaaleissa 23. tammikuuta.
 
Hyvinvointialue on maantieteellisesti sama kuin E-P:n maakuntaliitto, jonka aluekehitystehtävät eivät sisälly uudistukseen.
 
Keskustan tavoite on lähipalvelujen vahvistaminen. Jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema sekä paloasema. Parempi työarki ja työpaikka henkilöstölle. Yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon.
 
Säännöllisesti julkaisen aluevaaliasiaa Facebookissa.
https://www.facebook.com/tuuritammela

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Etelä-Pohjanmaan soteuudistus, Aluevaalit, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Demokratialla tehtävää maakunnassa

Tiistai 18.5.2021 klo 13.26 - Helena Tuuri-Tammela

Vuonna 2005 käynnistyi Paras-hanke, jonka jatkumona yhä tavoitellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen (Sote) uudistusta. Paras -hankkeessa väännettiin kuntaliitosselvityksiä, -palvelurakenteiden kehitys jäi vähemmälle. Hävittiin aikaa. Kun hanke siirtyi itse asiaan eli palvelurakenteisiin, ”vaihdettiin nimi”, - Sote ei vaikuta valmistuvan koskaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen lainsäädäntötyö on hidasta ja vaativaa. Se kuvastaa sitä, miten monimutkaisesta ja laajasta asiasta on kyse. Valtakunnallisesti sote-uudistus on kompuroinut myös perustuslaillisiin näkökohtiin. Kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisten turva on perustuslaissa, jonka voima on nähty etenkin koronarajoitusten toteuttamisessa vahvana.

Tällä hetkellä viranhaltijatyönä tehdään paljon sote-valmisteluja ja mietitään palveluketjuja. On iso työ laatia palvelujen prosessit, mutta myös nähdä niiden kehittämisen tarpeet. Tärkeää on palveluiden laatu, vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologisen kehityksen hyötykäyttö. Tärkeää on turvata riittävä taloudellinen ja rakenteellinen perusta laadukkaiden palvelujen tuottamiselle ja järjestämiselle. 

Maakunnassamme uudistuksella on lukuisia työryhmiä ja kaksi ohjausryhmää; strateginen ja poliittinen. Strateginen ryhmä koostuu johtavista viranhaltijoista. Edustajia on kaikista toimijatahoista laaja-alaisesti. Strateginen valmistelu on yksityiskohtaista. Poliittinen ohjausryhmä on maakunnallinen luottamushenkilöjen ryhmä, jonne jäsenet on valittu puolueiden voimasuhteiden mukaisesti. Poliittinen ohjausryhmä kokoontuu kuulemaan valmistelujen tilanteita ja merkitsee ne tiedoksi. Itse odottaisin poliittiselta ohjaukselta voimakkaampaa roolia. Jokaisesta kunnasta ei ole edes varsinaista edustajaa. Tämä on mielestäni valmistelussa puute. Kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta ei voi siis olla tyytyväinen.

Sote-uudistuksen ympärille ei ole muodostunut vahvaa luottamushenkilöverkostoa. Maakuntavaalit pitäisi saada järjestymään ja kuntalaisten vaikuttamisen rakenne voimaan.

Pohjankyrössä 6.5. Esa Tarkka kyseli ehdokkaiden halukkuudesta osallistua maakuntavaaliehdokkaaksi.  Hänen kysymyksessään korostui vaikutelma, että toimiminen maakunnallisessa tehtävässä muodostaisi intressiristiriidan oman kunnan suuntaan. Tätä väitettä en allekirjoita. Isostakyröstäkin pitää valita kuntavaikuttajia myös maakuntavaaleissa. Vain siten heillä on riittävän vahva tietämys kotikunnan palvelujen tarpeesta ja tieto välittyy päättäjille monisuuntaisesti.

Henkilökohtaisesti olen vahvasti kiinnostunut maakunnallisista asioista. Esimerkiksi Sedun valtuusto on ylikunnallinen tehtävä, johon valittavilta vaaditaan myös kunnanvaltuuston jäsenyyttä. Ei ole intressiristiriitaa, että on tietoinen näkökulmista toiminta-alueen eri osissa. Vaikuttaminen on kuntalaisten puolesta tehtävää työtä. Tietoa on hankittava ja hallittava. Jos maakuntavaalit järjestetään lähivuosina, olen ehdokkaana, mikäli keskustaväki niin päättää. En häpeäisi olla erityisesti isokyröläinen edustaja, jos tulisin valittua. Isonkyrön etu on myös maakunnan etu, -eikö vain?

 

Helena Tuuri-Tammela, Isokyrö
kunnanvaltuutettu ja -hallituksen jäsen (kesk)
kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-uudistus, demokratia, Etelä-Pohjanmaa

Sumutus ja uudistus

Torstai 25.10.2012 klo 17.00 - Helena Tuuri-Tammela

Keskiviikkona (24.10.) julkaistiin Iltasanomien www-sivuilla mielenkiintoinen haastattelu. Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen on tunnistanut tutun kuvion vaalikentillä; ”SDP sumuttaa”.

Laaninen on kommentoinut haastattelussa, että edellisten kunnallisvaalien tavoin SDP luo kuntavaalien viime metreillä suuren ideologisen taiston yksityistämismörköä vastaan.  Kyseessä on siis sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen ongelmat.  SDP on nyt ottanut viivytystaktiikakseen yksityistämien suuren vastustamisen; kunnan ei saa tuottaa palveluja ostamalla niitä yrityksiltä. Voi rähmä. Valtio on myynyt jo vaikka mitä yksityisille ja tässä sitä nyt ollaan. Asia on siis ihan uusi ja ihmeellinen. Minua nyt hiukan jo naurattaa. Meneekö tämä teatteri oikeasti kansassa läpi?

Onko ideologia palannut politiikkaan, voisi täällä syvällä maaseudulla kysyä?

SDP:n pyrkii siis olemaan julkisen palvelutuotannon puolustaja. Aivan kuin ainutkaan SDP:läinen ei olisi missään koskaan ja kuinkaan osallistunut ikinä yksityistämiseen tai palvelutuotannon uudelleen organisointiin, never. Mitä pahaa on yritystoiminnassa? Nyt toki veisataan sitä virttä, että yritys aikoo tuottaa tulosta, mutta kunta palvelut halvalla. Tämän väitteen ääreen on hyvä pysähtyä.

Kunnan työntekijöistä enemmistö on naisia, joten kunnanko pitää tuottaa kaikki palvelut vain halvalla eli maksaa palkkaa paljon vähemmän kuin yksityinen sektori? Eihän palvelunhinta yksin palkasta muodostu, vaan suuri osa on toimintatavoista kiinni. Asioita organisoidaan eri tavoilla. Byrokratia maksaa. Yritystoiminta on paikallista eli en toki tarkoita sitä, että olisi hyväksyttävää siirtää ylikansallisille yhtiöille asiat. Ja etenkin kansan terveys tulee olla kansan omissa käsissä.

Esimerkiksi Isossakyrössä piti tukipalveluja uudistaa. Vaihtoehtoja olivat nykymalli, uusi malli tai ostetaan yksityiseltä. Henkilökunta halusi itse uudistaa eli valittiin uusi malli. Se kelpasi päättäjille, ja tehokkuutta tulee vähitellen uudelleen organisoinnilla. Tietyt asiat silti voidaan ostaa yksityiseltä; vaikkapa ruohonleikkuut, siivouksia, viikonloppupäivystyksiä, tavaranjakoa yms, jos ne soveltuvat edullisesti firman reitteihin, ettei tapahdu ns. peräkanaa.fi –menettelyä.

En ole aiemmin ajatellut, että kuntauudistus on keppihevonen yksityistämisessä. SOTE -uudistus ei ainakaan saa olla ylikansallistamista.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on jumissa, -toistaiseksi, mutta ei ikuisesti. Ennen kaikkea on kyse siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta ei saada esitystä aikaan, koska on kunnallisvaalit. Piste.

Hyvä niin, sillä vaalitulos antaa varmasta tuumaamisen aihetta nykyhallitukselle. Keskustan vahva menestyminen maakuntien Suomessa on enemmän kuin tervetullutta. Gallupit antavat ensiviitteitä rymistä!

Sunnuntaina vaaliuurnille, sillä nyt on jokainen ääni tärkeä!

 

* * *

Juttu tarkemmin http://www.iltalehti.fi/kuntavaalit/2012102416245769_kr.shtml

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, Sote