Valtuustokauden loppusuoralla

Keskiviikko 26.5.2021 klo 9.03 - Helena Tuuri-Tammela

Olen toiminut kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä tällä loppusuoralla olevalla valtuustokaudella. Tänään keskiviikkona on viimeinen valtuuston kokous. - Viimeinen ainakin tällä tietoa. Uusi valtuusto aloittaa kautensa elokuun alussa. Se voinko jatkaa työtäni isokyröläisten eteen, ratkaistaan äänestämällä. Vaikka olen kokenut, en ole niin kutsutusti varma läpimenijä, kuten moni voisi ajattella. Myös minä tarvitsen tukea, ääniä, jotka lasketaan sunnuntai-iltana 13.6.

Valtuusto valitaan kuntavaaleissa. Ennakkoäänestys alkaa tänään keskiviikkona 26.5., jatkuen 8.6. saakka. Peräti kaksi viikkoa kestävä ennakkoäänestys on nykypäivää, koska Covid-19 epidemia muutti tätäkin aikataulua. Terveysturvallisuus tule huomioida äänestyspaikalla. Toivottavasti käytätte maskia ja suojaatte muita äänestäjiä.

Tänä ehtoona kunnanvaltuuston käsittelyssä on vuoden 2020 tilinpäätös. Se on Isonkyrön osalta positiivinen. Merkittävimmän tuloksen toi valtion ns. koronavaltionavustukset. Ilman niitä Isonkyrön tulos olisi plussalla vain 200 000 €.

Isoakyröä on kehitetty määrätietoisesti, vaikka taloudellisia haasteita on riittänyt. Rakenteellisia muutoksia on tehty vuosikymmeniä. Vaikka niillä on isossa kuvassa katsoen pieni vaikutus kuntalaisen arkeen, isosti ne vaikuttavat taloudelliseen toimintakykyyn. Ilman euroja, emme olisi elinvoimainen ja itsenäin.

Valtuustokaudella on erilaisia hankkeita toteutettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Paikallisuus on huomioitu monien arjen palvelujen osalta. Voi sileällä sydämellä sanoa, että keskustalaiset kuntapäättäjät ovat huolehtineet koko kunnasta.   

Ohessa listaus muutamista asioista, joissa olemme onnistuneet kuluneen valtuustokauden aikana.

• Olemme jälleen eteläpohjalaisia. Keskusta turvasi Isonkyrön tahdon vaihtaa maakuntaa. Isonkyrön perusterveydenhuollon kehittäminen on Sote-uudistuksessa samassa kokonaisuudessa kuin erikoissairaanhoito.
• Isonkyrön strategiaa on päivitetty ja kunnan markkinointia on kehitetty.
• Olemme rakentaneet. Uusi liikuntahalli ja voimistelusali vastasivat laajaan tarpeeseen. Uusi vesilaitos turvaa puhdasta vettä. Hulevesien hallintasuunnitelman avulla tavoitellaan rakenteellisia säästöjä. 
• Uudelle nuorisotilalle avattiin uusi paikka. Nuorisovaltuusto on aktiivinen toimija.
• Uusia asuin- ja yritystontteja on kaavoitettu. Lapinmäen alueen asemakaava  ja sen infra rakentuu parhaillaan. Kattiharjun tuulivoimapuiston kaavoitus mahdollistaa mm. merkittäviä kiinteistöverotuloja.
• Kunnan kiinteistöistä “Koteko, Nuppula ja Ikolan koulu” myytiin. Nyt niiden korjaus ja käyttö on uudessa vauhdissa.  
• Isonkyrön koulupsykologin viran perustamisen ja kotipalvelun lisäresurssit.
• Kirjaston palvelut ovat laajentuneet avaamalla omatoimikirjasto.
• Laurinmäellä valmistellut muutoskorjaukset lisäävät mm. Hoivaosaston viihtyisyyttä ja kodinomaisuutta.
• Varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa on monipuolistettu; yksityinen päiväkoti täydentää lasten päivähoidon valinnanmahdollisuuksia.
• Isokyrö satsaa lapsiystävällisyyteen ja voimaa vanhuuteen -hankkeisiin.
• Isonkyrön kunnan tuloveroprosenttia ei ole nostettu. Kauaskantoisilla päätöksillä on mahdollistettu kestävä talous.

Yllä oleva on julkaistu Isonkyrön Keskustan vaalijulkaisusta. Se jaettiin kuntaamme viikonlopun aikana 22.–23. toukokuuta. Lehti jaettiin vain niin postilaatikoihin, joissa ei lue ”ei mainoksia”. Jollet siis saanut omaasi, löydät lehden tästä linkistä:
https://issuu.com/iso…/docs/4-2021_keskusta_isokyro_kv-esite

”Ei mainoksia”. Voisiko lootaan rohkeasti lisätä, että vaalimainokset sallittu? Ei niitä usein tule. Viesteillä on tärkeä tehtävä; herättää äänestämään. Et välttämättä halua tukea juuri sitä listaa tai yksittäistä ehdokasta, joka mainoksen laatikkoosi tuo. Jaksaa tehdä ja vaivautuu sen jakamaan. Jaksaa ja vaivautuu. Eikö ole hieno asia, että toiset tekee ja haluaa tosissaan viestiä olemassaolostaan? Ennen kaikkea siitä, että huhuu, on aika silmäillä ja pohtia, ketä äänestää. Tässä yksi, mutta muitakin on. Käytäthän ääntäsi 😊

Demokratialla tehtävää maakunnassa

Tiistai 18.5.2021 klo 13.26 - Helena Tuuri-Tammela

Vuonna 2005 käynnistyi Paras-hanke, jonka jatkumona yhä tavoitellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen (Sote) uudistusta. Paras -hankkeessa väännettiin kuntaliitosselvityksiä, -palvelurakenteiden kehitys jäi vähemmälle. Hävittiin aikaa. Kun hanke siirtyi itse asiaan eli palvelurakenteisiin, ”vaihdettiin nimi”, - Sote ei vaikuta valmistuvan koskaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen lainsäädäntötyö on hidasta ja vaativaa. Se kuvastaa sitä, miten monimutkaisesta ja laajasta asiasta on kyse. Valtakunnallisesti sote-uudistus on kompuroinut myös perustuslaillisiin näkökohtiin. Kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisten turva on perustuslaissa, jonka voima on nähty etenkin koronarajoitusten toteuttamisessa vahvana.

Tällä hetkellä viranhaltijatyönä tehdään paljon sote-valmisteluja ja mietitään palveluketjuja. On iso työ laatia palvelujen prosessit, mutta myös nähdä niiden kehittämisen tarpeet. Tärkeää on palveluiden laatu, vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologisen kehityksen hyötykäyttö. Tärkeää on turvata riittävä taloudellinen ja rakenteellinen perusta laadukkaiden palvelujen tuottamiselle ja järjestämiselle. 

Maakunnassamme uudistuksella on lukuisia työryhmiä ja kaksi ohjausryhmää; strateginen ja poliittinen. Strateginen ryhmä koostuu johtavista viranhaltijoista. Edustajia on kaikista toimijatahoista laaja-alaisesti. Strateginen valmistelu on yksityiskohtaista. Poliittinen ohjausryhmä on maakunnallinen luottamushenkilöjen ryhmä, jonne jäsenet on valittu puolueiden voimasuhteiden mukaisesti. Poliittinen ohjausryhmä kokoontuu kuulemaan valmistelujen tilanteita ja merkitsee ne tiedoksi. Itse odottaisin poliittiselta ohjaukselta voimakkaampaa roolia. Jokaisesta kunnasta ei ole edes varsinaista edustajaa. Tämä on mielestäni valmistelussa puute. Kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta ei voi siis olla tyytyväinen.

Sote-uudistuksen ympärille ei ole muodostunut vahvaa luottamushenkilöverkostoa. Maakuntavaalit pitäisi saada järjestymään ja kuntalaisten vaikuttamisen rakenne voimaan.

Pohjankyrössä 6.5. Esa Tarkka kyseli ehdokkaiden halukkuudesta osallistua maakuntavaaliehdokkaaksi.  Hänen kysymyksessään korostui vaikutelma, että toimiminen maakunnallisessa tehtävässä muodostaisi intressiristiriidan oman kunnan suuntaan. Tätä väitettä en allekirjoita. Isostakyröstäkin pitää valita kuntavaikuttajia myös maakuntavaaleissa. Vain siten heillä on riittävän vahva tietämys kotikunnan palvelujen tarpeesta ja tieto välittyy päättäjille monisuuntaisesti.

Henkilökohtaisesti olen vahvasti kiinnostunut maakunnallisista asioista. Esimerkiksi Sedun valtuusto on ylikunnallinen tehtävä, johon valittavilta vaaditaan myös kunnanvaltuuston jäsenyyttä. Ei ole intressiristiriitaa, että on tietoinen näkökulmista toiminta-alueen eri osissa. Vaikuttaminen on kuntalaisten puolesta tehtävää työtä. Tietoa on hankittava ja hallittava. Jos maakuntavaalit järjestetään lähivuosina, olen ehdokkaana, mikäli keskustaväki niin päättää. En häpeäisi olla erityisesti isokyröläinen edustaja, jos tulisin valittua. Isonkyrön etu on myös maakunnan etu, -eikö vain?

Helena Tuuri-Tammela, Isokyrö
kunnanvaltuutettu ja -hallituksen jäsen (kesk)
kunnallisvaaliehdokas