Muurataan julki ja salaa

Lauantai 26.1.2013 klo 22.18 - Helena Tuuri-Tammela

Ajoittain mietin, onko maakuntalehti íltapäivälehti. Sitä mietin erityisesti tällä viikolla.

On uutisia, jotka pitää julkaista, mutta on myös tyylilajeja, joiden varassa maakuntalehden uutisointia on tottunut arvioimaan. Nyt olen miettinyt -jälleen- tämän tyylilajin riippumattoman uutisten jakamisen aitoutta ja puhtautta. Etenkin, kun asiat on julkaistava. Julkisuus on rehellisyyden peruspilari. Salailu on p..stä, siis sanonko suoraan, että mistä !

Viime viikolla alkoi kirjoittelu Seinäjoen vapaamuurareiden ympärillä. Oletettujen ja epäiltyjen. Ottamatta kantaa järjestöön, josta en voi henkilökohtaisesti tietää yhtään mitään, koska minulla on asiaan vahvasti sukupuolirajoitteita, en tietenkään lähde arvioimaan heidän toimintaansa. Perjantaina 25.1. ILKAN www-sivustolla toimitus ilmoitti julkaisevansa parin "paikallisosaston" jäsenlistat ja tekikin sen tänään (la 26.1.2013) painetussa lehdessä. Luin jutun. Tietenkin. Niinhän sinäkin luit. Uteliaisuudesta. Kiitos lehden päätoimittajalle, linjasi alkaa olla mielenkiintoinen =)

Ei lehden myyntiluvut tästä liikahda. Ei lisäänny mainostulot. Ei poistu tilaajat listoilta. Ei tapahdu mitään järisyttävää.

Mitä sitten tapahtui?

Päässäni ainakin liikahti. Puolelle ja toiselle puolelle. Kolina kävi.

Kunnallisissa, maakunnallisissa ja valtiollisissa luottamustehtävissä ja toimissa vaaditaan ihmisestä itsestään lähtevää aktiivisuutta, rehellisyyttä ja vilpitöntä mieltä tehdä jotain YHTEISTEN ASIOIDEN eteen. Esteellisyytensä pitää tiedostaa ja puúhat tulee aina kestää päivänvalon.

MUTTA: Ihminen, joka on mukana luottamustehtävissä tai virassa, ei voi siis pian olla enää mukana yhtään missään muussa toiminnassa. Parempi, jos ei tapaa eikä puhu kenellekään yhtään mitään, niin eipä koskaan riippumattomuuttaan, puolueettomuuttaan ja objektiviisuuttaan menetä. Uskaltaako enää naapuria tervehtiä, jos vaikka hänen asiansa tulisi jollain tapaa joskus jossain vastaan tietämättä tai tiedostaen!??? Onko parempi jäävätä itsensä kaikesta, jos on vaikkapa ollut samalla osssuuuuskaupan kassajonolla yhtä aikaa? Jos tulee niitä jälkipuheita. Hyi hitto!

Tuomitsen toisten ja omien etujen ajamisen ja samalla sitä on tehtävä, koska asioilla on aina edunsaajia; jollei laajasti niin suppeasti. Siis ongelman ydinhän on se, että aina voidaan syyllistää jostakin.

Perustan siis salaseuran. Jäseniä tässä salaseurassa on minä ja ehkä pari muuta, joiden nimeä en kerro. EN! Pidän kokouksia. Mumisemme ja poltamme kynttilöitä. Luemme lehtiä. Tuomitsemme muut ja armahdamme itsemme. Olemme hyviä.

* * *

Kunnallisissa luottamustehtävissä ei ole lakia tai asetusta, että pitää ilmoittaa sidonnaisuutensa. Sitä harkitaan kirjoitettavan uudistettavaan kuntalakiin. Kirjoittakaa taiten, sillä lain pitää päteä pienessä ja suuressa kunnassa ja erilaisissa mittakaavoissa.

Vapaahtoisia sidonnaisuusilmoituksia löytyy joidenkin kaupunkien www-sivustoilta, mutta pakkoa ei siis vielä ole ollut kunnallisissa luottamustoimissa antaa kirjallisia sidonnaisuusilmoituksia. Jonkinlainen velvollisuus varmasti on tulossa kertoa nämäkin asiat julki. Avoimuus on kuitenkin plussaa. Se pitää pelin reiluna ja niin edespäin.

Sidonnaisuudet. MITÄ ne ovat? Tehtävät järjestöissä ja firmoissa sekä riippumattomuutta mahdollisesti kyseenalaistavat asiat. Se, että olen velkaa johonkin pankkiin summaa x tai omistan osakkeita firmasta y summalla z.

Minä henkilökohtaisesti toimin hyvin julkisesti.

Ammattini löytyy netistä. Maanviljelykseni ja ALV-velvollisuuteni löytyvät netistä. Sivuelinkeinoni löytyy netistä. Velkani on pankista, enkä ainakaan minä ole pankille rahan lisäksi velkaa yhtään mitään muuta. Luottamustoimenikin löytyvät netistä. Siis myös SUOMI-yhtiössä puuhaamiseni.

Jäsenenä olen muutamissa sellaisissa kotikuntani yhdistyksissä, että jäsenlistoilta löytyy varmasti kaikki muutkin valtuutetut. Voi voi, ei siis mitään paljastettavaa. Olen siis huono. En edes ehdi käydä jumpassa, jossa olisi mahdollista tavata kuntalaisia, ja siten saattaa riippumattomuuteni kyseenalaiseksi.

By the way. Tavallinen ihminen kuolee tällä menolla sukupuuttoon.

Uusi kausi, uudet kujeet?

Torstai 17.1.2013 klo 21.47

Kuntien ja kaupunkien luottamushenkilöistä ykköset -kunnanvaltuutetut- aloittelevat valtuustokauttaan viimeistään näinä aikoina. Ensimmäiset, "hätääsimmät", aloittivat jo viime vuoden puolella, heti kunnallisvaalien jälkeen. Syynä olivat kuntaliitokset.

Meillä ittellisillä alkoi kauden työt vasta nyt tammikuulla. Isollakyröllä ensimmäinen valtuuston kokous 2013-2016 oli tänä iltana (17.1.). Kello 18.30. Kuten aina ennenkin. Paikkakin sama. Istumajärjestys eri.

Valinnat tuli tehtyä. Valtuusto järjestäytyi ja akkavallasta päästiin eroon. Kunnalliset luottamuspaikat jaettiin ja valittiin edustajia jo myös joihinkin ylikunnallisiinkin tehtäviin. Vielä toki valintoja riittää, mm. jaoistoihin, toimikuntiin ja yhtiöihin, ja niistä päättää kunnanhallitus.

AI niin, mitäs minä nyt teen?

Opettelen pyytämään puheenvuoroja kunnanvaltuuston kokouksessa. Niitä ei annetta, jos ei rykääse, heiluta kättä tai huikkaa jotain. Kyllä oli ennen helppoa .... Tämä vinoilu oli nyt minulle itselleni, kun aiemmin jakelin puheenvuorot, ja nythän pitää aikeensa ilmaista kokouksen puheenjohtajalle. Ei pelkkä ajatus riitä.

Leikki leikkinä.

Tulevana parina vuotena löydän itseni joka toinen maanantai samasta paikasta kuin ennenkin. Kunnanhallituksen kokouksesta. Ja jopa samalta puolelta kunnanhallituksen huonetta, vain toisesta päästä pöytää kuin viimeiset vuodet.

Minulle kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajuus on juuri nyt tärkeä tehtävä. Etenkin näinä tulevina aikoina.

Sellaiset tuulet tulevat puhaltamaan näilläkin lakeuksilla, että pitää olla jalat tiukasti maassa kiinni. Ei tule olemaan helppoa, mutta elämä ei sitä olekaan.

Kiitos ja kumarrus. Ristini kannan ja rintaani saamani ansioristinkin komeasti.

Kuntaliitoksista ja uusista tuulista...

Tiistai 1.1.2013 klo 12.36 - Helena Tuuri-Tammela

Tänään on ensimmäinen ensimmäistä vuonna 2013. Suomessa on viime yönä ajankohtaistuneiden kymmenen kuntaliitoksen jälkeen 16 kuntaa vähemmän kuin eilen. Suomessa on 320 kuntaa. Suomalaisia on suurin piirtein saman verran kuin eilen ja pinta-alaa sekä maantieteellistä etäisyyttä eri paikkojen välillä saman verran kuin eilen. Palveluntarpeita on saman verran kuin eilen. Tulevaisuuden uskoa pitäisi olla kuitenkin enemmän kuin eilen, eikös niin? Tulevaisuushan alkaa joka päivä.

Lähialueillamme tapahtui kaksi kuntaliitosta. Alavus ja Töysä liittyivät yhteen ja Vähäkyrö liittyi Vaasaan. Läänimme pääkaupunki Turku jäi kuntaliitosten myötä pienemmäksi paikkakunnaksi kuin Oulu, joka tilastoissa rynni Turun ohi 185000 asukkaallaan, -monikuntaliitoksen myötä.

Isokyrö on nyt kolmen kaupungin ja kahden maalaiskunnan; Ilmajoen, Laihian, Kauhavan, Seinäjoen ja Vaasan, naapuri. Toivottavasti yhteistyökykyinen ja hyvä naapuri.

Aamupäivällä ajoin Tervajoelle oikein omin silmin katsomaan muutosta. Kyllä. Kyltti länsirajallamme oli saanut kruunun ja uuden nimen. (Ehtiköhän kukaan vähäkyröläinen ruuvata vanhaa kylttiä itselleen salaa talteen... ?)

Aikoinaan tein tutkimustani kuntajakomuutosten oikeudellisista edellytyksistä. Tuolloin voimassa olleen kuntajakolain mukaan ilman kuntarajayhteyttä ei voinut kuntaliitos olla mahdollinen. Mikä hämmästyttävintä, kuntajakolain sisältö ei ole tuosta vuodesta juurikaan muuttunut, mutta kuntajakoselvittäjän myötämielisyydelle annettiin säädösmuutoksilla enemmän painoarvoa: kuntaliitoksia voitiin valtioneuvostonpäätöksellä tehdä, -oli yhteistä rajaa tai ei. Voisi viisastellen jopa todeta; ihminen voi vaikuttaa. Lain tavoitteet muuttuivat, joten Suomen kuntakartta voi muuttua reikäleiväksi. Enklaavit tulevat.

Vähäkyrö on paikkakuntana historiaa, mutta vähäkyröläiset elävät nykypäivässä ja tulevaisuudessa. Heidän kotiseutu ei ole maailmankartalta poistunut.

Se, miten kuntaliitos tulevaisuudessa nykyiseen Vaasan osa-alueeseen vaikuttaa, jää meille arvioitavaksi. Eikä siinä suuria ennustajan lahjoja tarvita. Aina jotan muuttuu, kun asiat muuttuvat. Totuus on kuitenkin se, että paljon olisi myös muuttunut ilman kuntaliitostakin.

Tänään katsotaan huomiseen ja eteenpäin. Minulla viime yönä loppui yksi urakka. Huokaisen helpotuksesta ;).... 12 vuotta alkoi olla jo itsellenikin ihan liikaa. Siis kunnanvaltuuston puheenjohtajana...

Miksi ylipäätään tuohon tehtävään joskus nousin, harva tietää todelliset syyt. Viime yönä minulla siis jäi taakse kolme kautta Isonkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtajana. 12 vuotta. Tolkuttoman pitkä aika ei-kansanedustajalle, tavallisen pienen talon tyttärelle.

Kiitos luottamuksesta. Vilpittömästi.

Tie oli kyllä aluksi kivinen, -piti raivata uskottavuus ja ottaa valtuuston puheenjohtajan paikka sille tasolle, jolle se edes hiukan kuuluu. En tiedä onnistuinko siinä, enkä halua sitä edes arvioida. Selän takana aina on arvostelua. Mutta yksi asia hymyilyttää; toiset pitävät kunnanvaltuuston puheenjohtajaa jotenkin merkittävänä henkilönä. Minä itse en siihen korokkeelle istu. Haluan olla tavallinen höpönassu, joka saa vitsailla ja olla ihan tavallinen kuntalainen.

Kohti uusia tuulia.