Share |

Lex Nokia

Torstai 12.3.2009 klo 13:14 - Helena T-T


Olen menneinä viikkoina keskittynyt luentotuntien valmisteluun sekä suunnitteluun ja tehtävien ohjaamiseen. Ensi viikolla, maanantaina ja tiistaina, minulle varatut luentotunnit Ilmajoella on nyt raameissaan ja saan nyt viimeistellä lauantaina pidettävässä Isonkyrön luottamushenkilökoulutuksessa omaa osuuttani.

Minulla on SeAMK Ilmajoen yksikössä pyörinyt työpolitiikan kurssi kolme talvea. Nyt omaksi ilokseni ja muiden ajatuksia herättelemään luin itsekin jälleen tarkemmin työntekijän yksityisyyden suojelemiseksi säänneltyjä lakeja.  Erityisesti kuluneen talven aikana keskustelutti Lex Nokiana tunnettu lakiesitys, josta eduskunta antoi päätöksensä äänestystuloksena 3.huhtikuuta 2009. (Eduskunnan vastaus 3/2009)

Kun asiaan tarkemmin perehtyi tuli väistämättä mieleen, että olipas tuo lakiesitys todella vaatimaton, vaikka lehtikirjoittelun perusteella voisi kuvitella siitä ihan mitä tahansa. Ennakkosyytteet ovat olleet sen kaltaisia, että valmisteltu lakimuutos rikkoisi perusoikeuksia. Pidän täysin terveenä sitä piirrettä yhteiskunnassa, että tämän kaltaiseen näkökulmaan otetaan julkisesti ja voimakkaasti kantaa ennenkuin päätökset on tehtyjä.

Suomessa on eduskunnan perustuslakivaliokunnan rooli valvoa lakiesitysten perustuslainmukaisuutta. PeVLK arviokin tätä lakiesitystä muun muassa luottamuksellisen viestin salaisuuden suojan näkökulmasta, sillä perustuslain 10 §:n 2 momentin mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Lex Nokia tuo voimaantulonsa jälkeen (tätä kirjoittaessani laki siis odottaa vielä presidentin allekirjoitusta) työnantajille tietyissä, tarkoin rajatuissa tapauksissa mahdollisuus käsitellä yrityksen koneelta lähetettyjen sähköpostien sekä verkkoliikenteen tunnistamistietoja. Näitä tunnistetietoja voi käyttää silloin, kun on syytä vakavasti epäillä keskeisten yrityssalaisuuksien vuotamista tai merkittävän haitan aiheuttamista yritykselle. Tämä on tärkeää, ja onhan työntekijän velvollisuus myös huolehtia turvallisuudesta sekä pitää liike- ja ammattisalaisuus. Tästä ovat olleet säännökset jo valmiiksi työlainsäädännössä.

Luottamuksellisen viestin ja siten yksityisyydensuojaan ei ole  valtuuksia puuttua, vaan kyseessä erityisesti liikeasioiden suojaaminen ja rikosepäilyjen vuoksi tunnistetietojen käsittely.  Laki yksityisyyden suojasta työpaikalla on jo aiemmin säädellyt menettelyistä, miten työnantaja pystyisi avaamaan tai lukemaan työntekijän sähköpostista työntekijälle kuuluvia sähköpostia (ei siis mm otsikkotietojensa perusteella tunnistettavia henkilökohtaisia viestejä) erityistilanteissa, joita voivat olla esimerkiksi työntekijän kuolema tai muuten pysyväisluonteisesti estynyt tekemään tätä itse.

Sähköiseen tietosuojaan liittyvä asia on kuitenkin hankala ja esitetyt lakimuutokset uusia. Lisäksi melko tunnetua on, että uudet säännökset alkavat aina voimaan tullessaan elää "omaa elämäänsä" oikeuskäytännössä. Näistä syistä on perustuslakivaliokunta edellyttänyt, että hallituksen esityksen perusteluissa mainittu liikenne- ja viestintäministeriöön asetettava seurantaryhmä arvioi lain soveltamista myös perusoikeuksien kannalta.

Myöhemmin saamme siis kenties selontekoa siitä, miten laajasti työnantajat ovat turvautuneet lain mahdollistamiin oikeuksiin, miten tietosuojavaltuutetun valvontatehtävä on toiminut sekä miten työntekijöiden luottamuksellisten viestien salaisuuden suoja on toteutunut. Eduskunta edellyttikin päätöstä tehdessään, että  lainuudistuksen tavoitteiden toteutumista ja sen soveltamista, mm. yhteisötilaajien toimesta, seurataan ja arvioidaan kattavasti, joten  Liikenne- ja viestintäministeriön on annettava selvitys asiasta  liikenne- ja viestintävaliokunnalle vuoden 2010 loppuun mennessä.

Syytä on joskus pysähtyä myös miettimään sitä, millaisia jälkiä meistä jokaisesta jää sähköisiin verkkoihin niissä kulkiessamme käyttäessämme internetin vaivattonta maailmaa. Jokaisella koneella on tunnistetietonsa, joista saa näkymiin yhtä jos toista tietoa. Yksityisyytemme ei välttämättä ole kovinkaan suojattua.

Lex Nokiana nimetyt muutokset koskettivat siis lähinnä sähköisestä tietosuojasta annettua lakia, mutta säädöksiä muutettiin myös yhteistoimintaan liittyvien lakien osalta pyrkien varmasti parantamaan työpaikan menettelyä sekä avoimuutta tämänkin asian suhteen. Mutta laki yksityisyyden suojasta työelämässä on muuten mielenkiintoista luettavaa. Sen löydät linkistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759

 

 

****

Presidentti on tämän blogin kirjoittamisen jälkeen kyseiset muutossäädökset allekirjoittanut ja ne tulevat voimaan kesäkuun alussa. 

  

 

 

 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini