Mitä saa numerolla 68?

Torstai 27.9.2012 klo 22.59 - Helena Tuuri-Tammela

- peruspohjalaisen naisen päättäjäksi

- lähipalveluiden puolustusta

- keskittämisen vastustusta

- kunnallisen itsehallinnon arvostusta

Katso video:

http://www.keskusta.fi/OnKotiintulonAika/Koti_TV.iw3

Jäätyykö Suomi ?

Tiistai 25.9.2012 klo 22.24

Sateinen kesä kylmettää turpeen käyttäjien pannut.
Nostot eivät ole sujuneet ja varastot ovat varattuja.
Nostaminenkaan, silloin kun sujuu, ei tapahdu itsekseen.
Tarvitaan koneita, jotka tarvitsevat polttoaineita.

Hake ei tule metsästä itsekseen, vaan se vaatii työketjun,
jossa kuluu mm. polttoöljyä. Kaikki Suomen metsät ei ole kasva
haketta, vaan järeämpi tavara ei päädy ensisijaisesti pieniksi palasiksi. Emme me nyt niin vihreä maa vielä ole.

Mitä maksaa raakaöljy? Reilusti enemmän kuin vuosi sitten.
120 ja käyrä on ylöspäin.

Pitkäjänteinen myyrän työ energiapolitiikassa tuottaa tulosta.
Suomi jäätyy tällä vauhdilla, sillä kiinteistöjen lämmityskustannukset yhä nousevat ja nousevat yhä.
Puuta ja turvetta korvaavia energianlähteitä on melko huonosti saatavilla eikä öljyyn ole varaa suurissa kiinteistöissä,
jos ei pienissäkään.

Maalämpö, aurinkoenergia, tuulienergia ja biomassat tai
jätemassat eivät pysty vielä korvaamaan sitä lämmitysenergian
tarvetta, joka maakunnissa on.

Pelkästään polttoaineet eivät maksa,
vaan verotuspolitiikka on kestämättömällä tolalla.

Onko tarkoitus sammuttaa tulipesät kokonaan?
Onko jo pakko kysyä, saadaanko tällä keinolla yhdyskuntarakenne
tiivistettyä suuriin kaupunkeihin? Mitä valtakunnan päätöksenteon
tavoite on? Siis pitäisikö tässä maassa siirtyä kivihiilen käyttöön?
Kuulostaa yhtä karmealta kuin on.

Uudistuvien energialähteiden kehittäminen ja tukeminen
kunniaan sekä liialliset verotaakat pois ensiavuksi.
Suomessa on pulaa lämpöenergian raaka-aineista!
Pula raaka-aineista nostaa hintoja.
Oravanpyörä, jossa kaikkien kukkaro ei kestä.

Elinvoimaa elinkeinoista

Maanantai 24.9.2012 klo 20.06

”Nyt tarvitaan start uppeja”, ”Verotuksella ohjataan elinkeinopolitiikkaa”, ”Ruotsi aloitti verokilpailun yrityksistä”.

Nämä viime kuukausien otsikot ovat tulleet tutuiksi.
Miten tämä sitten liittyy kunnallisvaaleihin?
Vaikka miten ja ei mitenkään. 

Koska kunnissa meillä ei ole mahdollisuutta määritellä yhteisöveroprosentteja,
pitää meidän elinkeinopolitiikassa olla käytössä muut instrumentit. 

Vahvan elinkeinorakenteen etuna on hyvä työllisyys
ja hyvä työllisyys luo hyvinvointia ja mahdollisuuksia kunnallisten palvelujen tuottamiseen.
Alueemme yritysten työllistävä vaikutus on kivijalka kunnan taloudelle. 
Lisäksi yritysten työllistämisen ohella on alihankinta erittäin tuntuvaa.

Maatalous on alueellamme vahvaa. 
Isonkyrön ”haitekkia” on maaseutuelinkeinot liitännäisyrityksineen.
Meidän täytyy jatkossakin toimia siten, että maaseutu,
elintarviketuotannon alkulähde, pysyy kunnossa ja tuottaa hyvää.
Maailmanmarkkinoiden myllerryksessä ja eurokriisin syövereissä maa on ja pysyy.
Sen tuottavuudesta ja liitännäiselinkeinojen elinvoimaisuudesta tulee huolehtia. 

Minulla on konkreettinen esityskin alueelle.
Palaan siihen hieman myöhemmin, sillä en halua ajatukseni päätyvän vielä julkisuuteen.
 

Lähipalveluista

Lauantai 22.9.2012 klo 8.28 - Helena Tuuri-Tammela

”Äiti, mulla on korva kipeä!”

Saattaa kuulostaa liiankin tutulta lapsiperheen arjessa. 
Arkisessa sähinässä, kotona ja työpaikalla, ei välttämättä aina muista,
kuinka monta ihmistä on päivittäin tekemisissä meidän kaikkien
kuntapalvelujen kanssa. Palvelutason huomaa, jos sitä ei ole.

Isonkyrön kunnassa meidän palveluja tuottavat ammattilaiset,
rakennusmestareista siivoojiin, insinööreistä opettajiin. 
Meidän päättäjien, nykyisten ja tulevien, täytyy toimia siten, että kaikki
kuntalaiset saavat tarvitsemansa välttämättömät kuntapalvelut,
tulotasosta tai asuinpaikasta riippumatta.

On poliittista päätöksentekoa se, miten palvelut tuotetaan.
Kaikkea ei tarvitse osata itse. 
Osa voidaan tuottaa yhteistyönä toisten kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten toimijoiden kanssa.
Tämä on periaatteessa helppoa, enhän minäkään ala itse kattoremonttia tekemään, kysyn siihen ammattilaisen apua muualta.
Näin voidaan myös kunnissa toimia ja tuottaa laadukkaat palvelut siellä
missä niiden maksajatkin – Isokyröläiset – ovat.

Mikä on vahva peruskunta?

Maanantai 17.9.2012 klo 17.00 - Helena Tuuri-Tammela

Kunnallisvaalien lähestyessä on julkisessa keskustelussa
noussut esiin termi ”vahva peruskunta”. 

Mitä vahvalla peruskunnalla voidaan tarkoittaa?
Onko se vain määritelmä sille, kuinka monta asukasta tietyllä
palvelutuotannon ja kunnallisveronkanto alueella on?
 Vai onko kenties kyse siitä, miten tehokkaasti kunta tuottaa palvelut?

Itse katson, että pelkästään asukasmäärään tuijottamalla ei voida
antaa vahvan peruskunnan termiä yhdellekään Suomen kunnista.
Kuntarajojen uudelleen piirtelyllä ei kovinkaan paljoa muuteta.
Palveluiden tarpeet pysyvät. Se, miten kustannukset maksetaan,
 niissä kunnissa, jotka ovat huoltosuhteeltaan heikompia,
on yhteisvastuullista.

Kunnalla on lakimääräisten palvelujen toteuttamisvastuun lisäksi
myös vapaaehtoisia ja kuntakohtaisia palveluja.
Lisäksi palvelujen tuottamisessa tulee sallia paikallisuus sekä alueelle
parhaiten soveltuvat mallit. Niitä ei parhaiten keksitä pääkaupungissa.

On muistettava saatavuus ja saavutettavuus.

Kun palvelut ja verot on asetettu kunnan tulojen ja kuntalaisten
tarpeiden mukaiseksi, voidaan puhua hyvästä kunnasta. Tämä yhtälö
on jo nyt tarpeeksi haastava toteutettavaksi, joten siihen ei enää voi
mahduttaa lisää valtion asettamia kuntavelvoitteita ilman tulorahoitusta.

On kotiin tulon aika...

Sunnuntai 9.9.2012 klo 14.41

Huumorilla, mutta vakavuudella.

http://www.onkotiintulonaika.fi/?id=1ac2b6f8e06b5616d6f82afcd5e71193

20 miljoonaa päivässä

Lauantai 1.9.2012 klo 7.09 - Helena Tuuri-Tammela

Aamun voisi aloittaa kevyemmällä lukemisella kuin tutustumalla
hallituksen budjettiesityksen tietoihin. Kaikki tieto ei vielä ole
saatavilla, -onhan kyseessä esitys. Suuria ennustajan lahjoja
ei tarvitse, jotta voi aavistaa lokakuun kunnallisvaalien jälkeen vielä
tulevan tietoon asioita, joita nyt ei kerrota.

Kunnalla on vastuu monista arkipäiväämme vaikuttavista asioista;
lähipalveluista kuten peruskoulutuksesta, päivähoidosta,
sosiaalipalveluista, kunnallistekniikasta, perusterveydenhoidosta.
Tätä kaikkea ei hoideta ilman rahaa. Vuositasolla kuntapalvelujen
rahoituksesta hallitus on jo leikannut 750 miljoonaa euroa.
Kuntien ja valtion suhde on ruvella. Kyllä tämä kieltämättä näkyy
kuntapalveluissa. Tätä lohdutonta yhtälöä vasten on turvattava
lähipalvelut ja investoinnit. Kaiken aa ja oo on se, että kunnan taloutta
hoidetaan viisaasti ja palvelujen tuottamista ollaan valmiita johtamaan
uudella tavalla. Lähipalvelujen tuottamiseen pitää laskea kuluina myös
matkakustannukset, jotka syntyvät palvelunkäyttäjälle.
Tarkoitan tällä sitä, että ne palvelut,
joita tarvitaan paljon ei voi sijaita kaukana.

Lisäksi olisi syytä jo tunnustaa,
ettei suurkunnista ole lääkettä valtion talouskriisiin.

Kaikki ihmiset eivät tule koskaan asumaan sixbägissä:
kuudessa suurimmassa kaupungissa.
Suomi on ollut ja tulee olemaan maantieteellisesti suuri maa.
Täällä on asutusta kaupungeissa ja maaseudulla, kylillä ja metsissä.
Maaseutukunnassa ehkä noin 70% väestöstä asuu melko tiiviisti.
Tätäkään asuntokantaa ei nosteta pyörille ja
siirretä sinne minne "joku muu" haluaa.

Numeroita:

Budjettiesitys v 2013 tarkoittaa valtiolle lisävelkaa; 
vuoden aikana seitsemän miljardia eli 20 miljoonaa euroa joka päivä.

Entisestään valtiolla on velkaa n 85 miljardia.

Jos tämän numeroina per capita laskee niin keskimäärin
valtionvelkaa noin 15 500 euroa asukasta kohden.

Korjaan; noin 16000 €/asukas.
Valtionvelka korkoineen ehti kirjoittamiseni aikana kasvaa.

Suomen kunnissa on velkaa/asukas 2000 euroa.

Käsittääkseni velalla pitää olla maksajia.
Epäilen vahvasti, että sinä ja minä olemme yksi heistä. 
Eikä siinä vielä kaikki, kun lähes jokaisella on omat velat
vielä kaupan päälle; keskimäärin henk koht suomalaisilla
velkamäärä lie noin 60 000 euroa / asuntokunta.

"Velkakin on pääomaa", mutta miten syömävelka tuottaa itsensä
takaisin, jos lainaa otetaan sellaisiin asioihin,
jotka eivät toisen käden kautta vähennä menoja.

Taidan juoda kupillisen kahvia ja lukea lisää.