Tukihakemusten täyttöaika

Kevät keikkuen tulevi ja juuri tänään tuntui siltä, että kevät on tullut. Aurinkoinen sää vetää ulos talostaan joka iikan. Haravatkin ovat saaneet liikuntaa monessa perheessä.

Kevät on aikaa, jolloin luonto herää. Päädyllä heinät jo vihertävät ja niistä saa makoisia suupaloja pupulle.

Sähköistä viljelijätukien hakua on mahdollistettu jo viime keväänäkin, mutta vasta tänä vuonna minäkin hankin "vipu"tunnukset maataloustoimistosta. Kyllä olikin helppoa hommaa täyttää hakemus ja rastia oikeat ruudut netissä. Lomakkeiden täytön jälkeen pystyin vielä tarkistamaan neuvoja-toiminnolla, että kaikki tuet on haettuna, joita valitut viljelykasvit mahdollistavat. Painamalla LÄHETÄ -nappia ei tarvinnut fyysisesti lähteä kunnantuvalle papereitaan viemäänkään. Ihanan vaivatonta!

Samalla kun tein työn itselleni helpoksi, säästyi myös tallentajatyötä hallinnossa. Käytännössähän itse tämän sähköisen tukihaun prosessissa toimin myös tietojen sovellukseen syöttäjänä.

Nyt vai odottelemaan sopivia kylvöilmoja. Jolleivat Islannin pesästä repäistyt tuhkat sotke kesän lämpötiloja, voidaan olettaa, että Valtaalassa kukkii kauniina rypsivainio ja Kortesluomalla heiluu vienossa kesätuulessa täytetäisellä tähkällä varustettu mallasohra sekä rehuvilja. Seljänkankaalla jatkan valitulla linjalla ja ruokin luonnoneläimiä riistapelloilla.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, vaikka luojan ja tuenmaksajan armoilla onkin viljelijän arki. Silti maauskossaan luja jaksaa ahertaa, kyntää, äestää ja kylvää. Kivetkin kerätään ja kasvien kasvua rajoittavat rikat pyritään pitämään tarkasti kurissa oikealla äestystaktiikalla ja kasvinsuojeluaineilla. Syksyä kohti siis jo keväällä ajatellaan, sillä ei riitä tuenhakeminen, kylvö ja suojelu vaan pitää satokin korjata.

Jos nyt tietäisi sen, mitä syksyllä tietää, olisi viisas.

Pian saa kuitenkintositoimissa rasvata äkeet ja antaa mullanmuruille kyytiä. Muutama viikko vielä pitäisi malttaa ja antaa maan lämmetä vastaanottamaan kasvunvoima ja -alku.