vuoden 2009 viimeinen blogi

Torstai 31.12.2009 klo 19.43 - Helena T-T

Uuden Vuoden taikaa on ilmassa,
pian vaihtuu vuosi ja pitää opetella taas kirjoittamaan
päiväykset uudella vuosiluvulla.

Menneen vuoden muistot on aika koota kirjojen ja kansien väliin,
tehdä uuden vuoden lupaukset, toteuttaa ne
ja uskoa tulevaan, olla onnellinen hetkistä ja surra surunaiheet,
sillä elämä on aaltoliikettä.

Kuluneen vuoden aikana ovat moni suomalainen kunta
opetellut uusia toimintatapoja. Kuntia liittyi yhteen ja toisaalla
taas uudet yhteistoiminta-alueet aloittivat toimintansa tuottaen alueelle mm perusterveydenhuollon palveluja.

Tammikuussa myös aloittivat tälle valtuustokaudelle valitut valtuutetut työnsä. Työ alkoi syvenevässä lamassa.

Meillä Isossakyrössä luottamushenkilöiden toiminta sujuu
edelleenkin rauhallisesti. Suuret periaatteellisetkin erot eivät vaikuta toimintakykyyn, sillä asiat riitelevät eivät ihmiset. Isot, vaikeatkin ratkaisut, on pystytty tekemään ja niistä on tarvittaessa äänestettykin ellei yksimielisiä ratkaisuntekomahdollisuuksia ole ollut.

Päättäjät pakertavat paljon virallisten kokouksien ulkopuolella, eikä se kaikki ennakkoon tehty valmistelu ja selvitystyö näy ulkopuolelle.

Entä ensi vuonna?

Todella toivon, että tuleva vuosi olisi rauhallinen ja sopuisa.
Paheksun kaikenlaisia uhkailuja: henkilökohtaisesti tai kollektiivisesti esitettyjä. Nekin ovat oire aina jostakin ja ennenkaikkea kaikkein pahimmillaan pelkästään sillä, että sanotaan paskamaisia sanoja annetaan viestiä ympäröiville ihmisille, ikäänkuin vihantunteiden varaan lasketuille sekä päästetyille mustille ajatuksille olisi joku oikeutus. Oli uhkaavan puheensävy ja syy mikä tahansa, sen esittäminen ei ole hyväksi.

Kunpa jokainen vain osaisi hyväksyä pettymyksetkin, eikä
seuraisi mitään väkivaltaista.

Tämän päivän surmateot puhuttavat ja turvallisuuden tunne järkkyi.
Nyt Sellossa tapahtuneisiin surmiin syynä ei ole koulukiusaus, ei höllä aselaki, ei suomalainen melankolia, ei tuppisuu kostonhautoja,
ei kunnalliset päättäjät eikä säästöt vaan VIHA.

Suuri suru valtasi monen perheen ja synkensi vuoden vaihteen koko maassa.

* * * *  *

Kaukaa kuuluvat jo rakettien paukkeet
ja samaan aikaan lemmikit ja metsän eläimet pelkäävät....

Juhlitaan maltilla, säästetään silmät ja ei oteta liikaa,
joten alkakoot Vuosi 2010 turvallisissa merkeissä.
Meidän osoitteessa ei ammuta raketteja.

Himmetä ei muisto saa...

Sunnuntai 6.12.2009 klo 18.36 - helena T-T

Suomen 92 -vuotisjuhlapäivää on jälleen vietetty arvokkaasti.

Kotikunnassani itsenäisyyspäivän vietto alkaa jumalanpalveluksella sekä seppeleiden laskulla sankarihautuumaalle.

Tänä vuonna varsinainen itsenäisyyspäivän juhla oli
Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajien kirkkokonsertti
Isonkyrön kirkossa klo 13.30.

Mieskuoro lauloi hyvin. Konserttin päättänyt FINLANDIA -hymni kuunneltiin arvokkaasti yleisön seistessä kyynelten pyrkiessä silmäkulmiin. Vielä ylimääräisenä esitetty Veteraanien iltahuuto oli varmasti se todellinen ja ainut oikea sävellys, joka pitikin esittää juuri tällaisena päivänä.

En pysty tuota sävelmää kuuntelemaan silmäkulmien kostumatta. Mieleeni tulee aina hyvin voimakkaasti tilanteet, joissa sen on kuullut esitettävän. Erityisen vahvasti muistan laulua kuunnellessani oman paappani, sotaveteraanin Ylistarosta. Nyt jo ajastamme iäsyyteen siirtyneen vanhan paapan.

Himmetä ei muistot koskaan saa. Minunkin kiitollisuuteni vapaudesta itsenäisessä isänmaassa kuuluu veteraaneille, sotainvalideille sekä lotille, mutta myös kotirintamalle.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Rauhaisaa joulunaikaan valmistautumista.

KIITOS !

Keskiviikko 2.12.2009 klo 18.05 - helena t-t

Lämmin kiitos kaikille, jotka luotatte minuun äänestämällä minut uuteen luottamustehtävään: Suomi -henkivakuutusyhtiön edustajistoon!

Saamani äänipotti oli iso ja siten myös iso yllätys minulle. Hiljaiseksi veti, kun tutkin tuloksia Suomi-yhtiön tiedoista heidän www-sivuiltaan.