Himmetä ei muisto saa...

Suomen 92 -vuotisjuhlapäivää on jälleen vietetty arvokkaasti.

Kotikunnassani itsenäisyyspäivän vietto alkaa jumalanpalveluksella sekä seppeleiden laskulla sankarihautuumaalle.

Tänä vuonna varsinainen itsenäisyyspäivän juhla oli
Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajien kirkkokonsertti
Isonkyrön kirkossa klo 13.30.

Mieskuoro lauloi hyvin. Konserttin päättänyt FINLANDIA -hymni kuunneltiin arvokkaasti yleisön seistessä kyynelten pyrkiessä silmäkulmiin. Vielä ylimääräisenä esitetty Veteraanien iltahuuto oli varmasti se todellinen ja ainut oikea sävellys, joka pitikin esittää juuri tällaisena päivänä.

En pysty tuota sävelmää kuuntelemaan silmäkulmien kostumatta. Mieleeni tulee aina hyvin voimakkaasti tilanteet, joissa sen on kuullut esitettävän. Erityisen vahvasti muistan laulua kuunnellessani oman paappani, sotaveteraanin Ylistarosta. Nyt jo ajastamme iäsyyteen siirtyneen vanhan paapan.

Himmetä ei muistot koskaan saa. Minunkin kiitollisuuteni vapaudesta itsenäisessä isänmaassa kuuluu veteraaneille, sotainvalideille sekä lotille, mutta myös kotirintamalle.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Rauhaisaa joulunaikaan valmistautumista.