Loppukesä vai alkusyksy

Elokuun ehtiessä puolivälissä muuttuu elonrytmi lapsiperheessä. Koulut alkavat ja se tarkoittaa tarkenpaa rytmiä päivään. Aamulla on herättävä ajoissa, syötävä aamupala ja fillaroitava kouluun. Iltapäivä tietää mukanaan läksyjenteon ja harrastukset.

Elokuu on meillä myös syntymäpäivien aikaa. Omista pojista nuorin ja vanhin juhlii ikääntymistään. Myös serkun lapsia on syntynyt elokuun alussa yksi ja syyskuun alussa pari, joten juhlissa saa myös itsekin vierailla vieraana. Mukavaa aikaahan se on, kun tapaa tuttuja, vaikka aina juhlan emännälle synttärien vietto tarkoittaa keittiötöitä: kaffin kaatelua ja täytekakun vääntöä.

Minä oikaisen nämä omien poikien synttärit nyt periaatteella mutkat suoriksi. EN tällä kertaa leivo itse täytekakkuja, sillä en kertakaikkiaan ehdi. Silloin, kun käy ns vieraan töissä, on päivästä monta tuntia varattu muuhun kuin hellan ja kaapin välissä hääräämiselle. Olen päättänyt uskoa, että minunkin vuorokaudessani on vain 24 tuntia ja sillä hyvä. Yksi ihminen ei veny enempää kuin muutkaan. Tämä lie viisauden alku : )

Katseen on myös syytä kääntää pois marjapuskista, -ainakin tämän päivän. Punaisenaan ja valtoimenaan punaherukat odottavat poimiaansa, mehustajaansa ja pullottajaansa. Itse keitetty mehu on kyllä hyvää, joten kovin kauaa en voi antaa puskien roikottaa satoaan, sillä nyt marjat ovat parhaimmillaan, mutta pian ne alkavat mennä ylikypsiksi. Mehumaijan pouhuttaminen on onneksi melko helppoa, kun vain saa marjat ensin revittyä puskista sankoon. Syksyyn kuuluu siis hamsterimaisuuskin; talven varalle yhtä jos toista tulee jemmattua pakastimeen ja kellariin.

Meidän numerossa on myös puinti alkanut, sillä härmän pelloilla oli varhainen ohra jo tuleentunutta. Nuorempi ja vanhempi isäntä painattivat pellolle peräkanaa puimurilla ja traktorilla peräkärryineen, joten show alkoi jo eilen. Hyvä niin. Nyt viljat ovat komeasti pystyssä kautta Suomen ja sato saataneen kuivana ja laadukkaana pois pelloilta, mikäli kelit jatkuvat tällaisena. Minä kuitenkin vielä kyrönmaan lakeuksilla ainakin viikon yritän odotella puimuria enkä hätäille. Arkipäivät ovat muutenkin puukattu jo työnantajalle, joten työ ensin huvi sitten. Eipä tuo viljan hinta nyt niin ihmeellinen ole, että keskeneräisenä pitäisi sitä leikata kuivaajaan tuleentumaan.

Jospa näissä tuumooksissa menisi laittamaan muutamat matot likoamaan ja virittelisi painepesurin esille. Vielä leppoinen auringonpaiste ehtii kuivattaa mattoja ja minä tykkään matonpesusta... huvinsa kullakin....

Aurinkoista syksyä kaikille!!!