Kuntajakolain muutosesityksestä

Käsittelin aikaisemmassa blogissa mm Hannu Katajamäen toteamaa kuntaliitoksen edellyttämää yhteistä kuntarajaa ja Pohjalaisen pääkirjoituksessa 23.3. esillä otettua "tutkijankammio" -näkökulmaa.

Kirjoituksissani Pohjalaisessa ja Ilkassa on kyseinen päiväys väärin, pahoittelen.Lisäksi niistä on tilanpuutteen vuoksi poistettu lauseita. Ilkassa viimeisen kappaleen osalta täsmennän, että viittaan myös KHO:n tekemään ratkaisuun 2008:1.

* * *  

Kuntajakolain uudistamisesta on nyt ennakkotietoja, kun asiaa pohtinut työryhmä antoi esityksensä hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle 25.3.

Esitetyssä uudessa kuntajakolaissa on 2 §:ssä edelleenkin alueellisen eheyden kehittämistavoite. Silti lain tulkinnallinen tilanne olisi kokonaan eri kuin nyt voimassa olevan lain mukaan, koska alueellisesta eheydestä voitaisiin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella poiketa. Tämä poikkeus varmasti vaatisi painavat perustelut, koska lakitekstin ehdotuksessa painotetaan vielä sitä, että erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta.

Totean yhä, että se, miten vahvana on alueellisen eheyden tulkinta tulevaisuudessa, voidaan varmasti ratkaista myös siten, että maarajattomat kunnat tekevät kuntajakomuutosesityksen asiasta päättävälle ministeriölle. Tämän kaltaisen, ilman yhteistä kuntarajaa, olevan kuntaliitoksen eteneminen olisi kuitenkin varmasti erittäin seurattu.

Nykyään voimassa olevan kuntajakolain tulkinnoista on viimeisin suuri kärhämä käyty siis Sipoo-Helsinki kuntajakomuutoksessa. KHO ei valtioneuvoston tekemää Sipoon huomattavien osien pakkoliitosta kumonnut, vaikka VN:n Sipoo -päätöksen lainmukaisuutta, etenkin pakkoliitokselle vaadittujen edellytysten erityistä painavuutta, on kyseenalaistettu monen kunnallisoikeudellisen tutkijankin toimesta.

Joka tapauksessa selkein valta ratkaista kuntajakomuutosten oikeudelliset edellytykset on eduskunnalla säätämällä asiasta laki. Lakikäsittely olisi ollut Sipoon tapauksessa myös reilumpi toimintalinja, eikä vain päätöksen perustelujen kirjoittaminen sopivan näköiseksi.

Tuon Valtioneuvoston tekemän Sipoo -ratkaisun perustelujen kirjoittanut esittelijä Arto Sulonen oli nyt laatimassa uutta kuntajakolakiesitystä. Nyt tästä  esitetystä kuntajakolakimuutoksesta on poistettu kriteerejä, joiden varassa Sipoon ratkaisu oli erityisen kummallinen.

Ilmeisesti Suomessa on myös ajauduttu lainsäädännössä malliin, jossa oikeuden päätösten mukaan muutetaan lainsäädäntöä eikä siten, että laki määrittelee, miten oikeuden tulee päättää. Onko valta kansalla, joka valitsee lainsäätäjän, vai jossain muualla?