Share |

Yhteisen kuntarajan vaatimus perustuu nykyiseen kuntajakolakiin

Tiistai 24.3.2009 klo 12:27 - Helena T-T


Professori Hannu Katajamäki on saanut Vaasan kaupunginjohtajan ja näköjään maakuntalehdenkin kimppuunsa mainitessaan, että kuntaliitoksessa pitäisi olla yhteinen maaraja. Asiaa uutisoitiin Pohjalaisen pääkirjoituksessa (22.3.) ikään kuin puheet olivat tutkijan kammiosta vailla kosketusta todelliseen elämään.

Lumio on ilmeisesti nostettu myös maan johtavaksi asiantuntijaksi kuntajakomuutoslainsäädännöstä. Jos erityisasiantuntijan mielipiteitä haluttaisiin uutisoida, kehotan toimittajia kääntymään vaikkapa Toivo Pihlajaniemen puoleen.

Markku Lumion esimerkki maarajattomasta kuntaliitoksesta Jyväskylä-Säynätsalo ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen esimerkki kuntaliitoksesta ilman yhteistä rajaa. ”Vedessäkin” oleva raja on kuntaraja.

Vaatimus yhteisestä rajasta kuntajakomuutoksen edellytyksenä perustuu kuntajakolain 1 §:n 2 momentissa mainittuun kuntajaon alueellisen eheyden ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kehittämismääritelmään, jonka mukaisia tulee olla kuntajakomuutoksen oikeudelliset edellytykset. Asiaa täsmentää toiminnallisena kokonaisuuden vaatimus, joka lisättiin samaan pykälään vuonna 2007. Lisäksi kyseisen säännöksen soveltamisessa on pidetty kiinni siitä, että kuntajakomuutoksessa ei saa syntyä uusia enklaaveja. 

Ilman yhteistä maarajaa olevista kunnan alueista on kokemuksia. Näiden aikoinaan ongelmallisten alueiden osalta säädettiin siis kuntajakolakiin 47 §:n mukainen eheyttämismenettely sellaisissa tapauksissa, joissa kuntajaotus on kunnan pääasiallisesta alueesta erillään olevien alueiden (enklaavien) johdosta huomattavan rikkonainen. Lain tultua voimaan onkin suoritettu erityinen kuntajaon eheyttämismenettely neljällä valtioneuvoston määräämällä alueella.

Jos kuntajakolakia uudistetaan siten, ettei alueellista eheyttä vaadita, ei mennä eteenpäin vaan palataan taaksepäin.

Se, miten kuntajakolaki mahdollisesti uudistuu, hahmottuu meille lähipäivinä, kun asiaa pohtinut työryhmä antaa raporttinsa kuntaministeri Mari Kiviniemelle. Jos alueellisen eheyden vaatimus laista poistuu, on tilanne kokonaan eri kuin nyt voimassa olevan lain tulkinnalla.

Kuntajakolain uudistamisen vaikutukset tulee kuitenkin arvioida koko Suomen mittakaavassa, eikä vain Pohjanmaalle sopivina erityisratkaisuina. Mielestäni olisi eriskummallinen linjaus sallia kuntajaotuksen pirstaloituminen koko Suomen mittakaavassa. Toivottavasti sananvapautta edustavissa medioissa sallitaan myös tästä asiasta kansalaiskeskustelua.

 * * * * *

 

Oikeudellisten edellytysten täyttyessä ministeriö voi päättää kuntajakomuutoksen, jolleivät kunnat vastusta asiaa. Muunlaisessa tapauksessa päätösvalta kuuluisi valtioneuvostolle, jonka kuntajakolaille melko vieraita tulkintaperusteita oli nähtävissä jo tapauksessa Sipoo-Helsinki-Vantaa. Eikä Korkein Hallinto-oikeus tuota päätöstä kumonnut, vaikka VN:n Sipoo -päätöksen lainmukaisuutta on kyseenalaistettu monen kunnallisoikeudellisen tutkijankin toimesta, koska kyse oli suuresta alueesta ja liitosta vastustettiin Sipoossa yli 90 %:sti.

 

Se, miten vahvana on alueellisen eheyden tulkinta tulevaisuudessa, voidaan varmasti ratkaista myös siten, että Vaasa ja Vähäkyrö tekevät kuntajakomuutosesityksen asiasta päättävälle ministeriölle. Tämän ratkaisun hakeminen kuuluu kuitenkin Vähällekyrölle ja Vaasalle eikä missään tapauksessa ainakaan minulle! Tämän kaltaisen, nykyään ilman yhteistä kuntarajaa, olevan kuntaliitoksen eteneminen olisi kuitenkin varmasti erittäin seurattu.

 

 

 

 



Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini