Äänestäminen on vaikuttamista

Muistatte varmaan Nurmon valtuustokokouksen uutisoinnista, jossa tunteet olivat kuumentuneet kuntaliitoksesta päättäneen valtuuston kokouksen jälkeen yleisön ja päättäjien välillä.

Nyt parhaillaan keskustalainen verkkolehti Apila uutisoi, että eilen (20.10.) Alahärmän valtuuston kokouksessa oli kolmea naisvaltuutettua uhkailtu sanomalla, että teidät viedään nurkan taakse, elleivät he äänestä yleisön mielen mukaan käsittelyssä olleessa aluelämmön myymisessä.  Paikallislehti Härmät on kirjoittanut asiasta vielä siten, että uhkaamista olivat kyseiset henkilöt havainnollistaneet lyömällä nyrkkiä kämmeneen.  Kovia jätkiä siis, voi ironisesti kuitata pontevan käytöksen.

Varmasti on lukuisia uhkailutapauksia, joista ei hiiskuta sanaakaan, vaikka kuntaliiton lakimies Iltalehdessä kommentoi uhkailutilanteiden olevan harvinaisia. Isokyröläisetkin päättäjät ja johtavat viranhaltijat ovat kuulleet sanoja, joissa on uhkaava sävy läsnä. Uskon, että aika-ajoin uhitellaan eri tavoilla ympäri Suomea, mutta nämä tapaukset eivät näy julkisuudessa. Ainakin tutkimuksen mukaan uhkailut ovat lisääntynyt, mutta ehkä kuntaliiton lakimies ei ole lukenut kuntaliiton kyselyjen tuloksia.

Pohtia kuitenkin pitää sitä, missä menee päättäjään vaikuttamisen ja uhkaamisen ero? Vähintäänkin toiminnan vaatimuksena ovat hyvät tavat ja toisten ihmisyyden kunnioittaminen. Päättäjäkin on ihminen, johon ei saa käydä käsiksi, ahdistella tai uhata väkivallalla. Mutta totta on se, että paksumpi nahka tarvitaan kaikkeen siihen, minkä kohteena saa olla. 

Väkivaltaisuudesta pitää kaikissa sen ilmenemismuodoissaan olla huolissaan. Uhkaaminenkin on väkivaltaisuutta. Ihmiskunnan tulee osata toimia reilusti ja hyväksyttävästi ilman toisille aiheutettua ylimääräistä päänsärkyä ja pelkoa. Kun viha ja uhkaus kohdistuvat heihin, jotka tekevät luottamushenkilönä tai työntekijänä tehtäviään, ollaan vakavalla tiellä.  

Se, että moittii päättäjiä tai sanoo heitä tyhmiksi, on niin yleistä, ettei sillä nyt sinänsä ole enää uutisarvoa eikä se ole suoranaista uhkailua. Sekin on ihmisen mielipide, jonka ilmaisemiseen Suomessa on sananvapaus. Ajoittain lie aivan perusteluakin sanoa päättäjiä tyhmiksi, sillä kyllä maailmaan mahtuu myös huonoja päätöksiä, kun samassa yhteydessä on ratkaistava se, mihin rahat riittävät. Lisäksi päättäjäthän ovat kuitenkin vain tavallisia kuntalaisia, joilla ei ole asiasta parempaa viisautta kuin se, mitä on päätöksentekohetkellä käytettävissä. Jos asiasta vielä äänestetään, voittaa se mielipide, joka saa eniten ääniä; on se sitten hyvä tai huono kyseiselle asialle. Näin demokratia toimii. Aikaa myöten jälkiviisaus helpottuu, kun tietää, miten asiat etenevät. Joitakin todella vikaan menneitä päätöksiä pystytään jopa muuttamaan ja esimerkiksi kunnan budjetti tehdään vuodeksi kerrallaan.

Vaikuttaminen on yhteiskunnallista osallistumista ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista on valtuuston pidettävä huolta. Asukkaiden mielipiteitä on selvitettävä isoissa asioissa ja päätöksistä tulee ennakkoon tiedottaa, jotta mielipiteiden esittäminen ennakkoon on ylipäätään mahdollista.

Kannustan jokaista vaikuttamaan asioihin ja elinympäristöön kaikilla niillä lukuisilla keinoilla, joita käytössä on. Esimerkiksi näin: ottakaa yhteyttä päättäjiin, kirjoittakaa lehteen, tehkää aloitteita ja järjestäkää tilaisuuksia sekä osallistukaa itsekin puoluetoimintaan. Onneksi myös meillä on neljän vuoden välein vaalit, että jokainen vaalikelpoinen henkilö voi olla ehdokkaana ja vähintäänkin saa äänestää parhaaksi katsomaansa henkilöä.

Äänestäminen on todellista vaikuttamista!
- joten sunnuntaina mielipide numerona paperille.