Sotesta euroon ja takaisin

Ajoittain on tuntunut siltä, että uudistus on jotain sellaista, jota ei saa tehdyksi. Ainakin hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka tunnuslukuina on vahvasti puhuneet ongelmat, huoltosuhde, muuttotappio, valtion velka, syrjäytyminen, kalliit erikoissairaanhoidon kustannukset, toimimattomat palveluketjut, alueellinen eriarvoisuus jne. jne.

Yli 10 vuotta on tehty palvelurakenneuudistusta, ns. Paras-hankkeen lanseerauksesta näihin päiviin  saakka sekä sen yli.  Näiden osin paikoillaankin junnaavien vuosien varrella on moni kunta jäänyt historiaan. Isot palvelurakenteen muutokset ovat olleet hieman näkymättömämpiä. Isäntäkunta –malli perusterveydenhuoltoon tuli. Siihenkö se sitten jäikin, ehti jo ajoittain pohtia. Monenlaista pientä on kuitenkin tehty taustalla, etenkin kunnissa. Talous on aika vahva konsultti; tilinpäätökset eivät voi kerryttää tappiota vuodesta toiseen. On oltava positiivisia. Tulos tai ulos kuntakartalta.

Nyt edetään vauhdilla. Lakien valmistelut luonnollisesti eivät ole tällaiseen vauhtiin tottuneet ja ennustettavaa onkin siinä, että miten monta vikalyöntiä toimeenpanossa sattuu. Varmasti joitakin, joten korjaamista tulee olemaan. Edetään kuitenkin johonkin suuntaan.

Julkista sektoria –kunnat ja valtio- ravistellaan nyt kunnolla. Iso osa kunnan lakisääteisistä tehtävistä tulee siirtymään maakuntien vastuulle. Näitä uusia maakuntia ei vielä periaatteessa ole, sillä kyse ei ole nykyisistä maakunnista. Myös maakunnan uudistuvat. Ne tulevat olemaan valtion ja kunnan hallinnon risteytyksiä, ja siinä lienee yhteensovittamista; viranomaistehtäviä, tiukasti säädeltyjä tehtävä ja kuitenkin mukana on myös asukkaiden itsehallintoa: suoralla kansanvaalilla valittava maakuntavaltuusto. Kuulostaa vaikealta. Sitä se myös on.

Nykyisistä kuntien budjeteista leikkautuu menoja ja tuloja, ja ne siirtyvät maakuntahallintoon. Raha ei siis periaatteessa katoa, se vain siirtyy eri kirjanpitoon.  Jos nykyiset valmistelut toteutuvat, leikataan 12,47 % jokaisen kunnan kunnallisveroprosentista. Käytännössä vaikuttaa käyvän niin, että nykyinen valtionosuuspainotteinen kuntatalous muuttuu veropainotteisemmaksi, sillä luonnollisesti kunnalta maakunnalle siirtyvien tehtävien mukana siirtyy niihin liittyviä valtionosuuksia uudelle hallinnolle.  Siirtyvissä kuluissa ja tuloissa on luonnollisesti kuntakohtaisia eroja ja lopputulos voisi joidenkin  alueiden osalta olla  täysin kestämätön. Siksi tähän systeemiin on rakennettu myös muutoksien rajoittimia ja tasauksia siirtymäajoiksi.   Muutoksessa on voittajia ja häviäjiä. Voittajia ovat ne, jotka onnistuvat turvaamaan lähipalvelut kuntansa alueella. Tässä työssä tarvitaan vahvaa yhteiskuntaosaamista

Alueuudistus.fi sivusto on sote-uudistusta seuraavan henkilön tietopankki.  Suosittelen tutustumaan.