Naisten näkemyksiä kaivataan kuntapolitiikassa. Naiset pitävät heikompien puolta. He muistuttavat erityisesti siitä, että kunnassa työskenteleviä naisia ei systemaattisesti kuopata alhaisempiin palkkaluokkiin kuin miehiä. Naisia on kunnan työntekijöitä suurin osa. Naiset hoitavat, hoivaavat, opettavat; naiset ovat peruspalvelujen ytimessä.
Naisilla on paljon elämänkokemusta ja osaamista. Heitä on kuitenkin ollut valtuustoissa huomattavasti vähemmän kuin samanikäisiä miehiä. Molempia sukupuolia tarvitaan, joten naisiakin tulee äänestää. Ilman ääniä ei ole naisia kunnan päättäjinä!
Naisehdokkaita on vähemmän kuin miesehdokkaita, se on totta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että naisia ei kunnalliset asiat kiinnosta. Monille kynnys lähteä ehdolle on varmasti ollut suuri ja muut harrastukset vievät aikaa. Toiset nauttivat enemmän s(z)umpaamisesta, mutta ehdolle asettuneet haluavat ottaa kunta-asiat tosissaan. Heillä on halu vaikuttaa.
Vaikuttamisentahto antaa parhaimman pohjan perehtymiselle, asiantuntijuuden syventämiselle ja sanansa kuuluviin saamiselle. Päätöksiä ei tehdä ilman perusteluita, joten tietoa on oltava. Jos tietopohja on hatara, sitä saa joka paikasta lisää. Oleellisten kohtien erottaminen lillukanvarsista on taito.
Politiikassa saa joskus vähän iskuja, isompia ja pienempiä. Niiden jälkeen täytyy vain nousta ylös. Jokainen kokemus vain vahvistaa. Naiset kyllä kestävät. Sitä paitsi; he osaavat, tietävät ja oppivat aivan yhtä hyvin kunnallisiin kiemuroihin kuin miehetkin.
Naisilla on varmasti myös silmää diplomatiaan. Nainen on päättäjänä kova jätkä, kuten kunnanjohtaja EinoToivola kerran totesi lehtihaastattelussa. Hän, jos kuka, on oppinut "akkavaltaan" =)
Nyt äänestämään nainen valtuuston!
Ennakkoäänestys 17.-23.10.
Varsinainen vaalipäivä 28.10.
Kunnallisvaaliehdokkaista 38,8 prosenttia on naisia koko Manner-Suomen ehdokkaista. Isossakyrössä keskustan ehdokkaista naisia on 35,14 %
Naisten osuus ehdokkaista vaihtelee kunnittain huomattavasti. Naisten osuus ehdokkaista on kääntynyt laskuun ensimmäisen kerran neljään vuosikymmeneen. Edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna naisia on ehdolla 1,6 prosenttia vähemmän. Suhteellisen osuuden laskua selittää jonkin verran perussuomalaisten ehdokkaiden määrän kasvu, sillä perussuomalaisten ehdokkaista naisia on vain 23 %, kun taas muiden puolueiden ehdokkaista naisia on 27,5–56,8 %.
Molempien sukupuolten osallistuminen päätöksen tekoon on erityisen tärkeää. Kuntien palvelujen tekijöistä eli suurin osa kuntatyöntekijöistä, noin 80 %, on naisia.
Myös alle 30-vuotiaita on ehdokkaana vähemmän kuin ennen, 10 %. Isossakyrössä keskustan ehdokkaista on alle 30-vuotiaita 27,03 %.
Kunnallisvaaliehdokkaiden keski-ikä on 48 vuotta. Ehdokkaista yli 64-vuotiaita on 13,5 %.
Naisia on yli puolet väestöstä. Kuitenkin kuluneen vaalikauden alussa naisten osuus kunnanvaltuutetuista Manner-Suomen kunnissa oli vain 36,7 %. Valtakunnan tasolla ilmiönä myös ollut se, että naisilla ei ole samankaltaiset mahdollisuudet edetä kunnallispoliittisella uralla kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi kuin miehillä. Valtuustojen ykköspuheenjohtajista naisia on reilusti alle kolmannes ja hallitusten puheenjohtajista noin viidennes. Naiset ovat aliedustettuina kuntien ylimmässä päätöksenteossa koko maan tasolla, mutta Isossakyrössä tästä ollaan poikettu jo useissa kunnallisvaaleissa. Parhaimmillaan ovat olleet kaikki ykköspuheenjohtajat naisia. Syksyllä 2012 ILKKA pääkirjoituksessaan linjasikin, että kunta, jonka poliittiset ykköspäättäjät ovat naisia, ovat imagoltaan parhaimmassa asemassa.
Kuntavaaleissa valitaan naiset ja miehet, jotka päättävät yhteisistä asioistamme seuraavat neljä vuotta. Demokratiaa on, että ne, joihin päätökset vaikuttavat, ovat hyvin edustettuina päättäjinä. Naisiakin siis tarvitaan, joten äänestä nainen kunnanvaltuutetuksi!
