Tapahtumarikas viikkoKeskiviikko 11.11.2009 klo 8.05 Kuluvalla viikolla on kunnallispoliittinen aktiivisuus huipussaan. Valtuustoryhmät ovat valmistautuneet huolella torstaina 12.11. kokoontuvan valtuuston kokoukseen. Asialistaa on runsaasti, ja keskustelua herättäneet kauaskantoiset päätökset ovat nyt päätöksenteossa. Isossakyrössä kunnallisverotusta on varauduttu nostamaan, että peruspalvelut pystytään turvaamaan. Edellisen kerran veroja nostettiin 19,75 %:iin ja nyt on neuvoteltu puolen prosentin korotusesitys. Pienet nostot ovat tulossa myös kiinteistöverotuksessa. Mitä veroilla saa, kyselee moni. Etenkin Lehmäjokiset, joiden kyläkoulu on ollut tarkastelun alla usean vuoden. Koulun oppilasmäärä on melko tasainen, vaikkakin alhainen. Koulu on kunnan kouluverkostossa ainut, joka sijaitsee noin 13 km:n etäisyydellä kuntakeskuksessa. Tästä syystä varsinkin pienten oppilaiden koulumatka on huolestuttanut vanhempia ja kyläläisiä. Verokorotusesitys, puoli prosenttia, on pitänyt sisällään tavoitteen pitää kunnan talous tasapainossa eli ettei suuria alijäämäisiä budjetteja ja tilinpäätöksiä tulisi. Tämä on ensisijainenkin valtuuston tehtävä; huolehtia kunnan talouden ja toiminnan perusteista. Valtuustoryhmien sopima veronkorotus on pitänyt sisällään tiukan tallousraamin. Tähän raamiin on sisältynyt eri sektoreille kunnanhallituksen yksimielisesti vaatimat säästötavoitteet. Siis myös sisvistystoimen osalta. Vastakkain ovat kärjijstettynä kunnan kokonaisuus sekä pienen kuntalaisen arki. Asia on monimutkainen, vaikea ja tunteita herättävä. Sitä ei voi väheksyä eikä sitä voi kieltää. Koulun jatkamista haluavilta valtuutetuilta on kysytty, mistä sitten rahat otetaan, jos rakenteellisia muutoksia ei pystytä päättämään. Vastausta tuohon kysymykseen ei ole helppo löytää. Lomautuksia vastustetaan ja samaan aikaan niitä myös vaatii jotkut kuntalaiset. Minä en opettajien lomautukseen halua lähteä, sillä ensin on tehtävä muita ratkaisuja talouden pysyttämiseksi tasapainossa. Lisäksi tarvitaan opetusta, joka turvaa lapsiemme tulevaisuuden. Valtuusto asiasta päättää siis torstaina. Tänään suuntaan kulkuni työpäivän päätteeksi Tervajoelle Toukolaan. Yksityishenkilö Aulis Nuuja taustajoukkoineenon kutsunut koolle kyrönmaalaisia keskustelemaan Kyrönmaan kunnasta. Aiemmin käydyt kuntaliitosneuvottelut päättyivät tuloksettomina yhteisen tahdon puutteeseen sekä lillukanvarsiinkin takertuneen väännön tuloksena. NYt siis halutaan keskustelle, jospa sittenkin löytyisi uusi kunta. Maalaiskunta kahden kaupungin väliin. Onko jo vettä virrannut tarpeeksi Kyrönjoessa? Näppituntumalla sanoen enpä usko. Lisäksi Vähässäkyrössä on meneillään liitosselvityksen esiselvitykseksi luokiteltava pohdinta liittyäkkö Vaasaan. Vähäkyröläisille ei asia ole yksiselkeinen ja yksinkertainen, mutta asia on heidän ratkaisuvallassa -ei minun. Kuntaministeri Mari Kiviniemen niskaan on Vaasasta, etenkin Pohjalaisen palstoilla, heitetty lokaa ahkerasti. Syynävierailu Isossakyrössä ja totuuden sanominen, että luontevin vaihtoehto olisi Kyrönmaalainen kokonaisuus, ei liitokset Vaasaan. Totta on, ettei kyrönmaalaisten ensisijainen tavoite saa olla nukkumalähiöksi pyrkiminen. Lisäksi haluaisin Vaasalaisten pohtivan, mitä niin erinomaista kyrönmaalaiset heille tuovat, että kaikilla konsteilla pitää meitä sinne haluta? Väkilukumme ei Vaasan vetovoimaa lisää. Mutta tänään siis Toukolaan kuulemaan, löytyykö tahtoa vai ei.
Perjantaina toivotan teidät kaikki tervetulleiksi Isonkyrön Lämpö oy:n järjestämään avoimien ovientapahtumaan klo 14-18.
|
|
|
|
20.11.2009 19.03
helena
Hei, |
Tervetuloa pohojalaasen
naisen kotisivulle!
naisen kotisivulle!
Hei, enpä ole pitkään aikaan poikennut blogissasi, mutta nyt tulin oikein asialla. En ole löytänyt netin kautta mitään tietoa Peippoosen pururatahankkeesta tai keneen sen suhteen pitäisi ottaa yhteyttä. Kunnalla kuitenkin on oma suurehko osuutensa asiassa, joten kunnanvirastolle aion maanantaina soitella.
Nyt on sellainen tilanne, että itse asumme niin, että tulevaisuudessa hiihtäjät suurin piirtein hiihtävät sisälle olohuoneeseemme. Tuo tietenkin karrikoiden, mutta käytännössä tilanne on hyvin lähellä totuutta. Kiersin äsken koiran kanssa ne hyvinkin entiset metsäpolut ja metsäkoneiden sekä kaivureiden möyrinnät läpi ja jäin kyllä melkoisen mietteliääksi. Eikö silloin, kun joku rakentaa talon toisen talon läheisyyteen, kierretä kysymässä lupalapun kanssa ja keskustella asioista. Miksi nyt, kun moni talo menettää arvoaan, olisi ollut saman käytännön paikka. Itse olisin ollut hyvinkin tyytyväinen, kun olisi vain katsottu, että siihen väliin jää sopivat puut ja istutetaan muutama lisää. Nyt vain porukka kulki metsässä merkaten puita ja oli hyvinkin nolona, kun itse menin koiran kanssa merkkausvaiheessa tilannetta katsomaan. Silloin joku nainen sanoi jollekin miehelle hyvin nololla äänellä, että "ota se merkki pois". Kyse oli meitä lähinnä olevasta puusta.
Olen pururadan kannalla, onhan se todellakin meitä lähellä oleva liikuntapaikka. Hyvä hanke. Mutta keneen ihmeessä tässä pitäisi ottaa yhteyttä, että saadaan heti keväällä muutama puu istutettua ja että kunnan palkkaama metsuri ei taas putsaa niitä nurin. Jostain syystä sitä metsän reunaa on siivottu hurjalla intensiteetillä ja pidetty huoli, ettei siinä kasva nyt yhtään sopivan kokoista näkösuojapuuta. *pyörittelen juuri päätäni*
Ihan pakko tässä on johonkin ryhtyä, koska vaikka pururata on hyödyllinen koko alueelle, niin muutamien talojen arvoa se nyt alentaa aivan selvästi. Yksi rankimmin kohdalle osuvista, jos ei juuri se pahin tapaus, on meidän talomme. Tervarinnantie 9.
Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
Kirjoitan muuten blogiini jutun, että tästä eteenpäin pururata löytyy netistä hakusanoilla.