Kun puolet onkin neljäsosa

Lauantai 6.3.2021 klo 11.19 - Helena Tuuri-Tammela

Kun puolet onkin neljäsosa

Ympäristöministeriön tiedottamiseen kannattaa aina suhtautua varauksella. Jonnekin on joku loukku piilotettuna. Tässä esimerkissä käsittelen selkokielistä tiedotusta ja ihmisen näkökulmaa.

Viime vuonna ympäristöministeriö lanseerasi asuinrakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen avustuksen. Avustuksen määräksi on ilmoitettu ”enintään 4 000 € tai 6 000 € per huoneisto riippuen tavoitellusta energiansäästötasosta ja kuitenkin enintään 50 % avustettavaksi hyväksyttävistä kustannuksista”. Tässä vaiheessa tavallinen ihminen on  jo harhautettu.

Mitä ovat hyväksytyt kustannukset? Sen avaaminen on piilotettu huolellisesti ja sen voi oivaltaa, mikäli lataat netistä löytyvän Excelin ja täytät sen. Avustuksen hakuun on toki erillinen ohje, mutta enemmän palstatilaa on käytetty säädösluetteloon kuin yksinkertaiseen esimerkkiin, miten hyväksytyt kustannukset lasketaan. Informaatiota löytää ARA:n verkkosivuilta, mikäli uutterasti penkoo. Painetussa ohjeessa ei ole viittausta lisätietoihin ja esimerkkeihin. Kätevää?

Hyväksytyt kustannukset eivät ole toimenpiteiden kustannuksista laskettu 50 %, vaan siitä puolet.  Kustannus € x 0,5, josta 50 %.  Sama suomeksi: 25 %.  

Puolet onkin neljäsosa. Tätäkö on hyvä tiedottaminen? Vai onko valtioneuvoston asetus näin tarkoittanut säätäessään ”kuitenkin enintään 50 prosenttia avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista.” Asetukselle ei ole taustamateriaaliin linkkiä säädöskokoelmassa. Vaatisi tutkielman selvittää, mitä sisäministeri Ohisalo tai virkamiehet ovat ministeriössä ajaneet takaa. Miksi neljäsosa kirjoitetaan puolena? Pitääkö jokaisen käyttää energiaansa sen tutkimiseen, mitä johonkin asiaan on piilotettuna?  

Omalukunsa on myös se, mitä vaaditaan avustusketjussa rakennuksen laskennallisilta energiatehokkuus luvuilta (E-luku) sekä energiatodistukselta. Ilman niitä on turha tähän leikkiin ryhtyä. Tässä vaiheessa monen mökin mummon ja papan hanke jää tekemättä ja avustamatta.  

Tämän avustuksen haku- ja myöntöprosessin käsittelyyn ei ole varattu resurssia tarpeeksi. Hakemuksia on ollut paljon. Hakemisesta päätökseen voi kulua puoli vuotta ilman yhteydenottoa viipyvästä käsittelystä.  Toimeen asiakas on saanut tarttua heti, kun avustushakemus on tehty, vaikka päätöstä ei ole. Kun energiatehokkuutta on parannettu ja laskut maksettu, et voi tehdä maksatushakemusta, koska ei ole avustuspäätöstä. Kun lopulta saa avustuspäätöksen voi olla yllätys, että puolet oletetusta avustusmäärästä onkin puolittunut.  

Lisäksi kannattaa miettiä, onko max. 4000 € avustus sen fäärtti, että samalla menetät kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuuden verotuksessa.