Veroeurot tehokkaasti käyttöön

Kunnilla on tärkeä rooli elinkeinojen ja työllisyyden edistämisessä. Yksittäiset yritykset ja yrittäjäyhdistykset tekevät omalla sarallaan työtä elinkeinopolitiikan hyväksi. Kokonaisvaltainen elinkeinopolitiikan edistäminen on kuitenkin myös kunnan vastuulla.

Elinkeinopolitiikan välineistöön kuuluvat kaavoitus- ja tonttipolitiikka, kunnan ja työvoimaviranomaisten yhteistyö sekä kuntien lobbaustoiminta yrityksien suuntaan. Työpaikkojen luominen ja uusien yritysten sijoittuminen Isoonkyröön on pitkäjänteistä toimintaa. Tässä työssä korostuu kunnan avainhenkilöiden,  kunnanvaltuuston ja –hallituksen puheenjohtajien sekä kunnanjohtajan rooli.

Ihminen ei elä pelkästään leivästä, joten vapaa-ajan ja virkistyspalveluiden rooli on nykypäivänä kunnille keskeinen vetovoimatekijä. Vapaa-ajan palveluja tuotetaan yhdistyksissä ja ne muodostavat tässä suhteessa merkittävän rakennusaineen yhteisöllisyydelle. Kulttuuritoiminnalla, liikuntapalveluilla ja harrastuspaikoilla luodaan edellytyksiä ihmisten vuorovaikutukselle, jonka kautta sosiaalinen yhteisö muodostuu. Meistä jokainen haluaa kuulua johonkin joukkoon ja tämä mahdollisuus avautuu lähialueen aktiviteeteista; harrastustoiminnasta.

Harrastustoiminnan järjestäminen on monelle myös yritystoimintaa, joten vapaa-aika voi olla myös työtä.

Tulevaisuuden haasteisiin tulee varautua. Työllisyyskehitys on ollut viime vuosina keskimääräisesti ajatellen hyvä. Suuri haaste kuitenkin on, mistä kunnat saavat tarpeeksi työvoimaa palvelutehtäviensä hoitamiseen. Alunperin ennustettu työvoimapula olikin taustalla muutama vuosi sitten käynnistetyssä kunta- ja palvelurakennehankkeessa.

Kunnat joutuvat kilpailemaan osaavasta työvoimasta muiden toimijoiden kanssa, koska työllisten määrä on rajoitettua. Kilpailussa tulee pärjätä ja yksi keino on viihtyisä työyhteisö, jossa maksetaan saman verran palkkaa kuin yksityisellä sektorilla ja työtä arvostetaan.

Osa palveluista voidaan tuottaa pienyrittäjyydellä, mutta ei koskaan kaikkea. Ydintehtävät ja viranomaistehtävät, niitä ei voi ulkoistaa markkinavoimille eikä ylikansallisille yhtiöille. 

Kuntapäättäjät joutuvat siis pohtimaan keinoja palveluiden tehostamiseksi ja hoitamiseksi. Niitä ei voi hallitus päättää Helsingissä. Perusta on yhteistyössä naapurikuntien kanssa ja tiivis yhteistoiminta yksityisen sektorin kanssa. On jatkuvasti mietittävä, miten saadaan työvoimaresurssit ja veroeurot riittämään kasvaviin palvelutarpeisiin.

Veroeurojen tehokas käyttö on kuntaverojen maksajien etu.