Tukihakemusten täyttöaika

Sunnuntai 25.4.2010 klo 21.33 - Helena T-T

Kevät keikkuen tulevi ja juuri tänään tuntui siltä, että kevät on tullut. Aurinkoinen sää vetää ulos talostaan joka iikan. Haravatkin ovat saaneet liikuntaa monessa perheessä.

Kevät on aikaa, jolloin luonto herää. Päädyllä heinät jo vihertävät ja niistä saa makoisia suupaloja pupulle.

Sähköistä viljelijätukien hakua on mahdollistettu jo viime keväänäkin, mutta vasta tänä vuonna minäkin hankin "vipu"tunnukset maataloustoimistosta. Kyllä olikin helppoa hommaa täyttää hakemus ja rastia oikeat ruudut netissä. Lomakkeiden täytön jälkeen pystyin vielä tarkistamaan neuvoja-toiminnolla, että kaikki tuet on haettuna, joita valitut viljelykasvit mahdollistavat. Painamalla LÄHETÄ -nappia ei tarvinnut fyysisesti lähteä kunnantuvalle papereitaan viemäänkään. Ihanan vaivatonta!

Samalla kun tein työn itselleni helpoksi, säästyi myös tallentajatyötä hallinnossa. Käytännössähän itse tämän sähköisen tukihaun prosessissa toimin myös tietojen sovellukseen syöttäjänä.

Nyt vai odottelemaan sopivia kylvöilmoja. Jolleivat Islannin pesästä repäistyt tuhkat sotke kesän lämpötiloja, voidaan olettaa, että Valtaalassa kukkii kauniina rypsivainio ja Kortesluomalla heiluu vienossa kesätuulessa täytetäisellä tähkällä varustettu mallasohra sekä rehuvilja. Seljänkankaalla jatkan valitulla linjalla ja ruokin luonnoneläimiä riistapelloilla.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, vaikka luojan ja tuenmaksajan armoilla onkin viljelijän arki. Silti maauskossaan luja jaksaa ahertaa, kyntää, äestää ja kylvää. Kivetkin kerätään ja kasvien kasvua rajoittavat rikat pyritään pitämään tarkasti kurissa oikealla äestystaktiikalla ja kasvinsuojeluaineilla. Syksyä kohti siis jo keväällä ajatellaan, sillä ei riitä tuenhakeminen, kylvö ja suojelu vaan pitää satokin korjata.

Jos nyt tietäisi sen, mitä syksyllä tietää, olisi viisas.

Pian saa kuitenkintositoimissa rasvata äkeet ja antaa mullanmuruille kyytiä. Muutama viikko vielä pitäisi malttaa ja antaa maan lämmetä vastaanottamaan kasvunvoima ja -alku.

Rajaa vaaditaan !

Torstai 22.4.2010 klo 19.55 - Helena Tuuri-Tammela

 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi saa turhaa ryöpytystä kuntajakolain tulkinnasta niskaansa Vaasan suunnasta. Kiviniemi sanoi ääneen Vähänkyrön ja Vaasan edustajille, että kuntajakoselvityksessä tulisi olla mukana näiden kahden kunnan välissä sijaitseva Mustasaari.

Alueellinen eheys on yhteisen kuntarajan vaatimus!

Vaatimus yhteisestä rajasta kuntajakomuutoksen edellytyksenä perustuu kuntajakolain 1 §:n 2 momentissa mainittuun kuntajaon alueellisen eheyden ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kehittämismääritelmään, jonka mukaisia tulee olla kuntajakomuutoksen oikeudelliset edellytykset.

Tammikuun alusta lähtien voimassa olevan Kuntajakolailla edeltäjänä olleen kuntajakolain säädösten soveltamisessa pidettiin kiinni siitä, että kuntajakomuutoksessa ei saa syntyä uusia enklaaveja. Ilman yhteistä maarajaa olevista kunnan alueista on siis kokemuksia. Näiden aikoinaan ongelmallisten alueiden osalta säädettiin nykyiseen kuntajakolakiin 47 §:n mukainen eheyttämismenettely sellaisissa tapauksissa, joissa kuntajaotus on kunnan pääasiallisesta alueesta erillään olevien alueiden (enklaavien) johdosta huomattavan rikkonainen. Lain ollessa voimassa suoritettiin erityinen kuntajaon eheyttämismenettely neljällä valtioneuvoston määräämällä alueella.

Jos kuntajakolakia olisi uudistettu siten, ettei alueellista eheyttä vaadita, ei mennä eteenpäin vaan palataan taaksepäin.

Nyt voimassa olevassa kuntajakolain 2 §:ssä on edelleenkin alueellisen eheyden kehittämistavoite: "Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne." 

Lain tulkinnallinen tilanne on erilainen kuin nyt voimassa olevan lain mukaan, koska alueellisesta eheydestä voitaisiin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella poiketa. Tämä poikkeus varmasti vaatisi painavat perustelut, koska lain 4 § säätää vahvasti: "Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta."

Kuntajakolain uudistamisen vaikutukset tulee kuitenkin arvioida koko Suomen näkökulmasta, eikä vain Pohjanmaalle sopivina erityisratkaisuina. Voisiko jo vähitellen katsoa asiaa laajassa mittakaavassa eikä vain omasta kotinurkasta käsin! 

22.4 on Ilkassa aiheesta haastattelu, jossa Ulla-Maj Wideroos on Mustasaaren puolustajana. Tämä ei ole yllätys. Enemmän on yllätys että kansanedustaja Lasse Hautala vetää asiaan Kyrönmaan. Ikäänkuin tämä lakitekstin sisällön avaaminen johtuisi siitä, että taustalla on naapurikunnat Laihia ja Isokyrö. Mutta hyvä, kun taas joku uskaltaa kysyä, mikä intressi Vaasalla on hakea liitosta Vähänkyrön kanssa. Sillä nyt ainakin voidaan estää Seinäjoen ja Vaasan välissä olevien suomenkielisten kuntien liitos ikuisesti. 

Rajaa vaaditaan !

Torstai 22.4.2010 klo 19.55 - Helena Tuuri-Tammela

 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi saa turhaa ryöpytystä kuntajakolain tulkinnasta niskaansa Vaasan suunnasta. Kiviniemi sanoi ääneen Vähänkyrön ja Vaasan edustajille, että kuntajakoselvityksessä tulisi olla mukana näiden kahden kunnan välissä sijaitseva Mustasaari.

Alueellinen eheys on yhteisen kuntarajan vaatimus!

Vaatimus yhteisestä rajasta kuntajakomuutoksen edellytyksenä perustuu kuntajakolain 1 §:n 2 momentissa mainittuun kuntajaon alueellisen eheyden ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kehittämismääritelmään, jonka mukaisia tulee olla kuntajakomuutoksen oikeudelliset edellytykset.

Uudella Kuntajakolailla kumotun, eli 1.1.2010 voimaan astuneen kuntajakolain edeltäjänä olleen olevan kuntajakolain säädösten soveltamisessa pidettiin kiinni siitä, että kuntajakomuutoksessa ei saa syntyä uusia enklaaveja. Ilman yhteistä maarajaa olevista kunnan alueista on kokemuksia. Näiden aikoinaan ongelmallisten alueiden osalta säädettiin nykyiseen kuntajakolakiin 47 §:n mukainen eheyttämismenettely sellaisissa tapauksissa, joissa kuntajaotus on kunnan pääasiallisesta alueesta erillään olevien alueiden (enklaavien) johdosta huomattavan rikkonainen. Lain tultua voimaan onkin suoritettu erityinen kuntajaon eheyttämismenettely neljällä valtioneuvoston määräämällä alueella.

Jos kuntajakolakia olisi uudistettu siten, ettei alueellista eheyttä vaadita, ei mennä eteenpäin vaan palataan taaksepäin.

Nyt voimassa olevassa kuntajakolain 2 §:ssä on edelleenkin alueellisen eheyden kehittämistavoite:" Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne." 

Lain tulkinnallinen tilanne on erilainen kuin nyt voimassa olevan lain mukaan, koska alueellisesta eheydestä voitaisiin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella poiketa. Tämä poikkeus varmasti vaatisi painavat perustelut, koska lain 4 § säätää vahvasti: "Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta."

Kuntajakolain uudistamisen vaikutukset tulee kuitenkin arvioida koko Suomen näkökulmasta, eikä vain Pohjanmaalle sopivina erityisratkaisuina. Voisiko jo vähitellen katsoa asiaa laajassa mittakaavassa eikä vain omasta kotinurkasta käsin!  

Kuntajakolain mukaan edetään