Share |

Kiitollinen ja nöyrä

Torstai 27.1.2022 klo 20.52 - Helena Tuuri-Tammela

Kiitos! 

Viime sunnuntaina 23. tammikuuta valittiin Suomeen aluevaltuustot hyvinvointialueille, Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Olin ehdokkaana ja tulin valituksi, isoo kiitos kaikille minua äänestäneille lähes tuhannelle eteläpohjalaiselle. 

Miltei jokainen eteläpohjalainen kunta sai aluevaltuustoon vähintään yhden edustajan, vain Isojoen kunnasta ei varsinaiseksi edustajaksi valittu ketään, mutta 1. varavaltuutettu Keskustan 23-jäsenisessä ryhmässä on isojokelainen.

Aluevaltuustossa paikat jakaantuvat seuraavasti (suluissa puolueen kannatus): Keskusta 23 (37,4 %), Kokoomus 16 (25,3 %) Perussuomalaiset 8 (13,7 %), SDP 6 (10,0 %), (KD) 3 (5,2 %), Vasemmistoliitto (Vas.) 1 (2,8 %), Vihreät 1 (2,6 %) ja uusi ryhmittymä VKK 1 (2,4 %).

Oman vaalitulokseni jälkeen ei voi kieltää ensimmäisen tunteen ollen iloinen, nöyrä ja kiitollinen. Valtavan paljon kotiseutuni ihmisiä, joille olin heidän ainokaisen äänensä kohde ja siten luottamuksen arvoinen. Äänisaaliini 954 oli koko hyvinvointialueen yhdeksänneksi suurin ja Keskustan ryhmän kuudenneksi paras. Kotikunnastani sain 40 % kannatuksen ja keskustan äänistä 90 %.  Kyllähän tässä on vielä sulateltavaa. Työmäärä uuden hyvinvointialueen alkaessa on valtava. Onneksi olen asioihin perehtynyt jo useiden vuosien ajan seuratessani sote-uudistuksen valmistelua tiiviisti. 

Nyt alkaa uuden rakentaminen ja kehittäminen, jotta maakunnassa on hyvinvointia ja elinvoimaa sen jokaiseen kolkkaan heijastuen. Edelleen olen Etelä-Pohjanmaan laitapuolustajana matkassa. 

Kiitos_ilm_Pkyro_27.1..png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, demokratia, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, aluevaltuusto

Sunnuntaina äänestetään!

Torstai 20.1.2022 klo 12.27 - Helena Tuuri-Tammela

Sunnuntaina 23.1. on aluevaalien varsinainen vaalipäivä.
Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9-20.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaaleissa äänestävät
seuraavien kuntien äänioikeutetut asukkaat:  
Alajärvi Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö,
Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi,
Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri.

Etelä-Pohjanmaan Keskustan ehdokkaiden numerot ovat 158–230.
Isokyröläinen Keskustan ehdokas
Helena Tuuri-Tammela nro 225

* * * * *

Asuinpaikkasi määrää, minkä hyvinvointialueen ehdokkaita voit äänestää.
kotiosoitteesi määrää myös sen, mille äänestyspaikalle voit mennä.

Se on ilmoitettu sinulle Ilmoitus äänioikeudesta -kirjeessä.

* * * * *

Maakuntaraja on ääniraja! 

Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaaleissa saavat äänestää
VAIN seuraavien kuntien äänioikeutetut asukkaat:
Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Laihia,
Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersören kunta,
Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa ja Vöyri.

Pohjanmaan alueella Keskustan ehdokkaiden numerot ovat 7–22

Käytä äänioikeuttasi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, demokratia, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, aluevaltuusto

Aluevaalit: äänestä!

Keskiviikko 12.1.2022 klo 15.17 - Helena Tuuri-Tammela

Aluevaalin aakkosia

Ensimmäiset aluevaalit ovat 23. tammikuuta. Olen ehdokkaana Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hyvinvointialueella tuotetaan vuoden 2023 alusta kaikki sosiaali- ja terveyspalvelumme sekä palo- ja pelastuspalvelut.  Rakenteellisesti muutos on iso.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle valitaan 59 valtuutettua. Sama määrä aluevaltuutettuja valitaan myös Pohjanmaan hyvinvointialueelle, joihin naapurikuntamme Laihia ja Vaasalainen Vähäkyrö kuuluvat. Vaalituloksen myötä valitaan muut aluehallinnon luottamushenkilöt.

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa 12.1. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.

Vaalit toimitetaan suhteellisina, kuten kuntavaalitkin, joten ehdokkaan saama äänimäärä ratkaisee, miten hän sijoittuu eri puolueiden ehdokaslistalla. Mitä enemmän ääniä, sitä suurempi mahdollisuus tulla valituksi aluevaltuustoon.

Äänestäminen aluevaalissa on siis ensiarvoisen tärkeää, että menestymme ja vaikutamme alueemme palvelurakenteeseen. 

Kun Isollekyrölle mahdollistettiin vaihtaa maakuntaa Etelä-Pohjanmaalle, samassa yhteydessä linjattiin terveyspalvelujemme hallintomalli. Isokyrö on osa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuetta, jossa vuoden 2023 alusta kaikki alueemme sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä palo- ja pelastustoiminta järjestetään. Maantieteellisesti sijoitumme Ylistaron selän taakse ja tulemme olemaan vahva kumppani alueen palveluverkosto puolustajina.

Tammikuussa äänestetään siitä, onko palveluillamme laita-alueiden puolustus kunnossa. Meitä jokaista kiinnosta, saako hoitoa ja pääseekö lääkäriin. Meitä kiinnostaa jokaiselle jokapäiväiset asiat.

On kyse siitä, millaisia ja missä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Merkitystä on alueemme lähipalveluilla. Siksi myös minä olen ehdolla.  Parhaillaan rakennan omaa verkostoani vaalityöni tueksi. Olet tervetullut mukaan kampanjaan alueemme lähipalvelujemme puolesta.

Keskustan aluevaalitavoite on vahvat ja toimivat lähipalvelut. Keskustan keskeisin tavoitetta on, että jokaisessa kunnassa on sosiaali- ja terveysasema sekä paloasema, hoitoon pääsee ja apua saa oikea-aikaisesti sekä ihminen on palvelujen keskiössä. Näitä minä olen valmis puolustamaan. Lisäksi nyt, kun hyvinvointialueen hallinnon rakenteet luodaan, tuon laajan kokemuksellisen osaamiseni hallinnosta alueelle. Tavoitteena on ihmisille päätösvaltaa heidän asioissaan. Keskustan linja on vastakohta keskittämisen linjalle, jota ennen muuta ajaa siniset ja punaiset voima.

Aluevaalissa ja hyvinvointialueen kehittämisessä pitää pärjätä.
Siihen tarvitaan jokaista meistä.  
Käytä äänioikeuttasi. 

Helena Tuuri-Tammela nro 225

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, demokratia, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, aluevaltuusto

Demokratiasta on huutava pula

Tiistai 4.1.2022 klo 9.55 - Helena Tuuri-Tammela

Tällä hetkellä väliaikainen valmisteluelin (VATE) vastaa hyvinvointialueen valmistelutyön organisoimisesta ja johtamisesta. Se tekee työtä, kunnes aluevaltuusto ottaa ohjakset käsiinsä. Vatella ei ole poliittista valtaa ja tahtoa. Sillä on seurantaryhmä, joka ei kuitenkaan saa osallistua valmisteluun.  

Nykyään kunnallisissa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoiminnan luottamustehtävissä on satoja ihmisiä. He edustavat kuntalaisia, palvelujen käyttäjiä. Vaikuttavat. Määrittävät tavoitteita ja strategiaa. Soteuudistus on valtava päätösvallan siirto kunnilta ja kuntalaisilta pois. Äänestämällä aluevaaleissa otetaan nyt todellakin kantaa lähipalvelujen puolesta.

Demokratian näkökulmasta hyvinvointialue on mitätön, ellei sen organisaatiossa ole lautakuntia. VATE esittää neljää lautakuntaa, joissa jokaisessa olisi 13 jäsentä, -kuten aluehallituksessakin. Neljän lautakunnan mallikin on edes jotain, mutta kovin se on kevyt.  

Lautakunnat eivät olisi muodostumassa palvelualueittain. Ehdotuksessa on neljä poikkihallinnollista lautakuntaa: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä yhdyspintojen lautakunta, Henkilöstö-, tutkimus ja kehittämislautakunta, Talous- ja investointilautakunta sekä Turvallisuuslautakunta.

Valmisteltu lautakuntamalli on rohkea: ulos sektorikohtaisesta ajattelusta (siilo) kohti laajempaa palvelujen läpileikkaavaa näkökulmaa. Onko tässä tarpeeksi?  Ei. 

En ole nähnyt aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa käsiteltävää hallintosäännön luonnosta, jossa määritettäisiin mm. lautakuntien tehtävät. Pelkästään niiden nimien perusteella voi väittää, että palvelujen organisointi ja sijainti on vaarassa, ellei aluevaltuustossa sekä -hallituksessa ole tiukkoja tätejä ja setiä.

Aluevaltuuston rooli on siis erittäin merkittävä. Sen on turvattava palvelujen saatavuus ja niiden kattava verkosto koko maakunnan alueella, etenkin sen laidalla.

Demokratiaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Käytä äänioikeuttasi aluevaaleissa.
Kyse on vakavista asioista!

Helena Tuuri-Tammela
aluevaaliehdokas, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

 

225helena.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, demokratia, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, aluevaltuusto

Demokratialla tehtävää maakunnassa

Tiistai 18.5.2021 klo 13.26 - Helena Tuuri-Tammela

Vuonna 2005 käynnistyi Paras-hanke, jonka jatkumona yhä tavoitellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen (Sote) uudistusta. Paras -hankkeessa väännettiin kuntaliitosselvityksiä, -palvelurakenteiden kehitys jäi vähemmälle. Hävittiin aikaa. Kun hanke siirtyi itse asiaan eli palvelurakenteisiin, ”vaihdettiin nimi”, - Sote ei vaikuta valmistuvan koskaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen lainsäädäntötyö on hidasta ja vaativaa. Se kuvastaa sitä, miten monimutkaisesta ja laajasta asiasta on kyse. Valtakunnallisesti sote-uudistus on kompuroinut myös perustuslaillisiin näkökohtiin. Kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisten turva on perustuslaissa, jonka voima on nähty etenkin koronarajoitusten toteuttamisessa vahvana.

Tällä hetkellä viranhaltijatyönä tehdään paljon sote-valmisteluja ja mietitään palveluketjuja. On iso työ laatia palvelujen prosessit, mutta myös nähdä niiden kehittämisen tarpeet. Tärkeää on palveluiden laatu, vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologisen kehityksen hyötykäyttö. Tärkeää on turvata riittävä taloudellinen ja rakenteellinen perusta laadukkaiden palvelujen tuottamiselle ja järjestämiselle. 

Maakunnassamme uudistuksella on lukuisia työryhmiä ja kaksi ohjausryhmää; strateginen ja poliittinen. Strateginen ryhmä koostuu johtavista viranhaltijoista. Edustajia on kaikista toimijatahoista laaja-alaisesti. Strateginen valmistelu on yksityiskohtaista. Poliittinen ohjausryhmä on maakunnallinen luottamushenkilöjen ryhmä, jonne jäsenet on valittu puolueiden voimasuhteiden mukaisesti. Poliittinen ohjausryhmä kokoontuu kuulemaan valmistelujen tilanteita ja merkitsee ne tiedoksi. Itse odottaisin poliittiselta ohjaukselta voimakkaampaa roolia. Jokaisesta kunnasta ei ole edes varsinaista edustajaa. Tämä on mielestäni valmistelussa puute. Kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta ei voi siis olla tyytyväinen.

Sote-uudistuksen ympärille ei ole muodostunut vahvaa luottamushenkilöverkostoa. Maakuntavaalit pitäisi saada järjestymään ja kuntalaisten vaikuttamisen rakenne voimaan.

Pohjankyrössä 6.5. Esa Tarkka kyseli ehdokkaiden halukkuudesta osallistua maakuntavaaliehdokkaaksi.  Hänen kysymyksessään korostui vaikutelma, että toimiminen maakunnallisessa tehtävässä muodostaisi intressiristiriidan oman kunnan suuntaan. Tätä väitettä en allekirjoita. Isostakyröstäkin pitää valita kuntavaikuttajia myös maakuntavaaleissa. Vain siten heillä on riittävän vahva tietämys kotikunnan palvelujen tarpeesta ja tieto välittyy päättäjille monisuuntaisesti.

Henkilökohtaisesti olen vahvasti kiinnostunut maakunnallisista asioista. Esimerkiksi Sedun valtuusto on ylikunnallinen tehtävä, johon valittavilta vaaditaan myös kunnanvaltuuston jäsenyyttä. Ei ole intressiristiriitaa, että on tietoinen näkökulmista toiminta-alueen eri osissa. Vaikuttaminen on kuntalaisten puolesta tehtävää työtä. Tietoa on hankittava ja hallittava. Jos maakuntavaalit järjestetään lähivuosina, olen ehdokkaana, mikäli keskustaväki niin päättää. En häpeäisi olla erityisesti isokyröläinen edustaja, jos tulisin valittua. Isonkyrön etu on myös maakunnan etu, -eikö vain?

 

Helena Tuuri-Tammela, Isokyrö
kunnanvaltuutettu ja -hallituksen jäsen (kesk)
kunnallisvaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-uudistus, demokratia, Etelä-Pohjanmaa