Hyvinvointialueet aloittivat

Keskiviikko 11.1.2023 klo 16.17 - Helena Tuuri-Tammela

Syksyn 2022 meni istuessa. Lukemalla papereita ja pohtimalla ehdotuksien vaikutuksia. Kyselemällä ja keskustelemalla. Porukalla pohtimalla. Ennakkovalmistautumisen jälkeen oli aina kokous. Kokouksen jälkeen täytäntöönpano tai jopa oma vuoro toimia pöytäkirjantarkastajana (siihenkin työhön menee parhaimmillaan tunti pari kokouksen jälkeen).

Kokouksissa. Viime syksy oli hyvin kokousrikas.

Etelä-Pohjanmaan aluevaltuusto kokousti viime vuonna yhdeksän kertaa. Käsitteli yhteensä 185 asiapykälä. Kokouksista viisi ajoittui syyskaudelle. Muun muassa organisaatioon, asiakasmaksuihin, ohjeisiin ja sopimuksiin liittyvien asioiden ohella joulukuulla oli THE kokous; käsiteltiin talousarvio 2023 sekä alustavia inevestointeihin liittyvien asioiden linjaamista kolmemme seuraavalle suunnitelmavuodelle.

Jokaista kokousta ennen myös aluevaltuustoryhmä kokoustaa ja käsittelee esityslistaa. Lisäksi pidimme omia seminaarejamme.

Aluehallitus valmistelee kaikki aluevaltuustolle tulevat asiat. Lisäksi sillä on runsaasti päätösvaltaa niihin asioihin, jotka eivät hallintosäännön mukaan ole valtuuston käsiteltäväi tai jotka eivät ole viranhaltijoiden päätettävissä.

Aluehallitus kokoontui viime vuonna yhteensä 19 kertaa ja käsitteli yhteensä 513 asiapykälää. Kokouksista 13 oli kesätauon jälkeen. Osa istunnoista oli 7 tunnin mittaisia ja kahta kokousta pidettiin kahtena päivänä.

Osallistuminen vaatii muutakin kuin hyviä istumalihaksia. Satojen sivujen esityslistat tulee lukea ja ymmärtää lukemansa sekä esitysten vaikutukset. Omatoimisen pohtimisen ja lukemisen ohella Keskustan aluehallitusryhmä kokoontuu ennen aluehallitusta yhdessä käsittelemään listan asioita; mitä mieltä esityksistä ollaan, mitä muutoksia ehdotetaan jne.  

En ole laskenut tunteja, paljonko hyvinvointialueen työhön kulutin vapaa-aikaani viime vuonna. Useita vuorokausia. Syksylä otin muutamia vapaapäiviä töistä, koska en enää mitenkään ehtinyt paikata tekemättä jääviä tunteja yöllä tai viikonloppuna, koska luin aluehallituksen esityslistoja ja tutkin asioita.

Aluehallituksen jäsenen työmäärä ei tullut minulle yllätyksenä. Ensin toki keväällä ajattelin, että oikeestiko emme kokousta päiväkausia pohtimassa asioita. NO sitä isoa työtä tekivät monet työryhmät eli eri sektorien viranhaltijat jaostoissa pohtimassa muutoksen käytännön toimia.

Näin suuri alueellinen hallintomuutos on työläs. Asetuin ehdokkaaksi ollakseni siinä mukana ja vaikuttaakseni, joten tiesin aikataulun olevan tiukan eri asioiden käsittelyssä.  Muutoksen alkamisen aikataulu oli 1.1.2023 ja sillä siisti. Perustat piti olla silloin valmiina. Nyt alkaa vielä jatkuvan kehittämisen tukeminen. Todellisen palvelutyön sosiaalipalvelujen, terveydenhoidon palvelujen sekä pelastuspalvelujen arjessa ja pyhässä tekevät hyvinvointialueen työntekijät. Päättäjät ovat osa demokratiaa ja päätöksien tekijöitä.

Ensi perjantaina 13. päivänä on jännä päivä. Hyvinvointialueemme vakinaiset työntekijät saavat palkkatilinsä uudelta organisaatiolta. Yli 8000 maksua; meneekö ne oikein ja ennen kaikkea se, että meneekö ne tilille. Pohjanmaan hyvinvointialue näytti hyvää esimerkkiä viime vuonna, kun mikään ei tuntunut natsaavan ja osa henkilökunnasta odotti palkkaansa kauan. Kaikkea ei vieläkään ole saatu sujumaan tai korjatuksi. Tammikuun viimeisenä päivänä maksetaan vielä määräaikaisten ja sijaitstn tilejä, ja varmasti vielä oikaistaan lisäosiin liittyviä maksuja,joiden osalta tuo 13. päivän potti ei välttämättä mennytkään vielä kohdilleen.

Noin 10 000 työtekijän organisaatio. Se on iso porukka, alueemme hyvinvoinnin tekijät.  Kiitos heille jo nyt. Jos meitä päättäjiä hieman hyvinvoitnialueen syntymäpäivä 1.1.2023 jännitti, niin varmasti teitäkin. Hienosti kuitenkin meni ja palvelut toimivat!

Hyvinvointialueen kevät

Maanantai 6.6.2022 klo 7.13 - Helena Tuuri-Tammela

Tämä kolumnini on julkaistu
Pohjankyrö -paikallislehdedssä
ma 6.6.22022

Hyvinvointialueen kevät

Erityisesti sai olla iloinen äänien keskittämisen tuloksesta. Ilmiö oli vallalla koko maakunnassa, joten harva pystyi haalimaan ääniä kotikunnan ulkopuolelta. Valtuutettuja on kaikista Etelä-Pohjanmaan kunnista, joten se tuo uudistuksen toimeenpanolle loistavan pohjan. Keskustan hyvän tuloksen turvin myös lähipalvelujen näkökulmaa voidaan ylläpitää.

Äänipotilla on muutakin merkitystä kuin päästä läpi valtuustoon. Jos aikoo todella ajaa asioita, pitää olla ytimessä. Kova tuki kotiseudulta mahdollisti sen, että puolueensa kärkisijoilla olevaa ei ohitettu. Eri tehtävien jakamisesta tulee helposti raakaa peliä. Esimerkiksi kuutta keskustan aluehallituspaikkaa tavoitteli 20 henkilöä. Vain teidän tuellanne oli mahdollista saavuttaa vaikuttavin luottamustoimi. Yksittäiset luottamushenkilöt toki eivät ole yksin mitään, joten merkitystä on taidolla saada näkökulmat esiin oman ryhmänkin sisällä.

Aluehallituksen lisäksi  työnsä ovat aloittaneet neljä lautakuntaa. Myös vaikuttamistoimielimet on valittu. Parhaillaan tehdään strategiaa. Lukuisten työpajojen ja ajankohtaisseminaarien ohella pitää lukea kotiläksynsä. Tutkia ja pohtia erilaisten tausta-aineistoja sekä ujuttaa näkökulmia eri asioihin.

Taustatyötä on tehty paljon erilaisissa valmistelevissa jaostoissa. Eri linjauksista tehdään päätöksiä syksyn aikana. Kaikki ei varmasti ole selvää ja helppoa, koska myös päättäjien pohjatiedoissa ja käsityksissä on eroja. Pienoiseduskuntamaisuus tuo esille puolueiden välisiä eroja, politikointiakin. Tällaista ei ole esiintynyt muissa maakunnallisissa luottamustoimissa, joten toivottavasti yhtenäinen linja kuitenkin alkaa hahmottua pian.

Meneillään ovat ensimmäiset rekrytoinnit. Toukokuulla aluevaltuusto valitsi hyvinvointialuejohtajaksi Tero Järvisen. Muita johtajien virkoja täytetään kesäkuulla sekä valtuuston että hallituksen kokouksissa. Kaikki tehtävät ovat olleet sisäisessä haussa, koska alueen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksena  kuntayhtymien ja kuntien sosiaali- ja terveyssektorilta sekä pelastustoimen henkilöstöstä.

Ei uudistusta ilman haasteita. Huolta tulee riittämään työntekijöiden jaksamisesta ja saatavuudesta sekä kokonaisuuden rahoituksen riittävyydestä. Uudistus osuu aikaan, jolloin talouskriisin ainekset ovat jo ilmassa.  Kiinteät kulut vievät ison potin budjetista. Oma mörkönsä on ICT-kustannukset sekä valtava kiinteistömassa, jonka vuokriin kuluu 10 % talouspotista.

Hyvinvointialueen organisointi on kesken, mutta valmistelu etenee aikataulussa. Valtuutetut aloittivat työnsä vasta maaliskuussa, joten kaikki ei vielä voi olla valmiina. Luottamushenkilöt päättävät suurista linjoista ja periaatteista. Reipas puoli vuotta aikaa hetkeen, jolloin yhteenliittyvien organisaatioien tulee toimia saumattomasti samaan suuntaan. Jokainen luottamushenkilön ja työntekijän tulee mahdollistaa  uuden hyvinvointivointialuetta toimivan nimenomaan asukkaiden hyväksi. Kestäväksi ja toimivaksi turvaksi, avuksi ja terveydeksi.

Helena Tuuri-Tammela
Etelä-Pohjanmaan aluevaltuutettu Isostakyröstä

Kiitollinen ja nöyrä

Torstai 27.1.2022 klo 20.52 - Helena Tuuri-Tammela

Kiitos! 

Viime sunnuntaina 23. tammikuuta valittiin Suomeen aluevaltuustot hyvinvointialueille, Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Olin ehdokkaana ja tulin valituksi, isoo kiitos kaikille minua äänestäneille lähes tuhannelle eteläpohjalaiselle. 

Miltei jokainen eteläpohjalainen kunta sai aluevaltuustoon vähintään yhden edustajan, vain Isojoen kunnasta ei varsinaiseksi edustajaksi valittu ketään, mutta 1. varavaltuutettu Keskustan 23-jäsenisessä ryhmässä on isojokelainen.

Aluevaltuustossa paikat jakaantuvat seuraavasti (suluissa puolueen kannatus): Keskusta 23 (37,4 %), Kokoomus 16 (25,3 %) Perussuomalaiset 8 (13,7 %), SDP 6 (10,0 %), (KD) 3 (5,2 %), Vasemmistoliitto (Vas.) 1 (2,8 %), Vihreät 1 (2,6 %) ja uusi ryhmittymä VKK 1 (2,4 %).

Oman vaalitulokseni jälkeen ei voi kieltää ensimmäisen tunteen ollen iloinen, nöyrä ja kiitollinen. Valtavan paljon kotiseutuni ihmisiä, joille olin heidän ainokaisen äänensä kohde ja siten luottamuksen arvoinen. Äänisaaliini 954 oli koko hyvinvointialueen yhdeksänneksi suurin ja Keskustan ryhmän kuudenneksi paras. Kotikunnastani sain 40 % kannatuksen ja keskustan äänistä 90 %.  Kyllähän tässä on vielä sulateltavaa. Työmäärä uuden hyvinvointialueen alkaessa on valtava. Onneksi olen asioihin perehtynyt jo useiden vuosien ajan seuratessani sote-uudistuksen valmistelua tiiviisti. 

Nyt alkaa uuden rakentaminen ja kehittäminen, jotta maakunnassa on hyvinvointia ja elinvoimaa sen jokaiseen kolkkaan heijastuen. Edelleen olen Etelä-Pohjanmaan laitapuolustajana matkassa. 

Sunnuntaina äänestetään!

Torstai 20.1.2022 klo 12.27 - Helena Tuuri-Tammela

Sunnuntaina 23.1. on aluevaalien varsinainen vaalipäivä.
Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9-20.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaaleissa äänestävät
seuraavien kuntien äänioikeutetut asukkaat:  
Alajärvi Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö,
Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi,
Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri.

Etelä-Pohjanmaan Keskustan ehdokkaiden numerot ovat 158–230.
Isokyröläinen Keskustan ehdokas
Helena Tuuri-Tammela nro 225

* * * * *

Asuinpaikkasi määrää, minkä hyvinvointialueen ehdokkaita voit äänestää.
kotiosoitteesi määrää myös sen, mille äänestyspaikalle voit mennä.

Se on ilmoitettu sinulle Ilmoitus äänioikeudesta -kirjeessä.

* * * * *

Maakuntaraja on ääniraja! 

Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaaleissa saavat äänestää
VAIN seuraavien kuntien äänioikeutetut asukkaat:
Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Laihia,
Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersören kunta,
Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa ja Vöyri.

Pohjanmaan alueella Keskustan ehdokkaiden numerot ovat 7–22

Käytä äänioikeuttasi. 

Aluevaalit: äänestä!

Keskiviikko 12.1.2022 klo 15.17 - Helena Tuuri-Tammela

Aluevaalin aakkosia

Ensimmäiset aluevaalit ovat 23. tammikuuta. Olen ehdokkaana Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hyvinvointialueella tuotetaan vuoden 2023 alusta kaikki sosiaali- ja terveyspalvelumme sekä palo- ja pelastuspalvelut.  Rakenteellisesti muutos on iso.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle valitaan 59 valtuutettua. Sama määrä aluevaltuutettuja valitaan myös Pohjanmaan hyvinvointialueelle, joihin naapurikuntamme Laihia ja Vaasalainen Vähäkyrö kuuluvat. Vaalituloksen myötä valitaan muut aluehallinnon luottamushenkilöt.

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa 12.1. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.

Vaalit toimitetaan suhteellisina, kuten kuntavaalitkin, joten ehdokkaan saama äänimäärä ratkaisee, miten hän sijoittuu eri puolueiden ehdokaslistalla. Mitä enemmän ääniä, sitä suurempi mahdollisuus tulla valituksi aluevaltuustoon.

Äänestäminen aluevaalissa on siis ensiarvoisen tärkeää, että menestymme ja vaikutamme alueemme palvelurakenteeseen. 

Kun Isollekyrölle mahdollistettiin vaihtaa maakuntaa Etelä-Pohjanmaalle, samassa yhteydessä linjattiin terveyspalvelujemme hallintomalli. Isokyrö on osa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuetta, jossa vuoden 2023 alusta kaikki alueemme sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä palo- ja pelastustoiminta järjestetään. Maantieteellisesti sijoitumme Ylistaron selän taakse ja tulemme olemaan vahva kumppani alueen palveluverkosto puolustajina.

Tammikuussa äänestetään siitä, onko palveluillamme laita-alueiden puolustus kunnossa. Meitä jokaista kiinnosta, saako hoitoa ja pääseekö lääkäriin. Meitä kiinnostaa jokaiselle jokapäiväiset asiat.

On kyse siitä, millaisia ja missä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Merkitystä on alueemme lähipalveluilla. Siksi myös minä olen ehdolla.  Parhaillaan rakennan omaa verkostoani vaalityöni tueksi. Olet tervetullut mukaan kampanjaan alueemme lähipalvelujemme puolesta.

Keskustan aluevaalitavoite on vahvat ja toimivat lähipalvelut. Keskustan keskeisin tavoitetta on, että jokaisessa kunnassa on sosiaali- ja terveysasema sekä paloasema, hoitoon pääsee ja apua saa oikea-aikaisesti sekä ihminen on palvelujen keskiössä. Näitä minä olen valmis puolustamaan. Lisäksi nyt, kun hyvinvointialueen hallinnon rakenteet luodaan, tuon laajan kokemuksellisen osaamiseni hallinnosta alueelle. Tavoitteena on ihmisille päätösvaltaa heidän asioissaan. Keskustan linja on vastakohta keskittämisen linjalle, jota ennen muuta ajaa siniset ja punaiset voima.

Aluevaalissa ja hyvinvointialueen kehittämisessä pitää pärjätä.
Siihen tarvitaan jokaista meistä.  
Käytä äänioikeuttasi. 

Helena Tuuri-Tammela nro 225

Etätupailta ti 11.1.2021

Tiistai 11.1.2022 klo 13.54 - Helena Tuuri-Tammela

Tervetuloa etänä Tupailtaan.

Miksi aluevaalit järjestetään?
Mikä on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue?
Mitä palveluja sote-uudistus koskee?
Miksi äänestäminen on tärkeää?

Asiaa avaa ja kysymyksiin vastaa
aluevaaliehdokas Helena Tuuri-Tammela.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue.
Aluevaalit 23. tammikuuta.
Ennakkoäänestys 12.-18.1. kotimaassa 
ja ulkomailla 12.-15.1.

Yleiset ennakkoäänestyspaikat kotimaassa:
https://tulospalvelu.vaalit.fi/AV-2022/fi/kuntalista.html

Demokratiasta on huutava pula

Tiistai 4.1.2022 klo 9.55 - Helena Tuuri-Tammela

Tällä hetkellä väliaikainen valmisteluelin (VATE) vastaa hyvinvointialueen valmistelutyön organisoimisesta ja johtamisesta. Se tekee työtä, kunnes aluevaltuusto ottaa ohjakset käsiinsä. Vatella ei ole poliittista valtaa ja tahtoa. Sillä on seurantaryhmä, joka ei kuitenkaan saa osallistua valmisteluun.  

Nykyään kunnallisissa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoiminnan luottamustehtävissä on satoja ihmisiä. He edustavat kuntalaisia, palvelujen käyttäjiä. Vaikuttavat. Määrittävät tavoitteita ja strategiaa. Soteuudistus on valtava päätösvallan siirto kunnilta ja kuntalaisilta pois. Äänestämällä aluevaaleissa otetaan nyt todellakin kantaa lähipalvelujen puolesta.

Demokratian näkökulmasta hyvinvointialue on mitätön, ellei sen organisaatiossa ole lautakuntia. VATE esittää neljää lautakuntaa, joissa jokaisessa olisi 13 jäsentä, -kuten aluehallituksessakin. Neljän lautakunnan mallikin on edes jotain, mutta kovin se on kevyt.  

Lautakunnat eivät olisi muodostumassa palvelualueittain. Ehdotuksessa on neljä poikkihallinnollista lautakuntaa: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä yhdyspintojen lautakunta, Henkilöstö-, tutkimus ja kehittämislautakunta, Talous- ja investointilautakunta sekä Turvallisuuslautakunta.

Valmisteltu lautakuntamalli on rohkea: ulos sektorikohtaisesta ajattelusta (siilo) kohti laajempaa palvelujen läpileikkaavaa näkökulmaa. Onko tässä tarpeeksi?  Ei. 

En ole nähnyt aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa käsiteltävää hallintosäännön luonnosta, jossa määritettäisiin mm. lautakuntien tehtävät. Pelkästään niiden nimien perusteella voi väittää, että palvelujen organisointi ja sijainti on vaarassa, ellei aluevaltuustossa sekä -hallituksessa ole tiukkoja tätejä ja setiä.

Aluevaltuuston rooli on siis erittäin merkittävä. Sen on turvattava palvelujen saatavuus ja niiden kattava verkosto koko maakunnan alueella, etenkin sen laidalla.

Demokratiaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Käytä äänioikeuttasi aluevaaleissa.
Kyse on vakavista asioista!

Helena Tuuri-Tammela
aluevaaliehdokas, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Vaalikoneiden pariin Etelä-Pohjanmaalla

Tiistai 21.12.2021 klo 9.47 - Helena Tuuri-Tammela

EP:n soteuudistus rakenteellisesti

Keskiviikko 8.12.2021 klo 12.01 - Helena Tuuri-Tammela

Aluevaalien aakkosia

Keskiviikko 24.11.2021 klo 11.11 - Helena Tuuri-Tammela

Ensimmäiset aluevaalit ovat 23. tammikuuta. Olen ehdokkaana Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hyvinvointialueella tuotetaan vuoden 2023 alusta kaikki sosiaali- ja terveyspalvelumme sekä palo- ja pelastustoiminta.  Rakenteellisesti muutos on iso.

Tammikuussa valitaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle 59 valtuutettua. Vaalituloksen myötä valitaan muut aluehallinnon luottamushenkilöt. Sama määrä aluevaltuutettuja valitaan myös Pohjanmaan hyvinvointialueelle, joihin naapurikuntamme Laihia ja Vaasalainen Vähäkyrö kuuluvat.

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa 12.1. Vaalien aikataulun asettuessa heti vuoden vaihteeseen aiheuttaa sen, että kampanja-aika osuu epäkiitettävästi joulun ja uuden vuoden läheisyysteen. Esimerkiksi ehdokkaiden äänestysnumerot vahvistetaan 23.12. Mutta totuus lienee se, että ehdokkaana henkilö on tärkeämpi kuin numero.  

Vaalit toimitetaan suhteellisina, kuten kuntavaalitkin, joten ehdokkaan saama äänimäärä ratkaisee sen, miten hän sijoittuu eri puolueiden ehdokaslistalla. Mitä enemmän ääniä, sitä suurempi mahdollisuus tulla valituksi aluevaltuustoon. Äänestäminen aluevaalissa on siis ensiarvoisen tärkeää, että menestymme ja vaikutamme alueemme palvelurakenteeseen. Äänten keskittäminen sekä hänen tunnettavuutensa maakunnassa ratkaisevat pelin.

Kun Isollekyrölle mahdollistettiin vaihtaa maakuntaa eli tulevaisuus osana Etelä-Pohjanmaan maakuntaa, samassa yhteydessä linjattiin terveyspalvelujemme hallintomalli. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella järjestetään vuoden 2023 alusta kaikki sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä palo- ja pelastustoiminta. Maantieteellisesti sijoitumme Ylistaron selän taakse ja tulemme olemaan vahva kumppani alueen palveluverkosto puolustajina.

Tammikuussa äänestetään siitä, onko palveluillamme laita-alueiden puolustus kunnossa. Meitä jokaista kiinnostaa, saako hoitoa ja pääseekö lääkäriin. Meitä kiinnostaa jokaiselle jokapäiväiset asiat. On kyse siitä, millaisia ja missä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ja onko alueellamme lähipalveluita. Siksi myös minä olen ehdolla. 

Parhaillaan rakennan omaa verkostoani vaalityöni tueksi. Olet tervetullut mukaan kampanjaan alueemme lähipalvelujemme puolesta.

Keskustan aluevaalitavoite on vahvat ja toimivat lähipalvelut. Keskustan keskeisin tavoite on, että jokaisessa kunnassa on sosiaali- ja terveysasema sekä paloasema, hoitoon pääsee ja apua saa oikea-aikaisesti sekä ihminen on palvelujen keskiössä. Näitä minä olen valmis puolustamaan. Lisäksi nyt kun hyvinvointialueen hallinnon rakenteet luodaan, tuon laajan kokemukselliseni osaamisen hallinnosta ja vaikuttamisesta. Keskustan linja on vastakohta keskittämisen linjalle, jota ennen muuta ajaa siniset ja punaiset voima.

Aluevaalissa pitää pärjätä. Siihen tarvitaan jokaista meistä. 

Demokratialla tehtävää maakunnassa

Tiistai 18.5.2021 klo 13.26 - Helena Tuuri-Tammela

Vuonna 2005 käynnistyi Paras-hanke, jonka jatkumona yhä tavoitellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen (Sote) uudistusta. Paras -hankkeessa väännettiin kuntaliitosselvityksiä, -palvelurakenteiden kehitys jäi vähemmälle. Hävittiin aikaa. Kun hanke siirtyi itse asiaan eli palvelurakenteisiin, ”vaihdettiin nimi”, - Sote ei vaikuta valmistuvan koskaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen lainsäädäntötyö on hidasta ja vaativaa. Se kuvastaa sitä, miten monimutkaisesta ja laajasta asiasta on kyse. Valtakunnallisesti sote-uudistus on kompuroinut myös perustuslaillisiin näkökohtiin. Kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisten turva on perustuslaissa, jonka voima on nähty etenkin koronarajoitusten toteuttamisessa vahvana.

Tällä hetkellä viranhaltijatyönä tehdään paljon sote-valmisteluja ja mietitään palveluketjuja. On iso työ laatia palvelujen prosessit, mutta myös nähdä niiden kehittämisen tarpeet. Tärkeää on palveluiden laatu, vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologisen kehityksen hyötykäyttö. Tärkeää on turvata riittävä taloudellinen ja rakenteellinen perusta laadukkaiden palvelujen tuottamiselle ja järjestämiselle. 

Maakunnassamme uudistuksella on lukuisia työryhmiä ja kaksi ohjausryhmää; strateginen ja poliittinen. Strateginen ryhmä koostuu johtavista viranhaltijoista. Edustajia on kaikista toimijatahoista laaja-alaisesti. Strateginen valmistelu on yksityiskohtaista. Poliittinen ohjausryhmä on maakunnallinen luottamushenkilöjen ryhmä, jonne jäsenet on valittu puolueiden voimasuhteiden mukaisesti. Poliittinen ohjausryhmä kokoontuu kuulemaan valmistelujen tilanteita ja merkitsee ne tiedoksi. Itse odottaisin poliittiselta ohjaukselta voimakkaampaa roolia. Jokaisesta kunnasta ei ole edes varsinaista edustajaa. Tämä on mielestäni valmistelussa puute. Kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta ei voi siis olla tyytyväinen.

Sote-uudistuksen ympärille ei ole muodostunut vahvaa luottamushenkilöverkostoa. Maakuntavaalit pitäisi saada järjestymään ja kuntalaisten vaikuttamisen rakenne voimaan.

Pohjankyrössä 6.5. Esa Tarkka kyseli ehdokkaiden halukkuudesta osallistua maakuntavaaliehdokkaaksi.  Hänen kysymyksessään korostui vaikutelma, että toimiminen maakunnallisessa tehtävässä muodostaisi intressiristiriidan oman kunnan suuntaan. Tätä väitettä en allekirjoita. Isostakyröstäkin pitää valita kuntavaikuttajia myös maakuntavaaleissa. Vain siten heillä on riittävän vahva tietämys kotikunnan palvelujen tarpeesta ja tieto välittyy päättäjille monisuuntaisesti.

Henkilökohtaisesti olen vahvasti kiinnostunut maakunnallisista asioista. Esimerkiksi Sedun valtuusto on ylikunnallinen tehtävä, johon valittavilta vaaditaan myös kunnanvaltuuston jäsenyyttä. Ei ole intressiristiriitaa, että on tietoinen näkökulmista toiminta-alueen eri osissa. Vaikuttaminen on kuntalaisten puolesta tehtävää työtä. Tietoa on hankittava ja hallittava. Jos maakuntavaalit järjestetään lähivuosina, olen ehdokkaana, mikäli keskustaväki niin päättää. En häpeäisi olla erityisesti isokyröläinen edustaja, jos tulisin valittua. Isonkyrön etu on myös maakunnan etu, -eikö vain?

Helena Tuuri-Tammela, Isokyrö
kunnanvaltuutettu ja -hallituksen jäsen (kesk)
kunnallisvaaliehdokas